Oraclen tietokantojen kanssa askarteluun on tarjolla useita eri tasoisia ja etenkin erilaisilla hintalapuilla varustettuja ohjelmia, mutta ilmaisiakin vaihtoehtoja löytyy. Oraclen ilmainen SQL Developer on oiva työkalu SQL:n ja PL/SQL:n kanssa työskentelyyn ja tarjoaakin maksullisiin ohjelmiin lähes verrattavissa olevia ominaisuuksia etenkin satunnaiselle käyttäjälle. Maksullisista ohjelmista mainittakoon Golden, PL/SQL Developer, Hora ja Toad.

Oraclen SQL Developer tarjoaa monipuolisen työkalun tietokannan hallintaan, selaamiseen, raporttien luontiin, SQL-kyselyihin ja PL/SQL-kehitykseen, vaikka ei aivan kaikkia vastaavia ominaisuuksia tarjoa kuin Oraclen SQL+. Toisaalta käyttöliittymä on paria astetta miellyttävämpi, kuin komentorivi-tyylisessä SQL+:ssa. Javalla toteutetuksi Swing-kirjastoa käyttäväksi ohjelmaksi SQL Developer on nopea ja tuntuu ihan ”normaalilta” työpöytäsovellukselta. Kokonaisuutena ohjelma vaikuttaa myös selkeämmältä kuin vastaavan tason Golden, mutta tietenkin ilman vanhojen ohjelmien painolastia nykyaikainen SQL Developer vaikuttaa hyvältä ja helpolta käyttää.

Muutamia pieniä puutteita ohjelmasta vielä löytyy, kuten date-kentän formaatti, joka on ilmeisesti ns. ominaisuus ja pitää asettaa haluamakseen sessio-kohtaisesti. Lisäksi tuettuja kantoja ovat vain 9i-sarjan tietokannat (9.2.0.1), vaikka tuen puuttumisen huomautuksesta huolimatta myös 8i-kannat toimivat.

Tuorein SQL Developer 1.5 -versio tuo mukanaan muun muassa tuen versionhallinnalle ja muita uudistuksia sekä täydentää 1.2-version hieman puutteellista tukea SQL-käskyille. Valitettavasti versio myös tiputtaa täysin pois tuen 8i-kannoilta, jota ainakin itse jäin vielä kaipaamaan, vaikka lähitulevaisuudessa häämöttävät jo 10g-kannat.

SQL Developer 1.5 on ladattavissa Oraclen sivuilta Windowsille, Linuxille sekä Mac OS X:llle. Eniten ohjelmasta saa irti käyttämällä sitä Oraclen 9i, 10g ja 11g -tietokantojen kanssa, mutta tuettuja tietokantoja ovat lisäksi Microsoft Access, SQL Server, MySQL ja SyBase. Ohjelman käyttöön löytyy myös videodemot.

PL/SQL-kehitystä suunnitellessani testailin nopeasti myös ensimmäisessä kappaleessa mainitsemiani ohjelmia, mutta hinta-laatu -suhde oli selkeästi paikallaan SQL Developerin kohdalla, vaikka KeepToolin Hora olikin vaikuttava paketti; myös hinnaltaan.

Musiikkia on kiva kuunnella ja sen mahdollistamiseksi on tarjolla useita erilaisia musiikkisoittimia. Linuxissa perinteiset vaihtoehdot kohdentuvat KDE:ssa AmaroKiin ja Gnomessa Exaileen, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy etenkin Gnomessa. Songbird on uudehko tulokas musiikkisoitin-valikoimassa ja on saatavissa Linuxin lisäksi sekä Windowsille että Mac OS X:lle.

Songbirdin kehitys on vielä alussa ja parisen viikkoa sitten julkaistiin versio 0.5, mutta perusominaisuudet vaikuttivat jo olevan ihan kunnossa. Kuten nimestäkin voi päätellä, Songbird on sukua Mozilla Foundationin tuotteille ja sen myös huomaa: tavallaan sekä huonossa että hyvässä mielessä. Songbirdiä voisi melkein kuvailla Firefoxiksi, joka näyttää iTunesilta ja osaa toistaa mediatiedostoja. Jei. Musiikkisoittimen takana on kuitenkin osaava kehittäjätiimi, jonka historiasta löytyy muun muassa Winamp.

Testailin Songbirdin Linux-versiota ja Gentoon ebuild löytyi perinteisesti Bugzillasta ja asennuskin hoitui heittämällä. Ulkoasultaan Songbird muistuttaa etäisesti iTunesia ja on vakioteemaltaan hillityn musta. Musiikkikokoelman lisäys onnistuu parilla napin painalluksella ja musiikki toistuu nätisti. Videoiden toistamiseen olisi tarvinnut jotain GStreamerin lisäpalikoita, joita en jaksanut lähteä säätämään kuntoon. Musiikin ja videoiden toistamisen lisäksi Songbirdistä löytyy Internet-selain.

Firefoxin tapaan Songbirdin toimintaa voi laajentaa erilaisilla lisäosilla, joista löytyy muun muassa tuki Last.fm:lle, Wikipedialle, kuvan kansien haulle ja vaikka mille. Lisäpalikoiden avulla saadaan myös tuki iPodille ja MTP-laitteille eli muille MP3-soittimille, mutta tietenkin vain Windowsissa, vaikka käytännössä tämä olisi mahdollista myös Linuxissa. En tosin oikein pidä Firefoxin tapaisesta ideasta, että jokainen vähänkin erikoisempi tai yleisempikin musiikkisoittimen ominaisuus löytyy lisäosana eikä musiikkisoittimesta jo valmiina.

Songbird vaikuttaa ihan lupaavalta projektilta Amarokin, Exailen, iTunesin ja Windows Media Playerin kilpailijaksi, mutta kehitystyötä vielä tarvitaan. Etenkin iTunesin asemaa Mac OS X:ssä ja Amarokin asemaa KDE-käyttäjien piirissä voi olla hankala horjuttaa, jos vaihtoehtoinen ohjelma ei tarjoa mitään erityisen oivallista.

Myös Arstechnica on kirjoittanut lyhyehkösti Songbirdistä.

OpenOffice.org on hyvä toimisto-ohjelmistopaketti, mutta kokonaisuutena vielä kaukana kaupallisesta Microsoft Officen hiotusta paketista. Loppuvuodesta julkaistavaksi suunniteltu OpenOffice.org 3.0 tuo useita kaivattuja uudistuksia, mutta OpenOffice.org Ninja -blogin esikatsauksen perusteella, uudistukset eivät ole siltikään maata järisyttäviä.

Esikatseltuina uudistuksina mainitaan OpenOffice.org Writerin osalta useiden sivujen näyttäminen, muistiinpanot marginaalissa ja tuki Microsoft Office 2007 -formaatille. Calc saa Solverin sekä näyttää solujen valinnat läpinäkyvästi eikä enää mustalla. Lisäksi solujen määrä kasvaa 256:sta 1024:ään. Mac-käyttäjien ilona on virallinen tuki Aqua-käyttöliittymälle, jolloin OpenOffice.org toimii kauniimmin myös Maceissä. Tähän asti Aqua-versiot ovat olleet epävirallisia, mutta ihan kohtalaisesti toimivia.

Uudistukset eivät pintapuolisesti näytä olevan mitään suuria, eikä OpenOffice.orgin suurimpiin kompastuskiviin tuoda uudistuksia. Writerin käyttö on luultavasti edelleen yhtä haastavaa ja jäykkää muun muassa sisällysluettelon, ristilinkitysten ja muotoilujen suhteen. Nämä ongelmat löytyvät toki myös osittain eri Wordin versioista. Tietenkin suurin OpenOffice.orgin hidaste on Microsoft Officen valta-asema ja erilaiset tiedostoformaatit, joita ei ihan pienellä murreta.

Microsoftin Office järkäleeseen verrattuna OpenOffice.org jättää toivomisen varaa, mutta kokonaisuutena tarjoaa hyvän ja varsinkin ilmaisen vaihtoehdon dokumenttien tuottamiseen. Kehityssuunta näyttää 3.0 -version esimaun perusteella hyvältä, mutta suurempia ja mullistavampia uudistuksiakin kaipaisi. Tarvittaisiin hieman Office 2007 -tasoista muutosta kokonaisuuden saattamiseksi uudelle käytettävyyden tasolle.

Macistit ovat varmasti huomanneet, että konetta käynnistäessä kuuluu aina käynnistymisääni hieman Windows-maailman tapaan, ellei äänenvoimakkuutta ole mykistänyt. Vaikka Maceja ei tarvitse päivittäin käynnistellä ja käynnistymisäänen voi välttää, on myös vaihtoehtona säätää käynnistymisäänen voimakkuus erikseen.

StartupSound.prefPane on ohjelma, jonka avulla voidaan hallita Macin käynnistymisääntä ja voimakkuutta voidaan säätää riippumatta ääniasetuksista. Ohjelman asennuksen jälkeen ”System Preferences”-ikkunasta löytyy ”Startup Sound”-kohta. Saatavilla sekä PPC että Intel Maceille ja toimii myös Leopardissa.

Myös Psst osaa hiljentää Macin käynnistymisäänen muuttamatta muita ääniasetuksia. Psst ei kuvien mukaan integroidu aivan yhtä saumattomasti OS X:n maailmaan, kuin kilpailijansa, mutta tarjoaa samat toiminnallisuudet. Saatavilla sekä PPC että Intel Maceille, mutta en listasta löytänyt mainintaa Leopardin kanssa toimimisesta.

Käynnistymisääni on pieni ongelma, mutta kun pari kertaa unohtaa hiljentää koneen ennen uudelleenkäynnistämistä ja ääni kajahtaa luentosalissa, olisi kyseistä säätöominaisuutta osannut arvostaa.

Nokian S60-sarjan puhelimille on mielestäni ihan hyvä ohjelmistotuki Windows-alustalla Nokian PC Suiten tarjoamana, mutta Macissa ja etenkin Linuxissa luurin kanssa keskusteleminen onkin sitten jo hieman hankalampaa. Mac-käyttäjien näkökulmasta tilanne on kohtalaisen hyvä, sillä Mac OS X:lle on saatavilla yhteystietojen ja kalenterin synkronointiin iSync-ohjelma ja Nokia Multimedia Transfer kuvien, musiikin ja videoiden siirtelyyn. Linux-käyttäjät jätetään tässäkin yhteydessä kolmannen osapuolen tarjoamien ohjelmistojen armoille, eikä tarjonta ole ollenkaan lupaavaa.

Ei S60-puhelimien ja Linuxin yhteistyö mahdotonta ole ja aiheeseen löytyy myös ohjeita esimerkiksi ”Playing with Series 60 Phones and Linux” -otsikolla ja aika säätämiseltä se vielä vaikuttaa. Asian helpottamiseksi saatavilla on myös ohjelmia kuten Wammu, joka käyttää kommunikointiin Gammu-kirjastoa. Gammun sivuilla on listattuna Nokian luureja, mutta toiminnallisuuden aste vaihtelee eri mallien välillä ja uudemmat mallit ovat kohtalaisen heikosti tuettuja.

Kokeilin nopeasti Wammua, mutta sen verran epätoivoiselta N95:n yhdistäminen vaikutti, että kokeilu jäi lyhyeen. Ilmeisesti Bluetoothia käytettäessä asiat voisivat olla paremmin kuin USB-datakaapelilla, mutta pöytäkoneesta ei Bluetoothia löydy. Datakaapelillakin voisi onnistaa, jos jaksaisi vain säätää riittävästi kernelin moduuleja ja kohdistaa kattolampun varjon heijastumista koneen kyljestä.

On toki ymmärrettävää, että Nokia tarjoaa PC Suitea vain Windows-ympäristöön, sillä siellähän suurin osa käyttäjistäkin on. Ainahan Linux-käyttäjät voivat virtualisoida Windowsin ja PC Suite toimiikin hyvin VMware Serverin ja Windows XP:n yhdistelmänä. Ilmeisesti tällä tavalla voi päivittää luurin ohjelmistonkin, mutta en välttämättä lähtisi yrittämään, kun vaihtoehtojakin on. Myös Macissa on mahdollista käyttää virtualisoitua PC Suitea esimerkiksi Parallelsin avulla. Ei virtualisointi koskaan oikeaa ohjelmaa korvaa, eikä ole kovin kätevää, mutta riittävän toimivaa.

Mac-käyttäjien osuus tietokoneiden käyttäjistä kasvaa, joten luulisi Nokiankin harkitsevan edes PC Suiten Mac-version toteuttamista, ihan vain asiakaspalvelun kannalta. Itseasiassa Macin ja luurin yhteistoiminta on jo nyt perustarpeet kattavaa, joten todellista tarvetta ei taida olla.