Verteksi

Sen jälkeen, kun olin Firefox 4 Beta 1:stä testannut, ei paluuta enää ollut Firefox 3.6:n ”hitauteen”. En ollut aikaisemmin vuonna 2008 Windowsille ja vuoden 2010 toukokuussa viimein myös Linuxille ja Mac OS X:lle julkaistua Googlen Chrome-selainta testannut, mutta koska kaikki olivat sen nopeutta kehuneet, oli aika testata pitikö se paikkansa. Nyt vajaan kuukauden käytön jälkeen aika hyvältä vaikuttaa, vaikka aivan Firefoxin korvaajaksi ei mielestäni Chromesta vielä ole. Tietenkin Mac OS X:llä pitäisi käyttää Safaria, mutta maksulliset lisäosat ja niiden takana olevat tutut toiminnot, eivät oikein lämmittäneet.

Chrome on toiminnoiltaan lähellä Firefoxia ja Safaria, eikä ihme, sillä siinä on käytetty muun muassa Safarin taustalta löytyvää WebKit-moottoria ja ominaisuuksia on omaksuttu molemmista selaimista. Myös ainakin Firefox on toteuttamassa 4-sarjaan Chromessa olevia ominaisuuksia, joten tulevaisuudessa eri selainten erot pienenevät ja valinta on makukysymys. Google Chromea kehitetään avoimen lähdekoodin Chromium-projektissa ja Chromesta onkin saatavilla Googlen brändätty Chrome ja toiminnoiltaan sitä vastaava Chromium, josta puuttuu brändäyksen lisäksi automaattiset päivitykset. Chromiumin voi esimerkiksi kääntää OS X:lle lähdekoodeista tai liittyä Early Access Release -kanaville, joiden kautta saa vakaan, beta tai kehitysversion selaimesta.

Muiden selainten tapaan myös Chromen toimintaa voi ja lähes pitää laajentaa lisäosilla, ja monet Firefoxista tutut lisäosat ovatkin saatavilla toteutettuina myös Chromelle, joten selaimen vaihto on helpompaa. Kirjoitushetkellä yleisistä lisäosista on asennettuna AdBlock,Delicious Bookmarks ja Helvetireader 2 ja web-kehityksen avuksi Firebug Lite ja Web Developer Tools. Yksi puute Chromessa lisäosien suhteen on tuki Suomen kielen oikoluvulle, mutta selain ei tue Linuxissa ja OS X:ssä yleisesti käytettyä oikolukurajapintaa, johon oikoluvun voisi liittää. Vastaavasti Safari kyllä tukisi oikolukua, mutta on muuten puutteellinen.

Vaihto Firefoxista Chromeen ei ollut suuri hyppäys, mutta ei aivan selvä asia, sillä kirjainmerkkien osalta jouduin opettelemaan uuden tavan surffata, koska kirjainmerkkisivupalkkia ei ole. Chromen osoitepalkin hakutoiminta toimii suhteellisen kätevästi, vaikka usein käytettyjen linkkien napsuttelu on hankalampaa, kun selain ei haluttua asiaa välttämättä löydä. Samalla tuli myös hieman siivottua kirjainmerkkihelvettiä, jossa oli ja on edelleen runsaasti turhia linkkejä tallessa.

Toimivuudeltaan Chrome tuntuu olevan aika samalla tasolla kuin Firefox ja nopeudeltaan mutu-asteikolla samaa kuin Firefoxin tuleva 4-sarja (Betaan verrattuna). Ajottaisia hyytymisiä ja kaatumisia on tullut eteen ja ei se ”yksi välilehti, yksi prosessi ja kaatuminen rajoittuu” -periaate tunnu oikein toimivan, sillä jos yksi välilehti jumittaa esim. latauksessa, jumittaa koko selain ja useamman kerran on koko selain kipannut yhden välilehden jumittamisen yhteydessä. Lisäksi PDF:n näyttämisessä selaimen sisällä on ollut ongelmia ja töissä on tullut todettua ongelmia Java EE -sovellusten ja RichFaces-komponenttien osalta. Näköjään se mitä selaimen ja JavaScriptin nopeudessa voitetaan, se toimivuudessa ja vakaudessa hävitään. Lisäksi Chromen versionumerointi on harhaanjohtavaa ja yleisistä käytännöistä poikkeavaa.

Googlen Chrome on muutaman vuoden aikana kehittynyt uudesta tulokkaasta nopeaksi vaihtoehtoselaimeksi, mutta jolla on vielä matkaa statuksensa vahvistaneiden Safarin ja Firefoxin tasolle. Kokonaisuutena Chrome 5 on ihan positiivinen selain, mutta ei mitenkään erikoinen, etenkin kun Firefoxin 4 -sarja vaikuttaa erittäin lupaavalta. Chrome toimii hyvin päivittäisessä käytössä, mutta lisänä tarvitaan joku ”tuettu” selain, jolla mahdolliset ongelmakohdat voi ohittaa. Se ei sinällään ole ongelma, mutta ikävä sivuseikka.

Oikoluku on kiva asia ja vielä kivempaa on, jos se olisi aina saatavilla ja kaikissa ohjelmissa, joissa tekstin kanssa joudutaan työskentelemään. Englannin ja useiden muiden ulkomaisten kielien osalta asia näin usein onkin, mutta Suomen kielen oikoluvun kanssa on usein hieman hankalampaa. Onneksi meillä kuitenkin on Voikko, joka tarjoaa sitä hyödyntävien mozvoikko, ooovoikko ja osxspell-palikoiden avulla oikolukua myös suomelle.

OS X:lle Suomen kielisen oikoluvun saattaminen useisiin ohjelmiin on teoriassa yksinkertaista osxpell-projektin tarjoaman VoikkoSpellService-järjestelmäkomponentin kautta, mutta käytännössä asia on hieman monimutkainen. Virallisin versio komponentista on Lauri Nurmen OS X 10.4:lle paketoima PPC-alustalle käännettyjä kirjastoja käyttävä versio, joka saamieni tietojen mukaan toimii OS X 10.6:ssa hieman heikosti Rosettan kautta. Joitain epävirallisia versiotakin olen nähnyt, mutta en niihin linkkiä enää löytänyt. Suoraan sanottua VoikkoSpellServicellä ei ole tukea OS X 10.6 Snow Leopardissa.

Oli siis aika tehdä tuolle asialle jotain, joten pienen tutkailun, Nurmen pätsien lisäämisen, Applen ohjeiden seuraamisen, Soikko-palikan määritteiden vilkuilun ja kiroilun jälkeen, sain VoikkoSpellServicen toimimaan OS X 10.6 Snow Leopardilla. Muutoksina koodin osalta korjasin pari varoitusta antavaa kohtaa ja puuttuvan parametrin. Käänsin komponentin käyttäen 32-bittisiä Voikon ja Suomi-malagan -kirjastoja, joten sen pitäisi toimia myös 10.5 Leopardilla. Erona mozvoikon libvoikon kääntöön, täytyi libvoikolle antaa käännösvaiheessa ”-Wl,-install_name,@executable_path/libvoikko.1.dylib” LDFLAGS-määritteet, jotta dynaaminen kirjasto löydetään.

VoikkoSpellService-komponentti DMG-pakettiin kiedottuna (VoikkoSpellService_2010-07.dmg) ja lisätietoa löytyy Voikolle tekemältäni sivulta omana kohtanaan.

Palikka on kokeellinen versio ja kokeilu omalla vastuulla, kuten aina. Näytti toimivan ainakin Snow Leopardilla, kunhan OS X:n järjestelmänoikolukuun sai lisättyä vaihtoehdoksi suomen. Kyseisen vaihtoehdon saamisessa oli hieman ongelmia, sillä välillä kieli löytyi ja välillä ei. Consolekaan ei tuohon auttanut, mutta kun kielivaihtoehto löytyi, eli VoikkoSpellService oli rekisteröity palveluksi, pystyi Consolesta toteamaan muun muassa palikan kaatumisen.

VoikkoSpellServicen avulla Voikon tarjoama oikoluku toimii ainakin TextEditissä, Safarissa, TextWranglerissa ja TexShopissa. Tosin näköjään osa ohjelmista, kuten TextWrangler, eivät osaa ehdottaa korjausta, mutta muuten kyllä käskettäessä oikolukevat. Chromella näytti olevan jotain hieman isompia ongelmia oikoluvun kanssa OS X:llä. Kieliopintarkistus ei toimi, sillä sen mahdollistavan metodin kanssa käännettynä ja Check grammar -vaihtoehto ruksitettuna Console täyttyy ”[NSCFString rangeValue]: unrecognized selector sent to instance 0x1404e0” ja ”[NSKeyedArchiver dealloc]: warning: NSKeyedArchiver deallocated without having had -finishEncoding called on it.” -virheistä, jolloin ei oikolukukaan toimi.

Olisi pitänyt selkeästi perehtyä osxspelliin jo aikaisemmin, sillä oikoluku TexShopissa (vaikka käytinkin Texmakeria) olisi ollut kyllä helpottava lisä lopputyötä tehdessä. No, kävi se oikolukeminen manuaalisestikin ja copy-pasten avulla kierrättäen OO.orgin kautta.

Lisäys:
VoikkoSpellServicen näkymiseen oikoluvun vaihtoehdoissa sen jälkeen, ku se on sieltä hävinnyt, auttaa Library/Cache -hakemistossa olevan ”com.apple.nsservicescache.plist” -tiedoston poistaminen. Muita kikkoja on käyttää ohjelmallisesti NSUpdateDynamicServices() -metodia, käynnistää Applen pasteboard server uudestaan (/System/Library/CoreServices/pbs) ja uudestaanrekisteröidä servicet /System/Library/Frameworks/CoreServices.framework/Versions/A/Frameworks/LaunchServices.framework/Versions/A/Support/lsregister -kill -r -all local,system, user-komennolla.

Nokian puhelimet eivät juuri intohimoja herätä, jonka osoituksena tämä kirjoitus on vain vajaat pari vuotta myöhässä. Enemmänkin muistiinpano itselle, jos vajaat kolme vuotta vanhaa luuria pitää vielä joskus uudestaan asennella.

Leikin viime viikolla ajankuluksi Nokian Ovi Suiten kanssa ja huomasin, että N95:lle oli aikoja sitten (joulukuussa 2008) julkaistu ohjelmistopäivitys. Nokian Laiteohjelmiston päivityksen tietojen mukaan N95:lle oli saatavilla ohjelmistojulkaisu 35.0.002, joka toisi muun muassa parannetut soittimen soittolistat, parannetun Nokia Musiikkikauppa ‑sovelluksen, upotetut N-Gage-pelit, päivitetyn Kartat 2.0 ‑sovelluksen ja tuen Flash Lite ‑versiolle 3.0. Eli eipä juurikaan mitään tarpeellista, mutta voisihan sen asentaa.

Todellisuudessa ohjelmistopäivityksen versio oli 31.0.017 ja asentui nätisti 21.0.016 ohjelmistoversion päälle. Tätä ennen olin tosin taistellut tovin Ovi Suiten ja USB-kaapelin kanssa, joka talttui Ovi Suiten uudelleenasennuksen ja muutaman koneen uudelleenkäynnistyksen jälkeen.

Suurimpana ”uudistuksena” ohjelmistopäivityksen jälkeen näkyi aktiivisessa valmiustilassa ”Share Online”-linkki, jonka takaa löytyi Flickr, Ovi ja Vox -palvelut. Eikä tietenkään mahdollisuutta poistaa tuota linkkiä valmiustilasta (kuten ei muitakaan valmiustilan linkkejä). Kuulemma Share Online 4.3 -versiossa se olisi mahdollista, mutta sitäpä ei ollutkaan saatavilla vanhemmille S60 3rd Edition, Feature Pack 1 -laitteille kuten juuri oma N95:n. Kiva kiva.

Onneksi tässäkin asiassa ratkaisu löytyy Internetistä ja lukemalla hieman foorumeita sain selville, että kyseisen linkin poistoon on muutamia vaihtoehtoja: luurin häksäys, Share Onlinen (SO) beta-version asennus ja poisto. Häksäämällä onnistuisi ilmeisesti myös muiden linkkien eli haun, kalenterin ja WLAN-haun poistaminen, mutta jos nyt edes tuon SO:n saisi pois kalenterilta tilaa viemästä.

Tuumasta toimeen ja Helioportin Nokia Users -foorumilla kirjoittamia ohjeita seuraamaan:

1. Lataa SO_3.0_N95_Upgrade.SIS-tiedosto Nokian Beta Labsista. (Helioportin ohjeissa toimimaton linkki RapidShareen)
2. Sulje Aktiivinen valmiustila: Työkalut > Asetukset > Yleiset > Muokkaus > Valmiustila > Akt. valm.tila
3. Asenna SO_3.0_N95_Upgrade.SIS
4. Sulje ja käynnistä puhelin uudestaan uusia asetuksia varten
5. Mene Työkalut > Sovell. hall. ja poista Share Online
6. Laita aktiivinen valmiustila takaisin päälle ja nauti

Yllä kuvattu prosessi tuntui toimivan ja Share Online -linkki katosi aktiivisesti valmiustilasta. Tuli kyllä ihan Apple-käyttäjämäinen fiilis, kun laite- ja sovellustoimittaja kuvittelee tietävänsä paremmin, miten käyttäjät haluavat laitteitaan käyttää. Ainiin, Apple-käyttäjä olenkin.