Wordpress 2.5:n myötä etenkin blogin hallintapaneelin suomennos jäi harmittavan vajanaiseksi, eikä tarjolla ollut eikä ole vieläkään suomenkielistä Wordpressiä, jota aikaisemmin Kimmo Suominen on työstänyt.

Kuten aikaisemmin kerroin, yhdistinkin aikaisemman version suomenkielisen fi-FI.po -kielitiedoston tuoreimpaan englanninkieliseen kielitiedostoon, jonka jälkeen hieman paikkailin epäyhteneväisyyksiä ja uusia tekstejä. Lopputuloksena oli kelvollinen, mutta kaukana täydellisyydestä oleva fi_FI.mo-kielitiedosto Wordpressin tekstien kääntämiseksi suomeksi.

Teknisesti asia onnistui käyttämällä joko Kbabel tai poEdit -ohjelmia, joilla kielitiedostoja voidaan käsitellä ja lopuksi kääntämällä fi_FI.po-työtiedostosta Wordpressin ymmärtämä fi_FI.po -versio. Linuxissa tämä onnistuu msgfmt -o fi_FI.mo fi_FI.po -komennolla.

Myös muut suomenkielistä Wordpressiä halajavat ovat olleet ahkeria ja Wordpress omalla kielelläsi -sivuilta löytyykin linkki Rauli Haverisen tekemään suomenkieliseen kielitiedostoon. Kirjoitushetkellä kyseinen käännöstiedosto ei ole sekään vielä täydellinen, enkä ole katsonut minkälaista käännöstä se sisältää. Ei varmastikaan ainakaan huonompaa kuin omani :)

Wordpress-FI sähköpostilistan mukaan tulevaisuudessa on tarkoitus ohjata suomenkielisten jakelupakettien rakentaminen ja jakelu fi.wordpress.org -osoitteen alle, joka tarjoaa tällä hetkellä vain täytesivua. Varsinaisesta käännöstyön jakamisesta ei sähköpostilistalla ole päästy oikein mihinkään lopputulokseen, vaikka erilaisia kääntämiseen tarkoitetuista ohjelmia onkin listalla käsitelty.

Olisi hyvä, että asiaan tulisi selkeys ja käännöstyö saataisiin yhteen keskitettyyn paikkaan. Pitänee seurailla asian etenemistä.

Nintendo Wii toi peleihin uudenlaisen idean ohjata ruudulla näkyviä pikku-ukkoja liikkeentunnistuksen avulla, mutta Wiin ohjaintekniikoita eli Wiimotea ja anturipalkkia voidaan käyttää luovalla tavalla muuallakin. Carnegie Mellon yliopiston jatko-opiskelija Johnny Lee on yhdistänyt Wiin, Wiimoten, normaalin monitorin ja tietokoneen ja saanut aikaan liikkeentunnistukseen perustuvan kolmiulotteisen efektin. Video kertoo enemmän.

Wii ei tietenkään ole ainoa laite, jolla päänliikkeiden seuranta on mahdollista ja Sonyn ohjelmoija Thomas Miller onkin viritellyt vastaavan tekniikan PlayStation 3:lle PlayStation Eye:n avulla. Enää vain tarvittaisiin pelejä, jotka hyödyntäisivät uudenlaisia ohjaustekniikoita. Päänliikkeisiin mukautuva näkymä olisi varmasti aika mahtavan näköinen FPS-räiskinnöissä ja seikkailupeleissä.

Yhteen peliin uusi liiketunnistus on kuitenkin jo suunnitteilla, sillä tietojen mukaan EA:n Wiille keväällä ilmestyvä ”party-peli” Boom Blox tulee sisältämään Easter Egginä ominaisuuden ohjata kuvakulmaa päänliikkeiden mukaan.

Leen Wii-projektisivulta löytyy myös muita projekteja Wiin liiketunnistustekniikkaan perustuen kuten Minority Report -tyylistä sormien seurantaa ja monipisteinen kynällä ohjattava kosketusnäyttö valkokankaalle tai pöydälle. Kaikenlaista sitä saadaankin aikaan käyttämällä infrapunakameraa eli Wiimotea ja infrapunavalolähdettä.

(via Zdnet, Ou)

Kahviautomaattien kahvit ovat parhaimmillaankin pahaa ja yleensäkin on positiivinen yllätys, jos kyseisen litkun kahviksi edes tunnistaa. Makuasioista ei voi kuin kiistellä, mutta makuakin voidaan mitata ja arvioida teknologian tuomilla menetelmillä.

Nestlen tutkijat ovat kehittäneet laitteen, joka osaa erottaa hyvän kahvin pahasta, etenkin jos kyseessä on espresso. Laitteessa on samantyylinen makutarkkuus kuin ammattimaisilla espressomaistajilla ja tulevaisuudessa maistelu voikin siirtyä laitteiden tehtäväksi. Vielä tosin tarvitaan kehitystyötä laitteen käyttämiseksi laadunvalvonnassa.

Keinotekoinen makuarvostelu on toteutettu pohjautuen useiden espressolajikkeiden makutietoihin, anturiprofiileihin ja protonien siirtymäreaktioiden massaspektrometria dataan (PTR-MS). Tutkijoiden raportti on luettavissa pdf:nä ja web-sivuna, jos kemia kiinnostaa enemmänkin. Varmasti kiinnostava raportti asiaa tunteville, mutta käytännön sovellutukset ovat useille kiinnostavampia, kuin taustalta löytyvä tekniikka.

Olisikin toivottavaa, että hyvän kahvin tunnistava anturi asennettaisiin jokaiseen kahviautomaattiin ja täten automaatti keittäisi vain hyvää kahvia. Tai ainakin parempaa, kuin aikaisemmin ja sellaista, jota voisi juoda mieluusti.

(via Engadget)

Tieteiselokuvissa käden tai jalan menettäminen ei ole suuri ongelma, sillä tilalle voi liittää robottijäsenen. Todellisuus on kuitenkin paljon karumpaa, mutta tekniikan kehitys tarjoaa parempia mahdollisuuksia robottikäden tai -jalan toteuttamiseksi.

Dean Kamen on suunnitellut robottikäden, jota kutsuu Tähtien Sota -elokuvan ”Luke”-kädeksi ja osittain ihan syystäkin. Uudella ajatusmallilla toteutettu käsiproteesi tarjoaa toimintaa esittelevän videon ja IEEE Spectrum -blogin artikkelin perusteella paremman käytettävyyden kuin aikaisemmat käsiproteesit.

Robottikäsi odottaa vielä kliinisiä testejä ja kehitystyön rahoittaneen DARPAn hyväksyntää. Projektin tulokset näyttävät hyvältä, joten toivottavasti rahoitusta testeihin ja jatkokehitykseen löytyy.

(via Engadget)

Timantit ovat ikuisia ja timanteille löytyy useita erilaisia sovelluskohteita työkaluista koruihin. Hieman erikoisempi käyttökohde on erikoisista projekteista tunnetun Inventgeek.com-sivuston omatekoinen timanttitahna, jonka lämmönjohtavuutta verrattiin kaupasta saatavaan hopeatahnaan. Testitulokset olivat lupaavia.

Projektissa valmistettiin timantteihin perustuvaa lämpöä johtavaa tahnaa, jota varten eBaysta ostettiin noin 30 dollarilla 5,6 grammaa eli 28 karaatia 60 000 karkeuksista timanttijauhetta. Tämän jälkeen timanttijauhe sekoitettiin polydimetyylisiloksaania ja polytetrafluorietyleeniä sisältäneeseen piitahnaan, joka ei sisältänyt lämpöäjohtavia materiaaleja, kuten sinkkioksidia. Teoriassa timanttitahnan pitäisi johtaa paremmin lämpöä kuin hopeatahnan, sillä hopean lämmönjohtavuus on 429 wattia / W/m·K, kun timantilla se on 900 - 2320 W/m·K.

Timanttitahnan toimivuutta testattiin 3,4 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotetulla Pentium D -prosessorilla ja Arctic Cooling Freezer Pro 7 -coolerilla ja testeissä havaittiin jopa 16 astetta alhaisempi lämpötila rasituksessa, kuin käytettäessä Arctic Silverin hopeatahnaa. Aihetta käsittelevässä Muropaketin uutisessa kuitenkin epäillään tulosten luotettavuutta, sillä testitulokset ovat esitetty Inventgeekin-sivuilla melko ympäripyöreästi.

Timanttitahnalla olisi silti varmasti kysyntää tietokoneharrastajien viritysmarkkinoilla, joissa erikoisuus on valttia. Sivuilta löytyy myös yksinkertaiset ohjeet oman timanttitahnan valmistukseen, joten nyt lyömään naapurin pojalle luu kurkkuun. Kullatut liittimet eivät ole mitään timanttiseen jäähdytykseen verrattuna.

Tässä yhteydessä voidaankin huomioida, että timanteilla on lämmönjohtokyvyn lisäksi myös naisiin vaikuttavia ominaisuuksia, mutta jos kerrot ostaneesi timantteja tietokoneellesi, ei havaittavissa ole ainakaan lämmön alenemista. Kertoman mukaanhan timantit ovat naisen parhaita ystäviä

(via Muropaketti)