Luin viime viikolla Joystiqista, että olisi mahdollista päästä testaamaan ennakkoon Microsoft Xbox 360:n marraskuun puolessa välissä julkaistavaa ”New Xbox Experience”:iä (NXE) eli käytännössä konsolin uutta kojelautaa ja sen muutamia uusia ominaisuuksia. Täytin siis asiaan vaadittavan Microsoft Connect -lomakkeen ja eilen sain sähköpostia, että NXE olisi asennettavissa.

Xbox 360:n uusi kojelauta onkin saanut jo hyvin palstatilaa Internetin uutissivustoilla muun muassa Engadgetissa, Gizmodossa ja Joystiqissa, joka esittelee uutta kojelautaa useilla videoilla. Uusi kojelauta on saanut positiivisen vastaanoton, mikä ei ole ihme, sillä se helpottaa huomattavasti Xbox 360:n ja Liven sisällön käsittelyä ja tuo mukanaan muutamia uusia ominaisuuksia. Lisäksi uusi kojelauta on ulkoasultaan paljon nykyaikaisempi ja miellyttävämpi kuin aikaisempi.

Vanha Blade-kojelauta:

kuvat: activexbox.com

Uusi ”Nex Xbox Experience”-kojelauta:

kuvat: engadget.com

Uusista ominaisuuksista mielestäni tärkein on mahdollisuus ”asentaa” peli konsolin kiintolevylle, jolta pelatessa latausajat nopeutuvat Microsoftin mukaan 30-50 prosenttia ja DVD-asema pysyy hiljaisena. Uutena tulevat lisäksi hieman Wii Mii-tyyliset avatar-ukot, joiden ulkoasua voi muokata haluamakseen ja lähinnä Amerikan markkinoille suunnattu Netflix-videopalvelu.

Testasin pelien asentamista kiintolevylle Fallout 3:lla, jonka asentaminen kesti noin kymmenkunta minuuttia. Tämän jälkeen kiintolevyltä pelatessa, ei DVD-asema hurahdellut ollenkaan ja latausajatkin olivat, luonnollisestikin, nopeutuneet hieman. Tietenkin, vaikka ajoittaisesta suihkumoottorin pyörittämisestä päästiinkin eroon, kuuluu konsolin hurina siltikin kohtalaisen äänekkäästi. MTV:n Multiplayerblog on vertaillut muutamien pelien käynnistymisaikoja DVD:n ja kiintolevyn välillä ja kiintolevy on 9-15 sekuntia vikkelämpi. Vertailussa olleet pelit veivät noin 6,6GB levytilaa.

Hieman harmillisesti Xbox 360:ssäni on vain 20GB:n kiintolevy, joten muutaman demon ja Fallout 3:n asentamisen jälkeen, sinne ei juuri muuta enää mahdukaan. Uudet Xbox 360 Pro:t ovatkin varustettu 60GB levyillä, joihin mahtuu useampikin peli.

Vaikka kojelauta uudistuikin pirteästi, jään edelleen kaipaamaan mahdollisuutta selata video- ja pelikauppapaikkojen ilmaista tarjontaa ja rajata kaiken maksullisen sisällön pois näkyvistä. Tältä osin Xbox Liven sisällön selaaminen on edelleen yhtä hankalaa kuin aikaisemminkin. Lisäksi, vaikka peli on mahdollista asentaa ja pelata kiintolevyltä, vaaditaan sen pelaamiseksi pelilevyn pitämistä konsolin DVD-asemassa. Tämä on toisaalta ihan ymmärrettävää.

Yhteenvetona todettakoon, että Microsoft on kerrankin ymmärtänyt käyttäjien ja markkinan toiveet ja oikeasti toteuttanut positiivisen uudistuksen. Samaahan on ollut jo hieman nähtävissä Windows 7:n tihkuneiden tietojen osalta. Toki Xbox 360:ssä riittää vieläkin kehitettävää verrattuna Sonyn PlayStation 3:een, kuten nettipelaamisen vapauttaminen maksullisesta Gold-jäsenyydestä, kolmannen osapuolten peliohjaimien kuten Logitechin G25 tukeminen ja kiintolevyn vaihdon haluamakseen mahdollistaminen.

Pelikonsolit ovat kuin tietokoneita kompaktissa ja käyttäjäystävällisessä paketissa ja muiden tietoteknisten laitteiden tapaan ovat loppupeleissä muokattavissa käyttäjän tarpeiden mukaan; halusi valmistaja sitä tai ei. Nintendon Wii ei tältä osin eroa muista kolmannen sukupolven konsoleista ja Wiille on mahdollista asentaa ja ajaa omia sovelluksia.

Oman eli niin sanotun kotipolttoisen sisällön asentaminen Wiille on mahdollista hyödyntämällä Zelda: Twilight Princess -pelin ominaisuutta, jossa Twilight Hackin avulla suoritetaan sopivasti muokattu tallennus, joka aiheuttaa bufferin ylivuodon ja mahdollistaa halutun koodin ajamisen. Tällä keinolla Wiille asennetaan Homebrew Channel, jonka avulla voidaan ladata muistikortilla olevia sovelluksia.

Tietenkin aina on mahdollista, että Wiistä tulee tiiliskivi, joten Homebrew Channelin asentaminen on käyttäjän vastuulla.

Alkukesästä julkaistun Homebrew Channelin asentaminen Wiille on suhteellisen yksinkertaista WiiBrew-wikin tarjoamien ohjeiden avulla. Lyhyesti sanottuna, ensiksi muistikortille siirretään Twilight Hack, Homebrew Channel ja mahdollisesti jotain sovelluksia. Tämän jälkeen voidaan siirtää muistikortilta Twilight Hack Wiin muistiin ja Zelda: Twilight Princess -pelissä tallennusta hyödyntäen käynnistää Homebrew Channelin asentaminen. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen Wiin valikosta löytyy Homebrew Channel, josta muistikortilla olevia sovelluksia voidaan käynnistää ilman Twilight Hackin suorittamista. Tämän kaiken jälkeen, muistikortilta voidaan poistaa Twilight Hack ja Homebrew Channelin lataustiedosto.

Homebrew Channelin asennus on nähtävillä myös WiiHD:n tekemässä ”WiiHD’s Homebrew Guide pt1″ -videossa, jossa myös pelataan Wiille portattua Quakea.

Wiille on tarjolla lukuisia kotikutoisia sovelluksia, pelejä ja demoja, joita voi asennella kätevästi Homebrew Browserin avulla tai kasaamalla valmis kokonaisuus Wii Pack Generatorin avulla. Listalta löytyy sovelluksia kuten Wii Linux, MplayerWii ja kaikenlaisia pelejä kuten ScummVM-pelit, WiiDoom, Snake, MahJongg Wii ja aikaisemmin mainittu Quake. Tässä kohtaa olisin lisäksi linkittänyt blogiin, jossa oli testailtu Homebrew Channelia ja sovelluksia, mutta kyseistä blogia ei näyttänyt enää olevan olemassa Internetissä, tai sen historiassa.

En ole vielä ehtinyt testaamaan kuin Homebrew Channelin sovelluspaketissa tulleita muutamia sovelluksia, mutta päälisin puolin Homebrew Channelin tarjonta on enemmän geek-arvoa kuin hyötyarvoa. Mutta eihän sitä tiedä, mitä kaikkea harrastajat saavat tulevaisuudessa toteutettua.

Päivitys, 15.10.2008:
The Daily WTF kertoo ”Anatomii of a Hack” -jutussaan, miten Wiin suojaukset ja Homebrew saatiin onnistumaan. Koko juttu eli Twilight Hackin ja Homebrew Channelin mahdollistamat tekniset ratkaisut kuulostavat aika uskomattoman yksinkertaisilta ja melkein jopa tarkoituksellisilta Nintendon kämmäyksiltä. No, ainakin harrastajat ovat tyytyväisiä.

Useat pelien ystävät ovat varmasti tänään palanneet takaisin pelien kulta-aikaan, kun Capcomin uusi Mega Man 9 julkaistiin tänään Euroopan WiiWaressa.

Mega Man 9 on uusi osa legendaariseen Mega Man -pelisarjaan ja tarjoaa lajityypiltään perinteitä noudattavaa 2D-tasoloikkaa. Myös grafiikat, musiikit ja pelimekaniikka on kehitetty Nintendo 8-bittisen tyyliin. Pelisivustot taisivat kirjoittaa, että uusin Mega Man noudattaa perinteitä myös vaikeustasonsa osalta, joten otsikon ”nautittavaa” sanalla on hieman kaksijakoinen merkitys.

Peli on saatavissa sähköisessä muodossa Nintendo Wiin lisäksi myös Xbox 360:lle ja PayStation 3:lle. Nintendo Wiille peli irtoaa huokeahkoon 1000 pisteen eli 10 euron hintaan.

Vaikka edellisetkin Virtual Consoleen julkaistut Mega Manit ovat vielä kesken, lukuisten muiden pelien tapaan, pitää kyllä uusi Mega Man hankkia pelilistalle. Kunhan vain saan ensin Wiin päivitettyä, että pääsen Wii Shop Channeliin.

Nintendon The Legend of Zelda -pelisarjan pelit ovat legendaarisia ja pelaajat ovat saaneet nauttia toimintaseikkailua ja korkeaa fantasiaa yhdistelevästä pelisarjasta jo NES-aikakaudesta lähtien. Sarjan uusin osa The Legend of Zelda: Twilight Princess oli yksi Wii-konsolin avajaisnimikkeistä ja jatkaa mainion pelisarjan perinteitä.

Twilight Princess vie pelaajan jälleen Linkin saappaissa pelastamaan Hyrulea ja siinä riittääkin tekemistä. Zeldojen suurin anti on aina ollut kiehtova tarina ja tunnelma, joka vie mukanaan ja usein huomaakin unohtuneensa pelin äärelle useammaksi tunniksi. Pelin juoni etenee suhteellisen soljuvasti eikä jumiutumistilanteita pääse syntymään. Pääjuonen lisäksi voi haluamansa mukaan suorittaa välitehtäviä ja sydämen palojen metsästystä. Peli hyödyntää hyvin Wiimoten ominaisuuksia esineiden käytössä ja taisteluissa, mutta ei peliteknisesti tarjoa Wii:n ohjausmekaniikkaa lukuun ottamatta mitään erikoista.

Aikoinaan kaksiulotteiset Zeldat siirtyivät Nintendo 64:n aikakaudella The Legend of Zelda: Ocarina of Time -pelin myötä kolmiulotteiseen maailmaan ja tämä toi mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että tyypillisiä ongelmia kameran kanssa. Kolmannen osapuolen näkökulmasta toteutettujen toimintapelien yleisin ongelma on juuri kameran liikkuminen suhteessa pelaajaan. Vaikka Twilight Princessissä kameraa joutuukin alituiseen kohdentamaan haluttuun suuntaan, toimii se kuitenkin jouhevasti eikä juurikaan haittaa toimintaa. Vastaavasti Hyrulen sankarimme ohjaaminen haluttuun suuntaan tuottaa välillä ongelmia, mutta onneksi epäonnistumisista rangaistaan lempeästi. Enää ei olla NES-aikakaudella ja pelaajat ovatkin kaltaisiani pullamössöjä, jotka haluavat nauttia pelaamisesta, eivät kiroilusta.

Twilight Princess -peliä on kehuttu ja se on saanut huippuluokan arvosteluita, eikä suotta. Peliä on myös kritisoitu etenkin vanhanaikaisen grafiikan osalta, sillä peliä kehitettiin alunperin GameCubelle ja pelimoottorin pohjana onkin cel-shading-grafiikkaa käyttävän The Wind Wakerin pelimoottori. Eikä grafiikka toki Xbox 360 tai PS3 -pelien tasoista teräväpiirtoa ole jo yksistään Wiin teknisten rajoitusten osalta. Grafiikka on kuitenkin aivan hyvää ja mikä tärkeintä, pelattuus ja viihdearvo ovat kohdallaan.

Ostin The Legend of Zelda: Twilight Princess -pelin samaan aikaan Wii-konsolin kanssa, mutta onnistuin säilyttämään pelin muoveissa viime viikonloppuun asti. Peli olikin hyvää ajanvietettä syysflunssaa tapettaessa ja pelattavaa riittää: tähän mennessä pelitunteja on noin 30 ja olen pelannut pelistä kolme neljännestä. Olen tosin metsästänyt sydämiä ja välitehtäviä, enkä yleisestikään ole kovin nopea pelaaja. Hitaasti hyvä tulee.

Päivitys, 19.10.2008:
Hyrule on viimeinkin pelastettu! Hieman siinä kestikin, sillä pelitunteja kertyi kokonaisuudessaan hiukan yli 50. Loppua kohden pelitehtävät ja etenkin tietyt Linkin ohjaukseen liittyvät asiat alkoivat jo hieman painamaan, mutta pelin juoni ja mielenkiinto kantoivat loppuun asti. Vaikka pari välitehtävää jäikin vielä suorittamatta, sekä muutama sydän löytymättä, löytyy Twilight Princess jatkossa vain pelikotelosta.

kuvat: Zelda Universe

Fallout 3 on tuloillaan Eurooppaan lokakuun 31. päivänä ja tietoja legendaarisen Fallout-sarjan kolmannesta osasta on saanut lukea eri pelilehdistä ja -sivustoilta. Nyt pelistä on aikaisemman trailerin lisäksi julkistettu viisi pelivideota, joista voi aistia Fallout-sarjan henkeä ja tuttua tunnelmaa. Peli julkaistaan Xbox 360:lle, PS3:lle ja PC:lle.

Suurimpana muutoksena aikaisempaan on isometrisen 2D -kuvakulman vaihtuminen FPS-pelien tyyliseen 3D-maailmaan sekä tämän myötä myös taistelusysteemin muuttuminen vuoropohjaisuudesta reaaliaikaisemmaksi, vaikka edelleen on mahdollista pysäyttää aika ja tähdätä vihollisen eri osumakohtiin. Pelivideoiden perusteella kuvakulman ja taistelusysteemin muutos ainakin lisää toimintaa ja tuo Fallout-maailmaan uuden näkökulman, mutta onko se sitten hyvä vai huono asia, jää nähtäväksi.

Fallout 3:sta kehittävällä Bethesda Game Studiosilla on kokemusta 3D-maailmaan sijoittuvista toimintapeleistä ilmeisen onnistuneen The Elder Scrolls IV: Oblivion -pelin toimesta, joten ainakin osaamista toimivan kokonaisuuden kehittämiseen luulisi löytyvän. Fallout 3 pohjautuukin samaan Gamebryo-pelimoottoriin kuin mitä Oblivionissa käytettiin.

Jään mielenkiinnolla odottelemaan, miten Bethesda lopulta saa Fallout-tunnelman vangittua 3D-maailmaan ja miten hyvin kokonaisuus tulee toimimaan. Hieman pessimistinä voisi todeta, että pelivideoiden perusteella tarjolla olisi perinteistä räiskintää Fallout-hengessä perusgrafiikoilla eikä juuri mitään erikoista saati uutta. Toivottavasti näin ei tule olemaan ja pelaajat saavat loppuvuodesta pelin, joka nousee aikaisempien osien tasolle ja tarjoaa kunnon pelattavuutta, hyvän tarinan ja pelinautinnon