Specialized Globe San Francisco 1 on nimensäkin mukaisesti yksivaihteinen kaupunkipyörä, josta löytyy mekaaniset levyjarrut ja 26×1.5 -tuumaiset katurenkaat. Alumiininen runko vastaa hyvin polkijan käskyihin ja pyörän alhainen painopiste tekee ajosta vakaata. Takapyörä on kiinnitetty säädettävällä dropoutilla, joten huoltotoimet on helppo suorittaa. 32×16 -välityksellä varustettuna myös ylämäet nousevat ihan kätevästi puristaen ja suorillekin riittää vauhtia.

Geometrialtaan Specializedin katukiitäjä on hieman hyökkäävän tuntuinen ja ohjaustuntuma on nopeahko. Luultavasti vaihdan ohjauskannattimen hieman pidempään ja ohjaustangon pienellä nousulla varustettuun leveämpään malliin, jolloin myös ajoasento nousee sopivasti. Myös polkimet luultavasti vaihtuvat ns. DH-polkimiin tai vastaaviin.

Suomen kesää ajatellen pyörästä löytyy vakiona kiinnikkeet lokasuojille, joita ei viime vuoden mallissa ollut, joiden avulla pyörään saa kunnolliset lokasuojat. Tietenkään kiinnikkeistä huolimatta ei takalokasuoja oikein askartelematta asettunut, vaan tarvitsi hieman rälläkkää ja soveltamista. Lokasuojatkin olisivat voineet olla hieman leveämmät, mutta se jää nähtäväksi.

Muutamia mieltymysasioita lukuun ottamatta Spessulla kruisailu sujuu nautittavasti ja työmatka taittuu nopeasti. Sinkula on lisäksi kohtalaisen huoltovapaa, joten voi antaa mennä vaan ja välillä hieman ketjuja rasvailla.

kuvat: pyorahuolto.com

Aika nättejä kalusteita pyörän vanteista, renkaista ja muista osista on saatu rakennettua, vaikkakin hieman erikoisia. Millaisiakohan nuo tuolit ovat istua, sillä kumi ei ole niitä mukavampia materiaaleja etenkään istuimissa.

Modtable-pöytä, LCMX-tuoli ja Stuffed Fish-tuoli

Huonekalujen lisäksi pyörän osista voi askarrella hieman pienempiäkin esineitä, kuten Resource Revival tarjoaa. Esimerkiksi pyörän eturattaasta, saadaan kätevästi tehtyä seinäkellon, kun lisätään vain kellokoneisto. Polkupyörän ketjuista voi vastaavasti askarrella valokuvakehyksen tai kulhon ja takarattaista kynttilätelineen. Yhdistämällä vanteen kaari ja muutamat rattaat, saadaan aikaan CD-teline ja liittämällä pätkä ketjua rattaaseen valmistuu pullonavain. Näppärää.

Pitääkin varmaan seuraavalla kerralla kotona käydessä tarkistaa mitä kaikkea kivaa pyörävajan sisällöstä saisikaan aikaan.

Uuteen pyöräilykauteen onkin tänä vuonna helppo lähteä, kun kalusto on hyvässä iskussa. Melkein vuosi sitten tilanne oli toinen ja 2002-vuosimallin Trek Fuel 90 vaihtuikin Trekin hieman järeämpään Fuel Ex 9.0 -täysjoustomalliin. Muutos olikin suuri, sillä jarrut vaihtuivat levyjarruihin, joustomatka kasvoi xc-kurjistelusta enduro-mittoihin ja viimeisenä silauksena Fuel Ex 9.0 rakentuu OCLV Black -hiilikuidusta valmistetun rungon ympärille.

En alunperin ollut edes ajatellut hiilikuituista 9.0 -mallia (hintakysymys), mutta kun tilaisuus sellaisen hankkimiseen sopivaan hintaan tuli, ei muita vaihtoehtoja kauaa tarvinnut miettiä. Olihan alla jo kokemusta hiilikuituisesta Trekin OCLV Pro Issue 9900 (1997) -pyörästä kilpauran ajoilta. Runkomateriaalien eroista ja eduista ei voi kuin kiistellä, mutta samalla lailla ne kaikki lopulta hajoavat, jos ovat hajotakseen. Hiilikuidulla saadaan kuitenkin hieman alumiinia kevyempiä ja sopivan jäykkiä runkoja.

Trek toi viime vuonna Fuel Ex -mallin täysjoustopyöriinsä ABP ja Full Floater -nimellä kulkevat edistykselliset jousitusratkaisut, jotka olivat osa ostopäätöksen muodostumista. Ratkaisuilla pyritään tehostamaan jousituksen toimivuutta ja jarrun vaikutusta jousituksen toimintaan. Trekin insinöörit voivat selittää tarkemmin:

Lyhyesti suomennettuna siis kerrottakoon Active Braking Pivot (ABP) ja Full Floater -ratkaisuista, että ABP:lla saavutetaan aktiivinen jousitus myös jarruttaessa, joka lisää pyörän kontrolloitavuutta, kun jarruttaminen ei jäykistä jousitusta. Tämä on toteutettu lisäämällä yksi nivel taka-akselin kohdalle. Full Floater vastaavasti parantaa joustomatkan hyödynnettävyyttä, kun takaiskari on kiinnitetty tavallaan joustavasti takalinkun liikkeeseen nähden. Ratkaisu tarjoaa aktiivista toimintaa pienten töyssyjen osalta, mutta silti ei keinu tai heilu poljettaessa. Kuulostaa aika markkinamiesten puheelta, mutta myös käytännössä ratkaisu on erittäin toimiva.

Nippeli-ihmisille mainittakoon vielä, että pyörästä löytyy edestä 90-130mm joustava Foxin Talas RL ja takaa Foxin Float RP23. Osasarja on pääosin kasattu Shimano Deore XT:n ympärille ja renkaiden pyörimisen hoitavat Bontragerin Race Lite -kiekot. Hiilikuitua on rungon lisäksi käytetty Bontragerin Race X Lite satulatolpassa ja ohjaustangossa. Eli kokonaisuutena pyörä ei sisällä mitenkään erikoisia osavalintoja. Satulaksi tosin vaihdoin Selle Italia SLR XC Gel Flow ja polkimiksi CrankBrothersin Egg Beater sl-vispilät. Lisäksi askartelin Shaman Rockring Compista rautasahalla sopivan kokoisen suojan eturattaalle. Tärkeintä tietoa eli painoa, ei ole tiedossa, mutta eiköhän sitä jostain vaaka joskus löydy.

Aurinkoisia pyöräilykelejä odotellessa voisi vielä käydä rengaskaupoilla ja miettiä, josko pienentäisi pyörivää massaa vaihtamalla sisäkumit tiivistyslitkuun eli laittamalla alle tubeless-renkaat.

Etenkin pidempiä matkoja pyöräillessä, on kätevää ja järkevää varustautua mahdollisen välinerikon varalta. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään sisärenkaan, paikkarasian ja pumpun sekä ketjunkatkaisimen ja ketjun palan kantamista.

Aina ei kuitenkaan ole mahdollista varautua ongelmien varalle ja jenkeissä Madisonissa Wisconsinin piirikunnassa onkin pystytetty automaatti, josta voi ostaa pyörän varaosia hieman kuin makeis- ja juoma-automaatista. Trek Stop Cycling Convenience Center -automaatista löytyy erilaisia pyöränosia kuten vararengas, paikkaussetti, juomapullo ja virkisteitä kuten evästä ja kylmää juotavaa. Lisäksi automaatti on varustettu kätevällä korjaustelineellä, johon pyörän saa nostettua korjauksen ajaksi ja samalla voi katsella ohjeita korjausvideoilta. Rengastakaan ei tarvitse hinkuttaa täyteen, vaan saatavilla on myös ilmaa ja eksymisen varalle automaatista löytyy myös kartta.

Trek Stopista löytyy siis melkein kaikki, mitä pyöräilijä voi tarvita ja on varmasti kätevä esimerkiksi työmatkapyöräilijöiden tarpeisiin. Vaikka pyöränosa-automaatti on vielä prototyyppi, uskoisi sille olevan kysyntää.

(via Engadget)

Hyvä väline pendelöintiin työpaikan ja kodin välillä on pyörä, etenkin jos siitä löytyy suihkumoottori, kuten Robert Maddoxin polkupöyrästä. Maddoxilla on tarjota eri tehoisia suihkumoottoripolkupyöriä alkaen noin 62 Newtonin työntövoimasta ulottuen aina 4400 Newtonin työntövoimaan. eBayssa myyty 222 Newtonin vempele pystyi kiihdyttämään pyörän 120 km/h vauhtiin.

Tuollaisella pääsisi töihin sekä nopeasti että erittäin äänekkäästi. Jää vain arvailujen varaan miten tuollaisella jarrutetaan liikennevaloihin tai mikähän mahtaa olla kulutus per kilometri. Polttoaineen loppuessa voisi sentään vielä polkea kotiin.

(via Engadget)

Parempia kulkuominaisuuksia, tehokkaampaa pitoa ja talvista hauskuutta on tarjolla 26″, 24″ ja 20″ -vaihtoehtoina. Normaaliin maastopyörään verrattuna painoa tulee 2,2 – 3 kg lisää, joka on suuruudeltaan ihan kohtuullista. Pitoa telaketjuilla varustetusta maastopyörästä löytyy 25 kertaa enemmän kuin normaalisti, mutta juttu ei tosin kerro verrataanko pitoa nastarenkaisiin vai normaaleihin renkaisiin. Hintaa taakse vaihdettavalla telaketju-yksiköllä on 519 dollaria ja eteen kiinnitettävän suksen saa 169 dollarilla.

Luulisi, että telaketjuvetoinen maastopyörä olisi kohtuullisen raskas polkea, mutta sivujen mukaan näin ei olisi. En itse ole kovinkaan innokas talvipyöräilijä, mutta olisi silti mukavaa lukea esimerkiksi Fillari-lehden testi telaketjuvetoisesta maastopyörästä.

(via Treehugger)

Sähkön tuottaminen lihasvoimalla on mielenkiintoinen, muttei kovinkaan alkuperäinen idea. Yrityksen tiedotteessa mainitaan, että supertietokone suorittaa numeroiden murskaamista Jax Racing ja UCLA -pyöräilytiimien toimesta ja demonstraatio kelpaakin varmasti hyvästä peruskuntolenkistä. Olisi tosin mielenkiintoista tietää millaisella pyörityksellä tuon 260 Watin saa aikaan.

Ajatusta voisi tietenkin jatkaa energian ja sähkön kallistumiseen ja lopulta konesalien täyttämiseen polkupyörillä. Numerot murskautuisivat hieman samalla idealla kuten aikoinaan kaleerit seilasivat merillä. Nörtitkin saisivat lihaksia, kun koodin kääntämiseen tarvittaisiin ensin pari tuntia pyöräilyä.

Vertailun vuoksi 6 kW:n kiukaan lämmittäminen (4,5 kWh) ja saunominen (30 min, 2 kWh) kuluttaa yhteensä noin 6,5 kWh, joten kymmenellä pyöräilijällä kestäisi 260 Watin tehoilla pari tuntia saunan lämmittämiseen ja vielä tunti lisää saunomista varten. Ihan mukava kuntolenkki ennen saunaa ja “saunan lämmittäminen” -sanonta saisi aivan uuden ulottuvuuden. (kodin energiaopas)

(via Engadget)

Trekin uutuuden saa omakseen 580 dollarilla ja ketjunsuojan värin voi valita kuudesta eri värivaihtoehdosta. Vaihteita pyörästä löytyy kolme, joiden vaihtamisesta pitää huolen takanavassa sijaitseva sähköinen automaattivaihteisto, joka saa virtansa etunavassa sijaitsevasta generaattorista. Pyörästä löytyy lisäksi satulan alta kätevä tavaratila.

Suomen kesän tietäen, pyörään näyttää onneksi saavan lisävarusteena myös lokasuojat. Toivottavasti myös vaihteisto on sään- ja vedenkestävää mallia.

(via Gizmodo)

Talvi ja lumi antavat vielä odottaa ja ulkona on pimeää. Joulukuu, vuoden synkin ja pimein aika eikä edes hiutalettakaan lunta, tuomaan hieman kirkkautta pimeyden keskelle. Musta ja märkä asfaltti on pimeääkin pimempi imien kaiken valon, mitä heikot katuvalot koittavat ulos rohkeneville tarjota. Pyöräilijät ja jalankulkijat ovat pimeässä kuin metsästä auton eteen juokseva hirvi. Pienet heijastimet ja pyörien tehottomat valot, jos sellaisia edes on, eivät lumettomassa ja sateisessa illassa juuri minnekään näy.

Talven pimeyteen ja pieneen “pimp-my-bicycle” -henkeen on markkinoilla SpokePOV -valosarja polkupyörän pinnoihin. Esimerkiksi animoitu Pacman -valosarja olisi pirteä näky katukuvassa. Hinnaltaan kuvan yhdistelmä maksaisi ilmeisesti 105 dollaria Pacmanista ja 125 dollaria örkistä ja ovat tilattavissa Adafruit Industries! -kaupasta. Vakiona valosarja tulee kirkkaan punaisena tai keltaisena ja lisämaksusta väreinä on saatavilla myös sininen ja vihreä.

Valosarjassa on yhteensä 30 LED -valoa molemmilla puolilla ja sivuston mukaan valoa riittää 2-3 AA -kokoisella 3000mAh paristolla noin 10 tunniksi. Kuvien siirtäminen valosarjaan onnistuu wxPython -pohjaisella ohjelmistolla sekä Windows että Linux alustalla rinnakkais- tai sarjaporttiliitännän avulla. Yhdellä valosarjalla saadaan muodostettua kuva 24 km/h:n vauhdissa, kahdella sarjalla 16 km/h ja kolmella sarjalla kuva muodostuu jo lepposassa 11 km/h vauhdissa. Valosarjan voi kytkeä myös pois päältä.

Pacman -pyörä herättäisi varmasti huomiota kaupungilla, mutta valojen pitkäikäisyys Suomen kylmässä ja varsinkin kosteassa syksyssä voi jäädä lyhyeksi. Mutta jos ei huomioida kaikkia karun maailman realiteetteja, olisi tuollainen valosarja pirteä näky. Valosarja sopisi varmasti myös yritysten mainostamiseen ja positiivisten mielikuvien herättämiseen. Muutamat valosarjat työmatkalaisten polkupyöriin ja yritys varmasti huomattaisiin.