Viikko sitten päivä valkeni aurinkoisena ja pienessä pakkasessa, joten oli hyvä tilaisuus suunnata kohti Espoon metsiä ja Oittaan ulkoilualuetta. Tarjoaisiko Oittaan hiihtoladut yhtä hyviä reittejä sivakoitavaksi, kuin edellisenä päivänä testaamani Petikon reitit Vantaalla. Ei aivan, mutta hien sai pintaan ja sykkeet korkealle. Kuntorata oli nimensä mukaisesti kuntorata. Ihan kivaa hiihdettävää ja lenkin jälkeen pääsi mukavasti lounaalle Oittaan kartanoon, jossa oli tarjolla maukasta lohikeittoa ja karjalanpaistia.
Oittaa sijaitsee Espoossa Kehä III:n tuntumassa Bodomjärven rannalla ja sanovat, että se olisi pääkaupunkiseudun hienoin ja palveluiltaan paras hiihtokeidas. Ehkä. Oittaalla on monipuoliset ja kaikille sopivat ladut, vaikkakin enemmän perinteisen hiihtäjille, kuin vapaan tyylin taitajille. Perinteisen latuja pitkin pääseekin vaihteleville ja erämaamaisille maisemille, mutta luisteluhiihtäjät joutuvat tyytymään kuntoradan tiukkoihin nousuihin ja vauhdikkaisiin laskuihin. Oittaan ladut pidetään hyvässä kunnossa, sillä ne kunnostetaan ensisijaisesti Leppävaaran ja Espoon Keskuspuiston kanssa. Kuntorata on valaistu klo 22.00 asti. Oittaalle pääse helpoiten omalla autolla ja julkisilla ottamalla lähijunan Espoon keskukseen, josta bussi 86 vie perille.
Hiihtolenkin jälkeen voi käydä lounaalla Oittaan kartanon vanhassa kivinavetassa, jossa on kahvila ja ravintola. Lisäksi siellä on välinevuokraamo ja suksien huoltopiste.
En omista perinteisen suksia, joten suunta oli 4,4 kilometrin kuntoradalle, joka on latuprofiililtaan samaa luokkaa kuin Leppävaaran urheilupuiston kuntorata, eli kohtalaisen rankka, sillä ylämäkiä riittää. Reittin on ihan mukavaa hiihdettävää, jos vielä ylämäissä saisi loikan päälle. Ainakin sykkeet pysyivät ylhäällä, kun alamäissä ei kovin paljoa ehdi huilaamaan ennen uutta ylämäkeä. Loppuosalla ennen uutta kierrosta on hieman tasaista, jossa voi palautella. Endomondoon kertyi hyvää käyrää, ja vaikka kävin edellisenä päivänä testaamassa Petikon ladut, hiihto kulki jopa paremmin. Keskisykkeet olivat kyllä hieman korkeammat (163 vs. 156), mutta se selittyy latuprofiililla.
Pääkaupunkiseudun hiihtoladuista Oittaan tarjoama luisteluhiihtäjälle on hieman kapea, mutta sitäkin rankempi. Seuraavaksi hiihtovuorossa on käydä testaamassa Paloheinän peltolenkki ja kuntorata, ja jos hiihtokelit jatkuvat, Espoon keskuspuiston reitit sekä Vantaan Hakunilan ladut, jotka ovat pääkaupunkiseudun vaativimpia ja sopivat aktiivikuntoilijoille.
