Yksi tehtävä on vielä kuitenkin edessä: kertoa tulevasta Fujitsu Forum 2011 tapahtumasta ja pohtia miltä tietotekniikan tulevaisuus voisi näyttää. Fujitsu Forum 2011 on vuotuinen asiakkaille ja IT ammattilaisille tarkoitettu näyttely ja konferenssi, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita yritysten tietotekniikkaan liittyen. Tapahtuma järjestetään 9.-10.11.2011 Münchenissä.

Tänä vuonna aiheet liikkuvat teeman “Reshaping IT”, eli tietotekniikan uudistumisen ympärillä, ja käsittelevät kysymyksiä kuten “Mihin IT maailma on suuntaamassa?”, “Meneekö kaikki pilveen ja mitkä ovat vaihtoehdot?” ja “Mitkä trendit ja teknologiat tulevat lähitulevaisuudessa määrittelemään IT:n?”. Kiinnostavia kysymyksiä, joihin ei varmaan yhtä ja oikeaa vastausta ole, mutta paljon mielenkiintoisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Kansainväliset asiantuntijat, visionäärit ja alan johtavat henkilöt kertovat, mihin nykyaikainen IT infrastruktuuri kehittyy ja miten Fujitsu voi auttaa uudistamaan asiakkaiden IT:tä vastaamaan paremmin nykyisen dynaamisen ja globaalin talouden vaatimuksiin.

Fujitsu Forum 2011:n konferenssiosuudessa käsitellään siis yritysten tietotekniikan uudistumiseen liittyviä asioita. Ideat, konseptit ja innovaatiot IT:n modernisoimiseksi, ketteröittämiseksi ja optimoimiseksi määrittelevät keskusteluiden ydinsisällön. Konferenssi on jaettu neljään osa-alueeseen: avainpuheenvuorot, innovaatiofoorumi, Breakout sessiot ja asiantuntija-keskustelut. Aiheiden tarkoituksena on tehdä IT:stä nopeampi, tehokkaampi, sopeutuvampi ja edullisempi, mutta silti pysyä nopeasti etenevän globaalin talouden mukana. Tapahtuma esittelee, miten tämä voidaan saavuttaa käyttämällä laajaa valikoimaa älykkäistä tuotteista, ratkaisuista ja palveluista koostuvia rakennuspalikoita. Käsiteltävät aiheet vaikuttivat suurilta osin kiinnostavilta ja oma kuvitteellinen ohjelma, jos vaikka paikanpäälle pääsisin, täyttyi aika hyvin.

Vierailevina puhujina paikalla ovat Iso-Britanniasta aivotieteilijä Susan A. Greenfield ja Venäjältä shakkimestari Garry Kasparov. Greenfieldin puheenvuoro käsittelee mahdollisia skenaarioita ja mahdollisuuksia ihmiselämän ylläpitämiseen tällä vuosisadalla ja sen jälkeen. En ole aivan varma mitä englanninkielisessä kuvauksessa tarkoitetaan, mutta koska sen esittää aivotieteilijä, kuvittelen sen tarkoittavan Futurama-tyylistä purkitettua päätä. Toinen vierailevista puhujista, Garry Kasparow, kertoo mitkä siirrot voivat parantaa päätöksentekoa yritysmaailmassa.

Fujitsu Forum 2011:n näyttelyosuudessa Fujitsu ja kumppanit esittelevät muun muassa konesaleihin, pilvipalveluihin, työpisteen tuottavuuteen ja IT:n tulevaisuuteen liittyviä asioita, sekä esittelee seuraavan sukupolven Fujitsu-tuotteita. Tapahtuman juhlaosuudessa illalla esiintyy Anastacia.

Fujitsu Forum 2011 vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta tapahtumalta, vaikka aiheet ovatkin suurilta osin tarkoitettu enemmän konsulttien, tietohallinnon tai käyttöpalveluiden näkökulmaan, kuin sovelluskehittäjälle. Lifebook4Life -kampanja lähettää Fujitsu Forum 2011:een viisi osallistujaa ja saa nähdä riittääkö ideat siihen. Tämän kirjoituksen lisäksi pitäisi vielä innovoida IT:n tulevaisuutta, josta voitte lukea lähiaikoina Lifebook4Life-blogista.

Kuten aikaisemmin kerroin, yhdistinkin aikaisemman version suomenkielisen fi-FI.po -kielitiedoston tuoreimpaan englanninkieliseen kielitiedostoon, jonka jälkeen hieman paikkailin epäyhteneväisyyksiä ja uusia tekstejä. Lopputuloksena oli kelvollinen, mutta kaukana täydellisyydestä oleva fi_FI.mo-kielitiedosto WordPressin tekstien kääntämiseksi suomeksi.

Teknisesti asia onnistui käyttämällä joko Kbabel tai poEdit -ohjelmia, joilla kielitiedostoja voidaan käsitellä ja lopuksi kääntämällä fi_FI.po-työtiedostosta WordPressin ymmärtämä fi_FI.po -versio. Linuxissa tämä onnistuu msgfmt -o fi_FI.mo fi_FI.po -komennolla.

Myös muut suomenkielistä WordPressiä halajavat ovat olleet ahkeria ja WordPress omalla kielelläsi -sivuilta löytyykin linkki Rauli Haverisen tekemään suomenkieliseen kielitiedostoon. Kirjoitushetkellä kyseinen käännöstiedosto ei ole sekään vielä täydellinen, enkä ole katsonut minkälaista käännöstä se sisältää. Ei varmastikaan ainakaan huonompaa kuin omani :)

WordPress-FI sähköpostilistan mukaan tulevaisuudessa on tarkoitus ohjata suomenkielisten jakelupakettien rakentaminen ja jakelu fi.wordpress.org -osoitteen alle, joka tarjoaa tällä hetkellä vain täytesivua. Varsinaisesta käännöstyön jakamisesta ei sähköpostilistalla ole päästy oikein mihinkään lopputulokseen, vaikka erilaisia kääntämiseen tarkoitetuista ohjelmia onkin listalla käsitelty.

Olisi hyvä, että asiaan tulisi selkeys ja käännöstyö saataisiin yhteen keskitettyyn paikkaan. Pitänee seurailla asian etenemistä.

Wii ei tietenkään ole ainoa laite, jolla päänliikkeiden seuranta on mahdollista ja Sonyn ohjelmoija Thomas Miller onkin viritellyt vastaavan tekniikan PlayStation 3:lle PlayStation Eye:n avulla. Enää vain tarvittaisiin pelejä, jotka hyödyntäisivät uudenlaisia ohjaustekniikoita. Päänliikkeisiin mukautuva näkymä olisi varmasti aika mahtavan näköinen FPS-räiskinnöissä ja seikkailupeleissä.

Yhteen peliin uusi liiketunnistus on kuitenkin jo suunnitteilla, sillä tietojen mukaan EA:n Wiille keväällä ilmestyvä “party-peli” Boom Blox tulee sisältämään Easter Egginä ominaisuuden ohjata kuvakulmaa päänliikkeiden mukaan.

Leen Wii-projektisivulta löytyy myös muita projekteja Wiin liiketunnistustekniikkaan perustuen kuten Minority Report -tyylistä sormien seurantaa ja monipisteinen kynällä ohjattava kosketusnäyttö valkokankaalle tai pöydälle. Kaikenlaista sitä saadaankin aikaan käyttämällä infrapunakameraa eli Wiimotea ja infrapunavalolähdettä.

(via Zdnet, Ou)

Nestlen tutkijat ovat kehittäneet laitteen, joka osaa erottaa hyvän kahvin pahasta, etenkin jos kyseessä on espresso. Laitteessa on samantyylinen makutarkkuus kuin ammattimaisilla espressomaistajilla ja tulevaisuudessa maistelu voikin siirtyä laitteiden tehtäväksi. Vielä tosin tarvitaan kehitystyötä laitteen käyttämiseksi laadunvalvonnassa.

Keinotekoinen makuarvostelu on toteutettu pohjautuen useiden espressolajikkeiden makutietoihin, anturiprofiileihin ja protonien siirtymäreaktioiden massaspektrometria dataan (PTR-MS). Tutkijoiden raportti on luettavissa pdf:nä ja web-sivuna, jos kemia kiinnostaa enemmänkin. Varmasti kiinnostava raportti asiaa tunteville, mutta käytännön sovellutukset ovat useille kiinnostavampia, kuin taustalta löytyvä tekniikka.

Olisikin toivottavaa, että hyvän kahvin tunnistava anturi asennettaisiin jokaiseen kahviautomaattiin ja täten automaatti keittäisi vain hyvää kahvia. Tai ainakin parempaa, kuin aikaisemmin ja sellaista, jota voisi juoda mieluusti.

(via Engadget)

Tieteiselokuvissa käden tai jalan menettäminen ei ole suuri ongelma, sillä tilalle voi liittää robottijäsenen. Todellisuus on kuitenkin paljon karumpaa, mutta tekniikan kehitys tarjoaa parempia mahdollisuuksia robottikäden tai -jalan toteuttamiseksi.

Dean Kamen on suunnitellut robottikäden, jota kutsuu Tähtien Sota -elokuvan “Luke”-kädeksi ja osittain ihan syystäkin. Uudella ajatusmallilla toteutettu käsiproteesi tarjoaa toimintaa esittelevän videon ja IEEE Spectrum -blogin artikkelin perusteella paremman käytettävyyden kuin aikaisemmat käsiproteesit.

Robottikäsi odottaa vielä kliinisiä testejä ja kehitystyön rahoittaneen DARPAn hyväksyntää. Projektin tulokset näyttävät hyvältä, joten toivottavasti rahoitusta testeihin ja jatkokehitykseen löytyy.

(via Engadget)

Projektissa valmistettiin timantteihin perustuvaa lämpöä johtavaa tahnaa, jota varten eBaysta ostettiin noin 30 dollarilla 5,6 grammaa eli 28 karaatia 60 000 karkeuksista timanttijauhetta. Tämän jälkeen timanttijauhe sekoitettiin polydimetyylisiloksaania ja polytetrafluorietyleeniä sisältäneeseen piitahnaan, joka ei sisältänyt lämpöäjohtavia materiaaleja, kuten sinkkioksidia. Teoriassa timanttitahnan pitäisi johtaa paremmin lämpöä kuin hopeatahnan, sillä hopean lämmönjohtavuus on 429 wattia / W/m·K, kun timantilla se on 900 – 2320 W/m·K.

Timanttitahnan toimivuutta testattiin 3,4 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotetulla Pentium D -prosessorilla ja Arctic Cooling Freezer Pro 7 -coolerilla ja testeissä havaittiin jopa 16 astetta alhaisempi lämpötila rasituksessa, kuin käytettäessä Arctic Silverin hopeatahnaa. Aihetta käsittelevässä Muropaketin uutisessa kuitenkin epäillään tulosten luotettavuutta, sillä testitulokset ovat esitetty Inventgeekin-sivuilla melko ympäripyöreästi.

Timanttitahnalla olisi silti varmasti kysyntää tietokoneharrastajien viritysmarkkinoilla, joissa erikoisuus on valttia. Sivuilta löytyy myös yksinkertaiset ohjeet oman timanttitahnan valmistukseen, joten nyt lyömään naapurin pojalle luu kurkkuun. Kullatut liittimet eivät ole mitään timanttiseen jäähdytykseen verrattuna.

Tässä yhteydessä voidaankin huomioida, että timanteilla on lämmönjohtokyvyn lisäksi myös naisiin vaikuttavia ominaisuuksia, mutta jos kerrot ostaneesi timantteja tietokoneellesi, ei havaittavissa ole ainakaan lämmön alenemista. Kertoman mukaanhan timantit ovat naisen parhaita ystäviä

(via Muropaketti)

Tiedä sitten onko kyseinen liikennepiikki suoraan Formuloiden ja netti-tv:n ansiota, mutta sen verran kutkuttava ja jännittävä viimeinen kilpailu Formula 1:ssä oli, ettei olisi mikään ihme. Jos parhaimpina aikoina ilmaisena näkyneet F1-lähetykset keräsivät lähes miljoona katsojaa ja tietojen mukaan MTV3 on myydyt kanavapakettinsa noin 280 000 kotitalouteen, on potentiaalisten katsojien määrä huima. Kiinnostus netti-tv:hen näkyi myös blogin kävijämäärässä käsiteltyäni Formuloiden seuraamista netti-tv:stä Linuxissa ja Windowsissa. Tällä kertaa seurasin mestaruustaistelun suorana televisiosta, sillä megasella yhteydellä netti-tv on turhan kitkuttelua.

Olen samaa mieltä Tietoja koneesta -blogin kanssa, että suuren yleisön suosiota ei netti-tv tule luultavasti koskaan keräämään, sillä sen verran monimutkaista ohjelman käyttäminen vieläkin on. Palveluiden käyttäminen ei ole niinkään laajakaistayhteyden leveydestä kiinni vaan palvelun toteutuksessa, tai ylipäätään tarjonnassa. Esimerkiksi Ylen Areenaa tai Sopcastia varten palveluntarjoajien monimegaiset laajakaistayhteydet ovat juuri passeleita, vaikkakin asiallisesti hinnoiteltu 2/1 Mbit/s -liittymä on hieman rajoitteinen ja vastaavasti 8/1 Mbit/s -liittymä on hinnoiteltu hieman suolaisesti. Ylen Areenakin jopa toimii Linuxilla, vaikkakin videosoittimen kontrollit jäävät saamatta ja ohjelmaa on pakko katsoa kuten televisiosta. Areenan kaltaisia palveluita toivoisi olevan enemmänkin tarjolla, sillä kysyntää varmasti olisi, ellei hintaa ja kuvanlaatua perinteiseen tyyliin kiskottaisi kipurajan yläpuolelle. Tietenkin ilmaispalvelut, eli mainosrahoitteiset, ovat nykyaikaa, mutta sellaisen toivominen olisikin jo hieman liikaa.

* Ficix voisi tarjota kiinteät linkit historia-tilastoihinsa, eikä vain tuoreinta tilannetta.

Leopardissa on yli 300 uutta ominaisuutta ja kehitysversioiden perusteella Leopard ei näyttäisi olevan Vistan kaltainen floppi. Laitteistovaatimukset ovat maltilliset, mutta vaikka 1,33 GHz G4-prosessorilla varustettu iBookini täyttääkin uuden OS X:n vaatimukset, taitaa se silti jäädä hankkimatta. Tiikeri palvelee nykymittapuilla hieman alitehoista iBookkia ihan riittävästi.

Pitäisi melkein laittaa iBook myyntiin ja katsella toisesta pöytäkoneesta luopumista ja Leopardilla varustetun Macbookin hankintaa.

Carnegie Mellon yliopiston James Hays ja Alexei Efros ovat luoneet tekniikan, algoritmin, jonka avulla voidaan hyödyntää tietokantaan tallennettuja samanlaisia valokuvia, yhdistämällä niitä oman maisemakuvan kanssa ja luodaan maisemakuvasta ehostettu versio. Maisemakuvasta rajataan ensin pois haluttu alue, jonka jälkeen etsitään sopivaa korvaavaa aluetta muista valokuvista.

Hays ja Efros selittävät Siggraph 2007 -konferenssin paperissaan “Scene Completion Using Millions of Photographs” (11MB PDF) kuvantäydennysalgoritminsa toimintaa, joka perustuu Webistä kerättyihin miljooniin valokuviin.

The algorithm patches up holes in images by finding similar image regions in the database that are not only seamless but also semantically valid. Our chief insight is that while the space of images is effectively infinite, the space of semantically differentiable scenes is actually not that large. For many image completion tasks we are able to find similar scenes which contain image fragments that will convincingly complete the image. Our algorithm is entirely data-driven, requiring no annotations or labelling by the user. Unlike existing image completion methods, our algorithm can generate a diverse set of results for each input image and we allow users to select among them. We demonstrate the superiority of our algorithm over existing image completion approaches.

Maisemakuvien ehostaminen samanlaisten kuvien avulla vaikuttaa ovelalta idealta ja näyttäisi esimerkkikuvien perusteella kohtalaisen toimivaltakin. Lopputuloksena voi saada aivan uusia maisemia, joita voi sitten tyytyväisenä esitellä.

Valokuvien muokkaus on toki ollut mahdollista jo ennen digiaikaakin, mutta nykyään se on jo naurettavan yksinkertaista. Usko valokuvien aitouteen vain murenee ja valokuvien muokkaamisesta onkin ollut paljon puhetta muun muassa uutiskuvien ja luontokuvien kohdalla.

Rekisterinumerotunnistimen toimintaperiaate on yksinkertainen. Vertaamalla tunnistettuja rekisterinumeroita tietokannassa oleviin, voidaan jäljittää nopeasti autoja, jotka esimerkiksi ovat ilman vakuutuksia, rekisteröimättömiä, varastettuja tai liittyvät rikoksiin. Autoon on asennettu kaksi kameraa eteenpäin eli yksi kummallekin kaistalle ja yksi kamera sivulle, jolla rekisterinumeroiden tunnistaminen onnistuu myös parkkipaikalla. Rekisterinumerotunnistin pystyy käsittelemään 3000 rekisterinumeroa tunnissa, eli teoriassa yhden tunnistamisessa kestää 1.2 sekuntia. Järjestelmä on käytössä Kanadassa ja ilmeisesti myös Yhdysvalloissa ja luulisi tuollaisen sovelluksen yleistyvän muuallakin.

Rekisterinumeroiden automaattinen tunnistaminen liikkuvasta autosta voi olla suhteellisen uusi mahdollisuus, mutta yleisesti ottaen rekisterinumeroiden tunnistaminen ei ole mikään uusi keksintö, vaan ensimmäiset prototyypit olivat toimivia jo vuonna 1979. Automatic Licence Plate Recognition -järjestelmää käsitellään myös Technovelgy.com -sivustolla, josta löytyy myös sama Youtube-video. Tietenkin myös Wikipediasta löytyy artikkeli asiaan liittyen.

Enää ei tarvitse ihmetellä miten poliisit jäljittävät autoja rekisterinumeroiden perusteella. Aiheen käsittelyä voisi jatkaa pohtimalla ihmisten yksityisyyttä ja viitata hieman Orwellin 1984-teokseen.