Nokian tutkimusprojektista kehittynyt Sports Tracker yhdistää matkapuhelimen GPS:n kanssa ja tarjoaa reittitiedon lisäksi tietoja muun muassa nopeudesta, kuljetusta matkasta ja käytetystä ajasta. Sovellus toimii Nokian S60 v3.0 ja 3.1 -sarjan puhelimilla ja tarvitsee puhelimen lisäksi siis Bluetoothilla varustetun GPS-palikan tai sisäänrakennetun GPS-vastaanottimen.

Urheilusuorituksen aikana on mahdollista kuljettua matkaa, aikaa, sekä nopeutta ja suorituksen jälkeen tallennettuja tietoja voi tarkastella matkapuhelimesta tai tiedot voi lähettää suoraan Nokian web-palveluun, jossa kuljettua reittiä voi tarkastella kätevästi Google Maps -kartalta. Suoritusten näkyvyyden voi myös rajata vain itselle, kavereille tai kaikille näkyväksi. Sports Trackerin urheilusuorituksen voi tallettaa muistikortille muun muassa GPX-muotoisena ja web-palvelusta reitti saadaan KML-muodossa.

Testailin ensimmäistä kertaa Sports Trackeria alkutalvesta Nokian N95 -puhelimella ja näin pyöräilykauden kynnyksellä treenipäiväkirjassa on nyt pari testauskertaa enemmän. Yleisesti ottaen Sports Tracker toimii hyvin, eikä näyttäisi tunnin-parin lenkin aikana syövän kännykän akkua mitenkään erityisesti. Urheilusuoritusten jälkeen Molemmilla testikerroilla lenkin alkupuolisko on jäänyt tallentumatta, koska N95:lla GPS-satelliittien löytyminen vie kohtalaisen kauan: viidestä kymmeniin minuutteihin. Jotta Sports Trackerista saisi kaiken hyödyn irti, pitäisi ennen lenkkiä odottaa, että laite löytää GPS-satelliitit. Pyöräilymittarin tallentamien tietojen lisäksi GPS:llä tuotettu kuljettu reitti ja korkeuserot tarjoavat kattavan tiedon urheilusuorituksesta. Ainoaksi ongelmaksi jää kaiken treenaustiedon tallentaminen kätevästi.

GPS tuo mielenkiintoista lisäarvoa kuntoiluun ja harrastukseen, mutta tiedon järkevässä tallentamisessa on vielä hieman ratkaisemattomia kysymyksiä. Nokian Sports Tracker -sivuston lisäksi reittitiedon tallentamisen mahdollistavia harjoituspäiväkirjoja ei ilmeisesti ole olemassa ja erilaiset yhteisölliset harjoituspäiväkirja-palvelut ovat hajanaisia ja ominaisuuksiltaan eivät Excel-taulukkoon verrattuna tarjoa oikein muuta kuin yhteisöllisyyden. Aikaisemmin Lenkkivihkossa oli mahdollista tallettaa GPS-dataa reiteiksi harjoituksen yhteyteen, mutta nyt tuota ominaisuutta ei enää näyttänyt olevan. En myöskään onnistunut liittämään Sports Trackerin tuottamaa GPS-paikkatietoa Pytraineriin, koska tiedostossa oli epäyhteensopivuus päiväysten kanssa.

Olisi siis selkeästi tarvetta web/erillisohjelma-harjoituspäiväkirjalle, johon voisi syöttää GPS-dataa, katsoa reittiä kartalla sekä web-pohjaisena tuoda omat treenit esimerkiksi pdf- tai ods-formaateissa omalle koneelle. Maailmalta näytti muutamia ainakin pyöräilyyn keskittyneitä enemmän tai vähemmän harrastelijavoimin pyöritettäviä palveluita löytyvän, mutta ilmeisesti Suomi on vielä liian pieni markkina-alue kattavan palvelun kehittämiseksi (Sports Trackerin lisäksi).

Kenties joku suomalainen arvostettu (eli seurattu) web-suunnitteluun keskittyvä sivusto voisi järjestää samanlaisen kyselyn. Toisaalta, ehkä en ole etsinyt oikeista paikoista, mutta ainakaan eteeni ei ole tullut mitään seuraamisen arvoista web-suunnitteluun keskittyvää suomalaista sivustoa.

Olen käsitellyt urheilusuoritusten seurantaan tarkoitettua SportsTracker -ohjelmaa blogissa testatessani sitä kesäkuussa. Vaikka sekä Linuxissa että Windowsissa toimiva tilastointiohjelma on ihan kätevä, hakukoneesta blogiin eksyneet hakevat luultavammin Nokian Sports Tracker -ohjelmaa, joka on tarkoitettu GPS:llä varustetuille S60-sarjan kännyköille. Nimestä huolimatta, testaamallani ohjelmalla ei kuitenkaan ole muuta yhteistä Nokian Sports Tracker -ohjelman kanssa kuin idea. Nokian sovellus vaikuttaa kyllä kätevältä, mutta en tällä hetkellä omista GPS-palikkaa tai GPS:ää sisältävää kännykkää, joten käytännön testaaminen on hieman vaikeaa.

Blogiin löydettiin myös etsittäessä syytä WordPressin vimpaimien (eng. widgets) toimimattomuudelle. Widgets-hakemistoa selatessa eteen tulee harmillisen usein hyviä vimpaimia, jotka eivät joko toimi tai toimivat heikosti uusimpien WordPress-versioiden kanssa. Vimpainten tekeminen on kuitenkin kohtalaisen yksinkertaista, joten pienet yhteensopivuusongelmat on helppo korjata. Esimerkiksi King Links -vimpaimessa oli ongelmia asetusten kanssa. Jos vimpaimet eivät toimi ollenkaan, voi syy olla WordPress-teemassa, sillä vimpaimet vaativat teemaan muutaman rivin. Yleensä se löytyy uusimmista teemoista valmiina ja tarvittaessa sen voi lisätä itse ohjeita käyttäen.

Formuloiden katselemiseen liittyen, on blogiin päädytty etsimällä Sopcastia Mac OS X:lle. Sopcastista ei ole saatavilla OS X:lle käännettyä versiota ja asiasta löytyykin tiedusteluita Sopcastin foorumilta. Applen keskustelupalstalla ehdotetaan käytettäväksi Crossover-ohjelmaa, jolla voidaan ajaa Windows-ohjelmia ilman Windowsia. Nopeasti googlettamalla en kuitenkaan löytänyt asiasta lisää tietoa. Yhtenä vaihtoehtona on tietenkin VMware Fusionin tai Parallels Desktopin käyttäminen. Esimerkiksi Linuxissa Sopcast toimi kohtalaisesti VMware Serverissä ajetussa Windows XP:ssä.

Elokuussa blogiin eksyttiin Google Analyticsin mukaan muun muassa seuraavilla hakusanoilla:

“Haetuimmat Top 5+1″ -listan kärjestä löytyy yhdistelmä Formula 1 -lähetysten netistä seuraamista käsitteleviä hakusanoja ja samaan kategoriaan voi yhdistää Sopcastin parikymmentä hakua. Formula 1 -lähetysten netin kautta seuraamista käsitelleet kirjoitukset kiinnostivat aina F1-viikonloppuina, jolloin blogin kävijämäärissä oli nähtävissä hienoinen piikki. Formula-lähetysten seuraaminen onnistuukin helposti käyttämällä Sopcastia Windowsissa tai Linuxissa.

Haetuimmat-listalla toiseksi nousee HOASnet, jolla oli Soneran tarjoaman bitin liikkumisen kanssa enemmän tai vähemmän ongelmia koko kesän ajan. Aihetta käsittelin kesätöiden alkaessa ja vielä kertaalleen elokuussa jonotusmusiikkia kuunnellen. Musiikki olisi voinut olla parempaakin.

Listalta kolmantena löytyy television digitalisointia markkinoineet digi-viikonloput ja digi-TV:n tuleminen innosti kaapeli- ja maksutelevisoyhtiöitä mainostamaan tarjontaansa. Ilmaisia maksukanavia olikin nähtävillä helmikuussa, elokuussa ja syyskuussa.

Neljäntenä listalle kipuaa Microsoft Vistan mahtava User Account Control, johon tutustuin Vistan Beta-versiota testaillessani. Idealtaan varmasti hyvä ominaisuus, mutta toteutukseltaan ihan jotain muuta. Ilmeisesti Vistan julkaisuversiossa UAC on muutettu hieman vähemmän ärsyttäväksi.

“Haetuimmat Top 5+1″ -listan viimeiseltä sijalta löytyy Päivälehden museossa oleva Metro-näyttely, jossa elokuussa vierailin. Näyttely on avoinna syyskuun loppuun, joten vielä ehtii tutustua Metron historiaan ja ajella Metro-simulaattorilla.

Sellaisia hakusanoja siis elokuussa.