Kokonaisuutena työ pohjaa viime syksynä tekemääni kandidaatin työhön, jossa käsittelin aihetta hieman laajemmin ja pintapuolisemmin. Tuolta perustalta oli helpohkoa jatkaa diplomityössä ja kohtalaisen nopeasti se työ lopulta valmistuikin, mutta vaati useita iltoja töiden jälkeen puurtamista ja useampia viikonloppuja aherrusta. Lisäksi viimeinen viikko, kun työ oli jo saanut painoluvan ja muutamia kommentteja ohjaajilta, meni aika lailla dippaa ajatellen ja viimeistellen. Tekstin hiomista, pilkkujen viilaamista ja kirjoitusvirheiden etsimistä. Tuntui, että viimeistely, byrokratian anomusten täyttäminen ja dipan sitomoon saattaminen oli paljon raskaampaa, kuin varsinaisen työn kirjoittaminen.

Tulostuksen, sidonnan ja yliopistolle toimittamisen osalta hoiti Lappeenrantalainen Saimaprint homman hyvin kokonaispakettina. Helpotti paljon aikataulutusta, kun työtä ei tarvinnut luottaa postin harteille tai lähteä itse sitä viemään. Hinnat olivat muistaakseni: mustavalkosivu 0,1e; värisivu 0,7e; sidonta 22,5e/kirja; toimitus yliopistolle 20e; käsittely- ja postikulut jotain. Eihän toi halpaa touhua ole, mutta enemmän sitä olisi palanut rahaa ja aikaa, jos olisi etsinyt halvimman vaihtoehdon ja ajellut yhtenä päivänä vajaat 600 km:iä.

Diplomityössäni käsittelin käyttöliittymän ja sen toiminnallisuuksien prototypointia projektin eri vaiheissa. Alkuosa oli teoriaa eri menetelmistä ja teknologioista, ja käytännön osuudessa käytin mallina viime vuonna ollutta projektia, jonka aikana sovelsin eri prototypointimenetelmiä sovelluksen määrittelyssä, suunnittelussa ja toteutuksessa. Eli alkuun piirtelin paperille hahmotelmia miltä sovellus voisi näyttää ja myöhemmin toteutin käyttöliittymästä mallin HTML:llä. Ihan opettavainen projekti kaikin puolin, jossa myös käytettiin itselleni uusia JSF-teknologioita.

Oikeastaan pitää kiittää tutkintorakenneuudistusta, joka tavallaan pakotti valmistumaan “Wanha tutkinto valmiiksi” -aikataulussa, johon nähden sain kaiken valmiiksi hyvissä ajoin. Koska 31.7.2010 päivämäärän jälkeen voi valmistua vain uuden kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaan ja mahdollisesti lisäkursseja suorittaen, on tänä keväänä ja kesänä erityisen paljon valmistuvia. Itsekin olen diplomityötä hautonut useamman vuoden, mutta se vain vaati kunnollisen määräajan, johon mennessä se oli saatava valmiiksi.

Hieman kiireinen aikataulu tosin vaikutti myös työn tieteelliseen laatuun, sillä näin jälkeenpäin kun työtä lueskelee ja katselee, huomaa miten aihetta olisi voinut paremmin ja kattavammin käsitellä. Etenkin käytännön osuuteen olisi voinut lisätä tarinaa prototypointiprosessista ja toteutetuista malleista. No, työ on nyt kuitenkin tehty ja vaikka kaikki tietous ei kansien väliin päätynytkään, on se korvien välissä tallessa. Lisäksi työ ei nyt mitään järisyttävän uutta asiaa tuo prototypoinnista esille, vaan karkeasti sanottuna on katsaus miksi ja miten asioita voi projektissa mallintaa. Kyllähän kaikki tietää, että kynällä ja paperilla on helppo piirrellä kuvia sovelluksesta ja HTML:llä saa paljon aikaan nopeasti verrattuna Java-toteutukseen.

Kandidaatintyöni tapaan kirjoitin myös diplomityön LaTeXilla ja kirjoitusprosessiin soveltuu samat sanat kuin kesälläkin:

Vaikka aivan mutkatonta ei työskentely ollutkaan, oli kirjoittaminen helppoa ja muotoiluihin ei tarvinnut erikseen panostaa. Etenkin viitteiden ja viittausten hallinta oli erittäin kätevää BibTeX:llä: valmiit viitetiedot sai suoraan liitettyä muun muassa ACM:stä ja IEEE Xploresta. Vastaavasti oikoluvun puute teetti hieman lisätyötä ja taulukoiden, sekä kuvien joustava sijainti tekstin seassa hieman ärsytti.

Oikeastaan oli kohtalaisen turhaa kirjoittaa työ LaTeXilla, kun työssä ei kaavoja ollut, mutta kun kerran alkuun oli päästy, niin pitäähän se loppuun asti vängätä. LaTeX-mallipohjaa piti vielä hieman jalostaa muun muassa viiteluettelon, tiivistelmän ja nimiölehden osalta ja pitää siitä julkaistava versio jossain vaiheessa muistaa kasata. Kaikkien kuvien sijoittelu, oikoluku ja työvaiheessa kommentointi ja merkintä olisivat olleet paljon helpompia esimerkiksi Wordilla. Tosin nyt LaTex mahdollisti versionhallinnan ja kirjoittamisen riippumatta käytettävästä koneesta.

Diplomityön valmistuminen päättää myös yhden aikakauden elämässäni. Opiskeluaika on ihmisen elämään suuresti vaikuttava ajanjakso ja ainakin itsellä se tarjosi mukavia hetkiä, uusia ystäviä ja tietenkin paljon uuden oppimista. Hieman ikävä totuus kuitenkin on, että kaikki loppuu aikanaan ja on aika suunnata kohti uusia haasteita. Eiköhän se yhdeksän vuotta opiskelijana ole riittävästi, josta tosin vuosi aikalailla tyhjäkäynnillä ja pari vuotta töissä. Melkein varmaa kuitenkin on, että opiskelut eivät tähän jää, sillä elämä on jatkuvaa uuden oppimista.

Vielä tosin on edessä kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja diplomityöesitelmän pitäminen, mutta kunhan työ arvostellaan 5.5.2010 ja saan paperit kouraan 28.5.2010, ovat opiskelut tältä erää paketissa. Paljon se vaati, mutta paljon se antoikin.

Lisäys: 18.7.2010:
Loppujen lopuksi työni sisälsi 65 sivua, 15 kuvaa, 3 taulukkoa, 43 viitettä ja 0 liitettä. Eli kohtalaisen tiivis katsaus aiheeseen, mutta ilmeisen onnistunut, ainakin työn tarkastajien mielestä, sillä arvosanaksi muodostui kiitettävä (5). Työn lausunnossa kehuttiin sujuvaa näkökulman vaihtoa prototypoinnista web-sovelluksiin ja itse toteutettuun sovelluksen prototypointiin, työn tasapuolisuutta, johdonmukaisesti etenevää kokonaisuutta ja mallikasta lähdekirjallisuutta ja sen käyttöä. Arvostelun osa-alueet muodostuivat seuraavasti:

• Työn tulokset: 5
• Tekijän itsenäisyys, omintakeisuus ja aikataulun hallinta: 5
• Esityksen johdonmukaisuus ja huolellisuus: 4
• Kieliasu: 5
• Kirjallisuuden valinta ja käyttö: 4

Kandidaatintyöni alkoi alkukesästä alkuraportin kirjoittamisella, ja koska havahduin kesäkurssin alkamiseen hieman myöhään, keräsin lähteet, käsittelin ohjaajan kommentit, tein aiheanomuksen ja kirjailin raportin kasaan parin viikon aikana. Onneksi alkutalvesta oli tullut hieman pohdittua aihetta ja mietittyä työn suurpiirteinen rakenne jo kuntoon, sillä alkuraportista 10 minuutin seminaariesityksen pitäminen kesäkuun alussa tulikin eteen nopeasti. Kun muiden raportteja ja professorin kommentteja kuunteli, oli omani hyvällä pohjalla muun muassa rakenteen ja lähteiden suhteen. Ensimmäinen vaihe sujui siis hyvin, vaikka jos olisin ollut hieman aikaisemmin liikkeellä, olisin voinut esittää raportin 7 hengen ryhmässä, kun nyt piti tyytyä kolme kertaa isompaan porukkaan. Se päivä hieman venyi, sillä esitysten päälle piti vielä matkustaa Helsingistä Lappeenrantaan ja takaisin.

Alkuraportin esittämisen jälkeen iskikin sitten pienoinen jatkamisen vaikeus ja kesällä työ eteni suhteellisen hitaasti. Muutamaan viikkoon en tainnut saada mitään aikaan ja kelitkin olivat mitä mainioimpia. Lopulta löysin taas oikeanlaista motivaatiota työn edistämiseen ja heinäkuun puolenvälin jälkeen loppuraportti alkoi jo muodostumaan ihan käsiteltäväksi kokonaisuudeksi. Elokuun alkupuolella sitten painettiinkin näppäimiä oikein urakalla ja muutaman kommenttikierroksen ja hienosäätämisen jälkeen oli loppuraportti esittämiskunnossa. Onneksi töissä oli kesälomien aikana hieman hiljaisempaa, jolloin aikaa jäi muullekin kuin töille.

Elokuun loppupuolella oli taas aika matkustaa Lappeenrantaan esittämään loppuraportti ja tällä kertaa ehdin aikaisempaan ryhmään 10 muun henkilön kanssa. Paljon miellyttävämpää. Jos alkuraportti oli hyvällä mallilla, ei loppuraportti aivan samalle tasolle yltänyt. Hieman teoriapainotteisuudesta ja asioiden arvioivasta otteesta johtuen työn tulokset jäivät hieman vähäisiksi, mutta onneksi eivät kyllä muidenkaan töiden tulokset mitään kovin erikoisia olleet, ainakaan sen perusteella mitä esityksistä pystyi päättelemään. Vasta työn valmistumisen jälkeen oikeastaan näki, miten aihetta olisi voinut (paremmin) käsitellä, rajata käsittelyä hieman suppeammaksi ja tarkentaa tiettyihin osiin.

Työn arvosteltavaksi lähettämistä ja kandidaatintyöksi paketoimista varten jäi siis vielä hieman hiottavaa, vaikka suuria muutoksia tässä vaiheessa ei oikein ollut aikaa toteuttaa. Hieman tarkennusta käytännön osioon, kieliasun tarkistamista ja pilkun viilausta. Lopulta työni sisälsi 43 sivua, 1 kuvan, 2 taulukkoa, 27 viitettä ja 0 liitettä. Eli hieman turhan lavea, kun ohjeistus sanoo työn mitaksi 1/3 diplomityöstä, noin 25-35 sivua. Kaikkiaan “Kandidaatintyö ja seminaari” -kurssi koostui seuraavista kokonaisuuksista:

• Alkuraportti ja alkuraportin esitys
• Loppuraportti (Kandidaatintyö) ja loppuraportin esitys

Arvostelun osalta ohjaaja arvioi eri osa-alueita arvostelumatriisin perusteella. Kieliasun ja johdonmukaisuuden osalta olisi voinut päästä parempaan lopputulokseen ja lähteiden analysointia olisi voinut tehdä enemmän. Työn tulokset muodostuivat nyt sellaisiksi kuin ovat ja osaltaan palvelevat aiheen jatkokäsittelyä, mutta eivät oikein yksinään tarjoa kovin erikoisia havaintoja. Ainahan sitä olisi voinut panostaa enemmän aikaa kokonaisuuden hiomiseen, mutta näillä resursseilla osa-alueet muodostuivat seuraavasti:

• Työn suunnittelu (15%): 4.5
• Työn tulokset (30%) : 4
• Tekijän itsenäisyys / omintakeisuus (15%) : 5
• Esityksen johdonmukaisuus ja huolellisuus (15%) : 4
• Tutkielman kieliasu (10%) : 4
• Kirjallisuuden valinta ja käyttö (15%) : 4.5

Kirjoitin työn alusta alkaen käyttäen LaTeXia, ja vaikka aivan mutkatonta ei työskentely ollutkaan, oli kirjoittaminen helppoa ja muotoiluihin ei tarvinnut erikseen panostaa. Samalla tuli tutustuttua paremmin LaTeXin käyttöön. Etenkin viitteiden ja viittausten hallinta oli erittäin kätevää BibTeX:llä: valmiit viitetiedot sai suoraan liitettyä muun muassa ACM:stä ja IEEE Xploresta. Vastaavasti oikoluvun puute teetti hieman lisätyötä ja taulukoiden, sekä kuvien joustava sijainti tekstin seassa hieman ärsytti.

Onneksi kirjoittamista ei tarvinnut aloittaa aivan tyhjältä pohjalta, vaan sovelsin jonkun Lappeenrantalaisen tekemää LaTeX-mallipohjaa englanninkielistä diplomityötä varten. Laitan jatkokehittelemäni suomenkielisen mallipohjan saataville, kunhan saan sen muokattua julkaistavaan kuntoon. Suurimmat muutokset tein lähinnä PDFLaTeXin käytössä (PNG- ja JPG-kuvat) ja viitteiden esittämisen muodossa.

Periaatteessa nyt olisi jo kasassa tekniikan kandidaatti -tutkinto (alempi korkeakoulututkinto), mutta koska opiskelen diplomi-insinööriksi vanhan tutkintorakenteen mukaisesti, on kandidaatintyö vain “Erikoistyö”-kurssin korvaava välietappi. No, tavoite on kuitenkin korkeammalla ja siihen liittyen diplomityön kirjoittaminen alkaa siitä, mitä kandintyössä aiheen jatkokäsittelyssä pohdittiin.