Terminaalien nopeuksilla on eroja

Linuxissa on tarjolla useita erilaisia terminaaleja eli päätteitä ja eri terminaalien ominaisuuksia voidaan verrata myös nopeuden osalta. Terminaalin nopeuden voidaan olettaa olevan kohtalaisen merkityksetön detalji, mutta se vaikuttaa osaltaan muun muassa ohjelmien kääntämiseen terminaalissa. Kääntö tuottaa paljon tekstiä, jonka näyttäminen terminaalissa hidastaa varsinaista kääntämistä, ainakin teoriassa. Huomion arvoinen asia siis etenkin Gentoossa.

Martin Ankerl on toteuttanut eri terminaalien nopeuksia mittaavan testin, joka pistää terminaalit ainakin yhden ominaisuuden perusteella paremmuusjärjestykseen. Testi on toteutettu mittaamalla terminaalien eroja näyttää tekstiä ruudulla, joka on merkityksellistä etenkin laajoja ohjelmia käännettäessä. Testilaitteistona on käytetty Pentium M 1.5GHz -prosessorilla ja ATI Radion Mobile 9600 (fglrx-ajurilla) -näytönohjaimella varustettua tietokonetta, johon oli asennettu Ubuntu 7.04.

Tekstin tulostukseen käytettiin RFC3261: ”SIP: Session Initiation Protocol” -dokumenttia (632kb), joka tulostettiin ruudulle time cat rfc3261.txt -komennolla.

Tulokset:

  • Sekä gnome-terminal että konsole ovat erityisen nopeita, joka on selitettävissä muistinkäytöllä sekä tulostuksen päivitystahdilla, joka ei ole aivan sulavaa. Useat avoinna olevat gnome-terminaalit käyttävät vähemmän muistia kuin vastaava määrä konsole-ikkunoita.
  • Jos muistin käytöllä on merkitystä, kannattaa valita wterm, eterm tai aterm, jotka ovat kohtalaisen nopeita ja tekevät sen muistitehokkaasti.
  • xterm on hidas ja muistia tarvitaan ominaisuuksiin verrattuna runsaasti.

Testissä todetaan, että käytännössä asia ei ole aivan näin yksiselitteinen ja tuloksiin voivat vaikuttaa useat eri asiat kuten Linuxin tai X:n ajanjakaja. Jos terminaalien nopeuseroilla on merkitystä, kannattaakin ajaa omat testit, sillä se on kohtalaisen yksinkertaistakin.

KDE 4:n Konsole-terminaalin kehittäjä Robert Knight huomattaa OS Newsin -kommenteissa, että testauksessa käytetty tiedosto ei ole riittävän suuri hyödyllisten tulosten saavuttamiseksi; testiajojen välillä on liian paljon varianssia. Knight jatkaa toteamalla, että pohjimmiltaan paljon tekstiä ruudulle tuottavien prosessien ajaminen sujuu huomattavasti nopeammin, jos terminaali-ikkuna ei ole näkyvissä.

Knight myös kritisoi tekstitiedoston käyttämistä terminaalin nopeuden testaamisen, sillä se ei vastaa reaalimaailman tunnetta terminaalin sulavuudesta ja nopeudesta: kuinka hyvin tekstiä voidaan rullata ruudulla eli esimerkiksi liikkua Vimissä auki olevassa dokumentissa.

Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että eri terminaalien nopeuserot ovat käytännössä merkityksettömiä, vaikka mitattavia eroja löytyy.


Posted

in

by

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *