JSPWiki tarjoaa selkeän monipuolista Wiki-moottoria

Nykyaikana yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen ovat kovasti esillä ja Wikit ovat Wikipedian myötä levinneet myös työyhteisöihin. Talven aikana työskennellessäni useiden erilaisten projektien parissa, totesin että levylle alkoi kertymään lukuisia muistiinpanoja sisältäviä tekstitiedostoja projektidokumentaation lisäksi, joiden luettavuus ja etenkin haettavuus oli heikko. Päätinkin siirtää henkilökohtaiset muistiinpanoni nettiin ja Wiki-muotoon, jolloin ne olisivat hyvin organisoitu ja tarvittaessa muidenkin työyhteisön jäsenten luettavissa. Enää oli vain kysymys siitä, minkä lukuisista erilaisista Wikeistä valitsisin.

Erilaisia Wiki-sovelluksia löytyy useille alustoille ja vaikka kaikki Wikit tarjoavat periaatteessa samoja perustoimintoja, on käytännössä Wikeissä suuriakin eroja. Itselle sopivan Wikin valinta vaatiikin usein muutaman lupaavalta vaikuttavan testausta, mutta onneksi vaihtoehtoja on helppo supistaa asettamalla muutamia reunaehtoja ja karsimalla Wikejä WikiMatrixin tai Wikipedian vertailun avulla.

Pienen alkututkimuksen jälkeen ja olosuhteiden pakosta, päädyin valitsemaan Java-pohjaiset Wikit ja sovelluspalvelimeksi Apache Tomcatin. Testailin kyllä myös Caucho Resiniä ja Oracle Application Serveriä, mutta Tomcat sekä toimi että soveltui paremmin haluamaani tarkoitukseen. Wikeistä tein pienen testikierroksen JSPWikin, JAMWikin ja XWikin välillä, joihin syötin muutamia testisivuja. Lopulta päädyin valitsemaan JSPWikin, joka osoittautui riittävän selkeäksi, yksinkertaiseksi ja ominaisuuksiltaan monipuoliseksi. Myös JAMWiki vaikutti ihan lupaavalta Wikipediassa käytetyn MediaWikin kopiolta, mutta jäi hieman uupumaan ominaisuuksiltaan.

JSPWiki on Janne Jalkasen vuonna 2001 aloittama luomus ja wikillä on aktiivinen kehittäjäyhteisö. JSPWiki on Wikipedian mukaan sisällytetty Sun Java System Portal -tuotteeseen, on käytössä useiden yritysten intraneteissä ja helpon asennettavuuden ansiosta useat ihmiset käyttävät sitä henkilökohtaisen informaation organisointiin. JSPWikiä voi käyttää lisäksi myös blogina ja esimerkiksi Jannen blogi ”ButtUgly” toimii sillä ja todella on ulkoasultaan nimensä veroinen. JSPWikistä julkaistiin tämän viikon maanantaina 2.8.0-versio, joka on lisäksi ensimmäinen Apache-lisenssillä varustettu versio. Aikaisemmin JSPWikissä oli leimattu LGPL-lisenssillä.

Ennen 2.8.0-versiota käytin JSPWikistä SVN:stä haettua 2.7.0-sarjaa, joka tarjoili tulevaisuuden (eli 2.8.0:n) ominaisuuksia ihan toimivassa paketissa. JSPWikin vakioteemalla varustetun Wikini etusivu ei paljon sisältöä tarjoile ja näyttää seuraavalta:

JSPWiki

Ominaisuuksiltaan JSPWiki tarjoaa kaiken tarpeellisen, mitä Wikiltä voi olettaa ja kuorruttaa toiminnot JavaScriptillä, jota ei ole turhaan säästelty. Wikin ominaisuuslista kattaa kaikki perusominaisuudet kuten sivujen versioinnin, kuvien ja liitetiedostojen liittämisen, käyttäjähallinnan ja laajennettavuuden lisäosilla. Myös lokalisointi on mahdollista ja toimivan suomennoksen lisäksi on JSPWikin suomennoksessa käytetty ripaus huumoria.

JavaScriptin avulla Wikiin on toteutettu lukuisia käytettävyyteen vaikuttavia pieniä, mutta merkittävyydeltään suuria ominaisuuksia kuten esimerkiksi haluttaessa lisätä sivulle kategoria, saadaan lista jo olemassa olevista kategorioista, joista voi sitten valita haluamansa. Myös sivujen pikahaku tapahtuu kirjoittamalla hakukenttään muutama kirjain ja valitsemalla ehdotuksista.

JSPWiki

Tekstin muotoilussa käytettävä syntaksi on mielestäni selkeämpää kuin mitä esimerkiksi Wikipediassa käytetään, mutta tavallaan rajoittavaa. Tekstin syöttämisessä on mahdollista käyttää perinteistä naputtelutilaa, tai klikkailla halutut muotoilut työkalupalkista. Koodia sisältävä tekstiosat on mahdollista merkitä koodimuotoilulla, joka näkyy sitten värikoodattuna.

JSPWiki

Ei JSPWiki aivan täydellinen tietenkään ole, ja vaikka sivut on mahdollista tallettaa tietokantaan tekstitiedostojen asemesta, on sen toteutus hieman hankala ja vaatii erillisen tietokannan. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin ilmeisesti mahdollisuus käyttää Javalla toteutettua HSQLDB-tietokantaa, joka vastaa SQLite-tyylistä tiedostopohjaista tietokantaa. HSQLDB on käytössä muun muassa OpenOffice.orgissa.

Kokonaisuutena JSPWiki tarjoaa kaikki tarvittavat ominaisuudet ja on näppärä työkalu informaation organisointiin ja sen jakamiseen muiden kanssa. Se on lisäksi helppo asentaa, helppo käyttää ja sitä voi testata hiekkalaatikossa.

Wikeillä on tehokkaasti käytettyinä paljon potentiaalia ja työyhteisöjä ajatellen, Web-pohjaiset -työvälineet tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi Wiki on teoriassa riittävän epäformaali media kaikkien käytettäväksi ja esitystavaltaan selkeä tiedon myöhempää jakamista varten. Wikistä usein löytyy sitä tietoa, jota ei välttämättä löydy mistään muista dokumenteista, mutta joka kuitenkin tärkeää ja muistamisen arvoista.

Voitaisiin jopa sanoa, että vaikka niin sanotun hiljaisen tiedon kerääminen on vaikeaa, tarttuu Wiki-sivua kirjoittaessa osa kokemuksen kautta kerätystä tiedosta myös tekstiin ja on täten myös muiden hyödynnettävissä. Etenkin tietotyössä Wikien käyttö olisi erittäin suotavaa, sillä mitä enemmän tiedät, sen vähemmän tiedät tietäväsi. Tietenkin, Wikit eivät ole mitään ihmeiden tekijöitä, eivät täydenny tai päivity itsestään ja vaativat sitoutumista, aikaa ja panostusta tiedon jalostamiseen.

Alkuperäisenä ajatuksenani olikin, että omaan käyttööni pystyttämä Wiki olisi myös muiden saavutettavissa ja mahdollisesti jopa käytössä, mutta idea ei ole vielä oikein ottanut tulta. Ei tosin ole koko yrityksen laajuinenkaan Wiki suurta suosiota saavuttanut. Sain kuitenkin ainakin itselleni kätevän ja suhteellisen hyvin organisoidun tietovaraston.

Windows Server 2008 päivitetty Microsoft DreamSparkin tarjontaan

Microsoftin korkeakouluopiskelijoille ilmaisia kehitystyökaluja tarjoava DreamSpark on viimeinkin päivittänyt tarjontaansa Windows Server 2008 Standard Editionin. Tätä päivitystä monet ovatkin odottaneet. Lisäksi myös SQL Server on päivittynyt 2008 Developer -versioon.

Viime helmikuussa julkaistu Dreamspark-hanke tarjoaa kattavat työkalut Windows-sovelluskehitykseen ja tarjolla olevien sovellusten lista näyttää nyt seuraavalta: Windows Server 2008 Standard, Visual Studio 2008 ja 2005 Professional, SQL Server 2008 Developer, XNA Game Studio 2.0 ja Game Creators Club, Expression Studio 2 ja Academy Student Pass. Vielä jos vain olisi aikaa kunnolla syventyä kyseisiin työkaluihin ja niiden mahdollistamaan sovelluskehitykseen.

Sen verran aikaa kuitenkin löytyy, että voi päivittää aikaisemman VirtualBoxissa pyörivän Windows Server 2003 -kehitysympäristön Windows Server 2008:aan ja muuntaa se ”Vistaksi” Microsoftin insinöörin ytimekkäillä ohjeilla tai MSFN:n seikkaperäisillä kuvallisilla ohjeilla. Palvelin-käyttöjärjestelmän ja työpöytä-käyttöjärjestelmän erot ovat käytännössä pienet, vaikkakin Server 2008 ja Vistan erot ovatkin ilmeisesti suuremmat, kuin Server 2003:n ja Windows XP:n ja aivan kaikki ei toimi samalla tavalla kuin Vistassa. Internetissä onkin ”todettu”, että Windows Server 2008 on ”oikein tehty” Vista.

Nopealla koekäytöllä Windows Server 2008 tuntuu toimivan VirtualBoxissa mainiosti ja User Account Control:kin vaikuttaa kohtalaisen järkevältä verrattuna aikaisempaan Vista-testailuuni. Käytännössä kaikkien vakiona poiskytkettyjen ja palvelinkäyttöön suunniteltujen ominaisuuksien säätämisen jälkeen Server 2008 näyttää ja käyttäytyy aivan kuten Vista. Lisäksi asentamalla vielä Vistan Sidebar, saadaan töypöydälle ne loputkin Vista-karkit. En kuitenkaan jaksanut Sidebaria asentaa, sillä sen tuoma lisäarvo on vähäistä. Pienen googlettamisen jälkeen käyttäjäystävälliseen ”Error Code 0×8007232B” -virheeseen päättyneeseen Windowsin aktivointiinkin löytyi helppo ratkaisu.

Nyt kun vielä asentaa kasan päivityksiä, Visual Studion ja muut tarpeelliset perusohjelmistot, alkaa kehitysympäristö olemaan valmis käytettäväksi.

Windows Server 2008 Windows Server 2008 Windows Server 2008
Windows Server 2008 Windows Server 2008 Windows Server 2008

Firefoxin lisäosat: poimi teksti URLiksi

Aika usein eri foorumeita, sivustoja ja blogien kommentteja lukiessa huomaa, etteivät web-osoitteet eli URLit ole klikattavia vaan ne pitäisi erikseen kopioida tai vetää selaimen osoitepalkkiin. Mutta kuten arvata saattaa, on tähänkin ongelmaan saatavissa ratkaisu Firefoxin ”Fetch Text URL” -lisäosan muodossa.

Lisäosan asennuksen jälkeen URLeja voi avata uudessa ikkunassa tai välilehdessä maalaamalla ensin URLin ja sen jälkeen valitsemalla halutun toiminnon hiiren oikealla napilla avautuvasta kontekstivalikosta. Kätevää.

Fetch Text URL

Eclipse: jätä target-hakemistot huomioimatta Monkey-skriptillä

Eclipse on kätevä, joskin välillä ärsyttäväkin sovelluskehitystyökalu, mutta on laajennettavuudessaan erinomainen. Jos jotain ominaisuutta ei löydy paketista valmiina, löytyy se aika varmasti lisäosana tai sen voi itse toteuttaa.

Kaikki Eclipseä käyttäneet varmasti tietävät, että haettaessa jotain esimerkiksi Ctrl+Shift+R (Open Resource), tulee hakutuloksiin myös kohde-hakemiston (Target folder) tiedostot, joista ainakaan itse en ole tähän mennessä ollut kiinnostunut. Tietenkin kyseiset hakemistot voi merkitä manuaalisesti Derived-tilaan, jolloin ne jätetään huomioimatta. Valitettavasti käännettäessä sovellus cleanin kanssa esimerkiksi mavenillä tai antilla, kyseinen tila häviää ja se on asetettava uudelleen. Onneksi tämänkin asian voi automatisoida.

Eclipselle on saatavilla lukuisia eri lisäosia ja ominaisuuksia ja tällä kertaa pelastuksemme on dash-projektin Monkey Script, joka JavaScriptiä käyttäen suorittaa haluamiamme tehtäviä. Lisäksi tarvitsemme sopivan skriptin, joka toteuttaa target-hakemistojen merkitsemisen. Tätäkään ei tarvitse itse alkaa uudestaan keksimään, vaan voimme käyttää valmista skriptiä. Helppoa.

Skriptien ajamista varten tarvitsemme siis Eclipse Monkey -työkalun, jonka Eclipse Update -site löytyy osoitteesta http://download.eclipse.org/technology/dash/update/. Annetaan osoite Eclipse Update Managerille ja asennetaan Eclipse Monkey ja Mozilla Rhino -palikat.

Monkey

Eclipse Monkeyn asennuksen jälkeen kopioidaan alla oleva skripti:

--- Came wiffling through the eclipsey wood ---
/*
 * Menu: Maven > Make Maven Targets Derived
 * Kudos: Donnchadh
 * License: EPL 1.0
 * DOM: http://download.eclipse.org/technology/dash/update/org.eclipse.dash.doms
 */

function main() {
  var files = resources.filesMatching(".*/pom\\.xml");
  var targetFolder;

  for each( file in files ) {
    if (targetFolder = file.eclipseObject.parent.findMember("target")) {
    	targetFolder.setDerived(true);
    }
  }
}
--- And burbled as it ran! ---

ja valitaan Eclipsen valikoista "Scripts > Paste New Script".

Monkey

Tämän jälkeen pitäisi Scripts-valikosta löytyä uusi tehtävä "Scripts > Maven > Make Maven Targets Derived" ja Project Explorerissa Eclipse Monkey Scripts -kansiosta kyseinen skripti.

Monkey Monkey

Nyt skriptin ajamisen jälkeen Eclipse ei huomioi Target-hakemistoja hakutuloksissa tai resurssia avatessa.

(via Some things to remember)

OpenOffice.org Calc ja kaavio kahdella datasarjalla

OpenOffice.org on kätevä toimisto-ohjelmistopaketti, mutta välillä siihen kuuluvien ohjelmistojen käyttäminen ei ole niin yksinkertaista. Yleensä kuitenkin pienen säätämisen ja pähkäilyn jälkeen saadaan aikaan haluttu lopputulos.

Olen pitänyt pienimuotoista harjoituspäiväkirjaa OpenOffice.org Calc -ohjelman avulla ja tilastoidusta datasta saa muodostettua kätevästi erilaisia kaavioita. Kahden eri suuruusluokan datasarjan yhdistäminen samaan kaavioon ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista kuin olin kuvitellut. Toinen sarja valtasi koko kaavion ja toisesta sarjasta näkyi vain suoraa viivaa.

Muutaman yritys-erehdys -kerran jälkeen keksin, että kaavion datasarjat on kuin onkin mahdollista asettaa eri Y-akselille. Tämä on erittäin kätevää, jos toisen sarjan arvot ovat suuria ja toisen pieniä. Pari kuvaa kertokoon enemmän.

kuva 1 kuva 2

Eli valitaan kaaviosta yksi objekti, eli viiva, ja oikealla hiiren napilla sen ominaisuudet. Objektin ominaisuuksista voidaan ”Options”-välilehdeltä valita ”Tietolähteiden tasaus” -kohdasta ”Toinen Y-akseli”.