Kuvittelin, että jo tässä vaiheessa Windows XP:n Service Pack 2:n ja 3:n jälkeen, olisi oikeasti päästy jo eroon Internet Explorer 6:sta, mutta olin väärässä. Jostain piti siis löytää keino, jolla web-sivustoa voisi testata tuolla Microsoftin tekeleellä.

Hieman asiaa selvitettyäni, löysin Tredosoftin kirjoituksen, jossa käsiteltiin eri Internet Explorerin versioiden asentamista Windows XP:hen. Käytännössä tämä onnistuu hyödyntämällä DLL-uudelleenohjausta. Jutussa viitataan Evoltin Internet Explorer -arkistoon, josta löytyy kätevästi Zip-paketoituna ”standalone”-versiot muun muassa IE 5:sta, IE 5.5:sta ja IE 6:sta. Tredosoftin kirjotuksesta löytyy asennuohjelma kaikkien eri versioiden asentamiseen, mutta kannaa käyttää selaimista standalone-versioita, sillä asennusohjelman kanssa voi tulla ongelmia, jos haluaa lisäksi asentaa Safarin.

Standalone-versio IE 6:sta riitti täyttämään testauksessa olleen aukon, vaikkakin vain rimaa hipoen. Ainakin vaikutti siltä, että keksit eivät toimisi ja lisäksi selain toimi erittäin epävakaasti. Loppupeleissä olisi melkein helpointa ja kätevintä asentaa virtuaalikoneeseen Linux ja käyttää vanhoja selaimia Winen kautta.

No, jospa vaikka ensi vuonna voisi jo unohtaa IE 6:n ja siirtyä (suunnittelussa) edes hieman lähemmäs nykyaikaa.

OpenOffice.org on kätevä toimisto-ohjelmistopaketti, mutta välillä siihen kuuluvien ohjelmistojen käyttäminen ei ole niin yksinkertaista. Yleensä kuitenkin pienen säätämisen ja pähkäilyn jälkeen saadaan aikaan haluttu lopputulos.

Olen pitänyt pienimuotoista harjoituspäiväkirjaa OpenOffice.org Calc -ohjelman avulla ja tilastoidusta datasta saa muodostettua kätevästi erilaisia kaavioita. Kahden eri suuruusluokan datasarjan yhdistäminen samaan kaavioon ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista kuin olin kuvitellut. Toinen sarja valtasi koko kaavion ja toisesta sarjasta näkyi vain suoraa viivaa.

Muutaman yritys-erehdys -kerran jälkeen keksin, että kaavion datasarjat on kuin onkin mahdollista asettaa eri Y-akselille. Tämä on erittäin kätevää, jos toisen sarjan arvot ovat suuria ja toisen pieniä. Pari kuvaa kertokoon enemmän.

Eli valitaan kaaviosta yksi objekti, eli viiva, ja oikealla hiiren napilla sen ominaisuudet. Objektin ominaisuuksista voidaan ”Options”-välilehdeltä valita ”Tietolähteiden tasaus” -kohdasta ”Toinen Y-akseli”.

Windows Server 2003:ssa on kaikenlaisia palvelimen pitämiseen liittyviä ominaisuuksia, kuten sammuttamisen tai uudelleen käynnistämisen yhteydessä oleva varmistusikkuna, johon voi kirjoittaa sammuttamisen syyn. Varmasti ihan kätevä ominaisuus palvelimissa huoltokatkojen seuraamiseen, mutta peruskäyttäjälle turha hidaste. Onneksi kyseisen ”Shutdown Event Tracker” -ominaisuuden voi myös kytkeä pois päältä.

”Shutdown Event Tracker” -ominaisuuden poistaminen onnistuu muokkaamalla Group Policyjä eli kirjoittamalla Windowsin ”run”-komentoikkunaan ”gpedit.msc” ja WindowsNetworking.com -sivuston vinkillä klikkailemalla oikeaan kohtaan ja kytkemällä palvelun pois päältä. Sama palvelu löytyy myös Windows XP:stä, mutta on vakiona pois päältä.

Windowsissa asiat voidaan tehdä joko helposti tai vaikeasti ja valitettavan usein turhankin vaikeasti. Windows itsessään ei tarjoa mahdollisuuksia pikakomentojen määrittämiseen käyttäjän haluamalla tavalla, vaan tätä varten tarvitaan kolmannen osapuolen ohjelmistoja. Yksi pikakomentoja ja näppäimistön hallintaa toteuttava ohjelmisto on avoimen lähdekoodin AutoHotkey, joka tarjoaa monipuoliset ominaisuudet erilaisten komentojen toteuttamiseksi.

Windows XP:ssä on vakiona tarjolla lukuisia käteviä pikakomentoja, mutta yksi jää uupumaan: ikkunan pienentäminen alapalkkiin. Se toki onnistuu Alt+välilyönti+n -yhdistelmällä, mutta on hieman liian monimutkaista. Tähän pieneen ongelmaa tarvitaan ratkaisuksi siis ohjelmaa, joka antaa käyttäjän määrittää omat pikakomentonsa.

AutoHotkey on käteväntuntuinen ohjelma, mutta valitettavasti sen käyttäminen ei ole ”klikkaa ja valitse” -tyylistä komentojen määrittämistä, vaan toiminnot määritellään erilliseen skripti-tiedostoon. Ohjelman käyttöön on kuitenkin saatavilla hyvät ohjeet ja malliskriptit, joten haluamansa pikakomennon määrittäminen onnistuu kohtalaisen helposti. Hieman hankalampaa kuin maksullisten ohjelmistojen kanssa, mutta ilmainen on aina ilmainen.

Yksinkertaiset skriptit ovat kohtalaisen helppoja määritellä ja esimerkiksi aktiivisen ikkunan pienentäminen alapalkkiin Win+h -yhdistelmällä onnistuu määrittelemällä seuraava komento ohjelman skripti-tiedostoon:

Saatavilla on myös skripti, jolla ikkunan voi pienentää tehtäväpalkkiin.

AutoHotkey tarjoaa monipuoliset ominaisuudet erilaisten komentosarjojen määrittelyyn, mutta ohjelman käytettävyys jättää hieman toivomisen varaa. Kätevä ohjelma kuitenkin, kunhan löytää oikeat komennot ja kasaa niistä haluamansa toiminnot tai etsii valmiit skriptit. Ehkä hieman liioittelua käyttää erillistä ohjelmaa vain ikkunoiden pienentämiseen, mutta eiköhän listalle löydy muitakin tarpeellisia komentosarjoja.

Joulun kiireiden keskellä on hyvä pysähtyä ja irtautua arkielämän hössötyksistä ja syventyä hyvän kirjallisuuden ääreen tai tietoteknisten harrastusten pariin. Vaihtoehtoja ajanvietteeksi on monia ja Codeulate-blogi tarjoaa vaihtoehdoksi harjoittelua: ohjelmoinnin harjoittelua. Vaikka ohjelmointitaidot olisivatkin jo hallussa valitsemallasi ohjelmointikielellä, on hyvä silti panostaa harjoitteluun. Ohjelmointia voi käsitellä kuin mitä tahansa urheilu- tai musiikkiharrastusta; paremmaksi kehitytään vain harjoittelemalla.

Ohjelmointia voi harjoitella erilaisilla tavoilla ja Internetissä on tarjolla erilaisia sivustoja, jotka tarjoavat älynystöreille harjoitteita. Project Euler lähestyy aihetta matemaattisten ongelmien kautta ja ratkaisut eivät vaadi tutkintoa matematiikasta. Python Challenge vastaa tarjoamalla 33-tasoisen haasteen. Molemmilla sivustoilla on ongelmien lisäksi tarjolla ratkaisut ja keskustelufoorumi muiden ohjelmoijien ratkaisujen tutkimiseen. Vastaavasti 99 Prolog -ongelmaa keskittyy loogiseen ongelmanratkontaa ja tarjoaa ratkaisut Prologilla toteuttuna. Ongelmia voi tietenkin ratkoa haluamallaan ohjelmointikielellä.

Ohjelmoinnin harjoittelemisessa ei kuitenkaan ole kiire ja teokset, jotka mainostavat ”Opi ohjelmointikieli X 21 päivässä” -otsikolla pitäisikin itseasiassa otsikoida ”Opettele ohjelmoimaan 10 vuodessa”. 3 päivässä, viikossa tai kuukaudessa saa vain pintapuolisen käsityksen jostakin ohjelmointikielestä ja todellinen hallitseminen ja käsittäminen tapahtuu pidemmällä aikajänteellä. Tutkimusten mukaan jonkin tietyn aiheen oppiminen ja hallitseminen vie 10 vuotta, oli se sitten shakin peluu, musisointi, maalaaminen, tennis tai ohjelmointi.

Oikotietä parempiin suorituksiin ei ole ja kuten monissa muissakin harrasteissa ja taidoissa, myös ohjelmoinnissa kehitytään paremmaksi vain harjoittelemalla ja mahdollisesti harjoittelemalla laaja-alaisesti. Yhtäläisyyksiä löytyy myös siinä, että toiset vain ovat parempia kuin toiset ja vain lahjattomat treenaavat.