Kirjan tarina kertoo enemmän luettuna kuin katsottuna

Kautta aikojen on kirjojen tarinoista luotu enemmän tai vähemmän hyviä elokuvia, jotka usein asettavat kirjan juonen typeräksi ja tarinan ontoksi. Todellisuus kuitenkin on, että kirjan tarinaa on vaikea muuntaa hyväksi elokuvaksi, tv-sarjaksi tai tietokonepeliksi, sillä filmatisoinnissa jätetään käyttämättä yksi kirjojen tärkein osa-alue: mielikuvitus.

Kirjoja lukiessa tavallaan siirtyy toiseen maailmaan, kun syventyy lukemiseen ja päästää mielikuvituksen valloilleen. Tarinan tapahtumat ja henkilöt heräävät eloon aivan toisella tavalla, kuin elokuvissa, jossa kaikki on jo ohjaajan toimesta kuviteltu ja katsojalle jää vain statistin rooli. Ei siinäkään mitään väärää ole, mutta usein hyvä tarina laimentuu huomattavasti, kun se tiivistetään parituntiseksi elokuvaksi ja vielä näytellään keskinkertaisesti. Tämän jälkeen kirjankin lukeminen on hieman turhauttavaa, kun tarinan lopun ja tulevat tapahtumat jo tietää.

Olen kevään aikana lukenut George R. R. Martinin “A Song of Ice and Fire” -kirjasarjaa, joka on loistavaa proosaa ja tarinan hahmot ovat eläväisiä. Kirjan tarinaa ei todellakaan voi sanoa ennalta-arvattavaksi ja tapahtumia riittää hyvällä tahdilla, joten tylsiä kohtia ei juuri ole. Nyt kyseisen kirjasarjan ensimmäisestä osasta “A Game of Thrones”-kirjasta on tekeillä HBO:n tv-sarja ja Cyanide Studio on hankkinut oikeudet tietokonepeliin. Ei välttämättä mikään kummempi ajatus, koska olen jo kirjasarjan kohta lukenut, mutta yleisesti ottaen on mielestäni hieman ikävää, että mielikuvituksissa elänyt tarina saa “kasvot”. Toki katson mielelläni millaisen kuvituksen D.B. Weiss ja David Benioff saavat kirjasta aikaan. Tv-sarjan pilotin skriptin arvion perusteella kirjan henkeä seurataan hyvin.

Kirjojen maineella on helppo ratsastaa elokuvateattereihin, mutta lopputulos ei aina ole kovin mairitteleva. Viime vuonna ilmestynyt Da Vinci Code -elokuva, toi Dan Brownin saman nimisen teoksen valkokankaalle, mutta hyvästä kirjasta saatiin aikaan hieman väkinäinen elokuva. Vastaavasti The Wheel of Time -kirjasarjasta tehty tietokonepeli oli kohtalaisen köyhä ja mitäänsanomaton, mutta ei kyllä kirjojen tarinaa seurannutkaan. Tietojen mukaan sarjan ensimmäisestä osasta, “The Eye of the World”-kirjasta, on suunnitteilla elokuva.

Mutta jos on hyviä kirjoja loattu huonoilla elokuvilla tai tietokonepeleillä, on kirjojen tarinoista luotu myös mahtavia elokuvia. En ole Bourne Identity -novelleja lukenut, mutta tarinasta poikineet elokuvat olivat kyllä viihdyttäviä. Myös monien pitämästä Taru sormusten herrasta -kirjasta tehty elokuvatrilogia oli hyvä, vaikka omasta mielestäni sekä kirjat että elokuvat olivat hieman pitkäveteisiä.

Kirjoista ja elokuvista puheen ollen, on elokuvateattereihin saapunut Dan Brownin “Angels & Demons” -kirjaan pohjautuva elokuva, mutta pitäisi ensin lukea kyseinen kirja, että osaisi oikeasti arvostaa itse tarinaa. “Da Vinci -koodissa” tarinaa oli suoristettu ikävästi, joka myös näkyi elokuvan juonen typeryytenä. Luultavasti ehdin lukea “Angels & Demons” -kirjan siihen mennessä, kun elokuva löytyy lähimmästä videovuokraamosta.

On toisaalta hyvä, että kirjoista tehdään elokuvia, sillä kaikkia kirjoja ei kuitenkaan ehdi lukemaan. Hyvät tarinat pitäisi kuitenkin aina ensin lukea kirjasta ja mielikuvitusta käyttäen, jolloin niistä saa paljon enemmän iloa.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

Artikkeli on julkaistu lauantaina 16. toukokuuta 2009 kello 19.40. Kategoria(t): viihde. Avainsanat(t): , . Kirjoittaja: Marko. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *