Chrome 5 on pätevä vaihtoehtoselain

Sen jälkeen, kun olin Firefox 4 Beta 1:stä testannut, ei paluuta enää ollut Firefox 3.6:n “hitauteen”. En ollut aikaisemmin vuonna 2008 Windowsille ja vuoden 2010 toukokuussa viimein myös Linuxille ja Mac OS X:lle julkaistua Googlen Chrome-selainta testannut, mutta koska kaikki olivat sen nopeutta kehuneet, oli aika testata pitikö se paikkansa. Nyt vajaan kuukauden käytön jälkeen aika hyvältä vaikuttaa, vaikka aivan Firefoxin korvaajaksi ei mielestäni Chromesta vielä ole. Tietenkin Mac OS X:llä pitäisi käyttää Safaria, mutta maksulliset lisäosat ja niiden takana olevat tutut toiminnot, eivät oikein lämmittäneet.

Chrome on toiminnoiltaan lähellä Firefoxia ja Safaria, eikä ihme, sillä siinä on käytetty muun muassa Safarin taustalta löytyvää WebKit-moottoria ja ominaisuuksia on omaksuttu molemmista selaimista. Myös ainakin Firefox on toteuttamassa 4-sarjaan Chromessa olevia ominaisuuksia, joten tulevaisuudessa eri selainten erot pienenevät ja valinta on makukysymys. Google Chromea kehitetään avoimen lähdekoodin Chromium-projektissa ja Chromesta onkin saatavilla Googlen brändätty Chrome ja toiminnoiltaan sitä vastaava Chromium, josta puuttuu brändäyksen lisäksi automaattiset päivitykset. Chromiumin voi esimerkiksi kääntää OS X:lle lähdekoodeista tai liittyä Early Access Release -kanaville, joiden kautta saa vakaan, beta tai kehitysversion selaimesta.

Muiden selainten tapaan myös Chromen toimintaa voi ja lähes pitää laajentaa lisäosilla, ja monet Firefoxista tutut lisäosat ovatkin saatavilla toteutettuina myös Chromelle, joten selaimen vaihto on helpompaa. Kirjoitushetkellä yleisistä lisäosista on asennettuna AdBlock,Delicious Bookmarks ja Helvetireader 2 ja web-kehityksen avuksi Firebug Lite ja Web Developer Tools. Yksi puute Chromessa lisäosien suhteen on tuki Suomen kielen oikoluvulle, mutta selain ei tue Linuxissa ja OS X:ssä yleisesti käytettyä oikolukurajapintaa, johon oikoluvun voisi liittää. Vastaavasti Safari kyllä tukisi oikolukua, mutta on muuten puutteellinen.

Vaihto Firefoxista Chromeen ei ollut suuri hyppäys, mutta ei aivan selvä asia, sillä kirjainmerkkien osalta jouduin opettelemaan uuden tavan surffata, koska kirjainmerkkisivupalkkia ei ole. Chromen osoitepalkin hakutoiminta toimii suhteellisen kätevästi, vaikka usein käytettyjen linkkien napsuttelu on hankalampaa, kun selain ei haluttua asiaa välttämättä löydä. Samalla tuli myös hieman siivottua kirjainmerkkihelvettiä, jossa oli ja on edelleen runsaasti turhia linkkejä tallessa.

Toimivuudeltaan Chrome tuntuu olevan aika samalla tasolla kuin Firefox ja nopeudeltaan mutu-asteikolla samaa kuin Firefoxin tuleva 4-sarja (Betaan verrattuna). Ajottaisia hyytymisiä ja kaatumisia on tullut eteen ja ei se “yksi välilehti, yksi prosessi ja kaatuminen rajoittuu” -periaate tunnu oikein toimivan, sillä jos yksi välilehti jumittaa esim. latauksessa, jumittaa koko selain ja useamman kerran on koko selain kipannut yhden välilehden jumittamisen yhteydessä. Lisäksi PDF:n näyttämisessä selaimen sisällä on ollut ongelmia ja töissä on tullut todettua ongelmia Java EE -sovellusten ja RichFaces-komponenttien osalta. Näköjään se mitä selaimen ja JavaScriptin nopeudessa voitetaan, se toimivuudessa ja vakaudessa hävitään. Lisäksi Chromen versionumerointi on harhaanjohtavaa ja yleisistä käytännöistä poikkeavaa.

Googlen Chrome on muutaman vuoden aikana kehittynyt uudesta tulokkaasta nopeaksi vaihtoehtoselaimeksi, mutta jolla on vielä matkaa statuksensa vahvistaneiden Safarin ja Firefoxin tasolle. Kokonaisuutena Chrome 5 on ihan positiivinen selain, mutta ei mitenkään erikoinen, etenkin kun Firefoxin 4 -sarja vaikuttaa erittäin lupaavalta. Chrome toimii hyvin päivittäisessä käytössä, mutta lisänä tarvitaan joku “tuettu” selain, jolla mahdolliset ongelmakohdat voi ohittaa. Se ei sinällään ole ongelma, mutta ikävä sivuseikka.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 vastausta artikkeliin ”Chrome 5 on pätevä vaihtoehtoselain

  1. Nopeasti Chromen käyttö on yleistynyt, mutta on se edelleen vaihtoehtoselain esimerkiksi Windowsilla IE:lle ja Firefoxille ja OS X:ssä Safarille. Ne kuitenkin ovat jo heti valmiina ja muut pitää erikseen asentaa. Tavallaan siis Firefoxikin on vaihtoehtoselain käyttöjärjestelmässä jo olevalle selaimelle, vaikka onkin jo asemansa vakiinnuttanut.

    Lisäksi en antaisi painoarvoa tuolle w3schoolsin tilastolle, sillä sivuston käyttäjät eivät edusta edes keskiverto netin käyttäjää vaan teknisesti orientoitunutta osaa, jolloin uusien selainten osuus korostuu. Myös OS X:n pieni käyttäjämäärä vääristää Safarin osuutta. Muistelisin, että joskus Googlella oli jokin tilasto, mutta en sitä enää löytänyt. Se olisi paljon vertailukelpoisempi eri selaiden käyttöasteiden suhteen.

    2