Muutamia LaTeX-vinkkejä

LaTeXilla kirjoittaminen ei ole kovinkaan yksinkertaista, jos tekstin lisäksi haluaa myös hieman erikoisempia rakenteita tai kuvia. Onneksi Internetistä löytyy paljon ohjeita ja yksi hyvä lähde on ”Pitkänpuoleinen johdanto LaTeXinkäyttöön: Eli opi LATEX 2ε 133 minuutissa” (pdf).

Helpointa LaTeXin lähestyminen on käyttämällä jotain valmista dokumenttipohjaa kuten Tapio Leppälammen Thesis-pohjaa (zip, 23KB) tai Mikko Hämäläisen Thesis -pohjaa. Mallipohjista voi katsella eri menetelmiä toteuttaa asioita ja soveltaa omiin tarpeisiinsa. Etenkin Leppälammen mallipohjassa on hyvin käsitelty eri asioiden toimivuutta LaTeXissa, vaikkakin lähtökohta on matemaattispainotteiseen dokumenttiin.

Tässä muutamia vinkkejä, jotka ovat itsellä tulleet eteen. Lista täydentynee, kun ongelmakohtia ilmenee.

Kuvien liittäminen dokumenttiin
Kuvien liittäminen LaTeX-dokumenttiin ei ole niin yksinkertaista kuin mitä sen haluaisi olla. LaTeX osaa helposti käsitellä eps-formaatissa olevia kuvia, mutta kaikkia kuvia ei ole järkevää muuntaa eps-muotoon.

Kuvia voidaan liittää onneksi myös muissa formaateissa, kun dokumentti käännetään PDFLatexilla, joka syö tutumpia PNG, JPG ja PDF -tiedostoja. Tämä onnistuu määrittelemällä grafiikat \usepackage[pdftex]{graphicx} -pakettikomennolla. Tämän jälkeen ei tosin Latexilla kääntö enää onnistu, eli DVI ja PS -muotoiset dokumentit jäävät saamatta, mutta koska PDFLatex tuottaa lopputuloksena PDF:iä, ei muita formaatteja tarvitakaan.

Lyhyesti sanottuna, kuvan liittäminen dokumenttiin onnistuu \includegraphics[scale=0.8]{kuvahakemisto/kuva} -komennolla, jossa voi lisäksi määritellä esimerkiksi skaalauksen scale-parametrillä. Skaalausta voi myös tehdä sisällyttämällä kuvan \scalebox{0.8}{} -laatikkoon.

Kuvien sijoittuminen dokumentissa onkin sitten aivan toinen asia. Hyvänä sääntönä voi kuitenkin pitää, että kuva ei ainakaan tule siihen kohtaan, johon sen haluaisit. Asiaan on opastettu hyvin ”Pitkänpuoleinen johdanto LaTeXin käyttöön” -oppaassa.

Taulukot
Taulukoidenkin kanssa joutuu hieman askartelemaan ja taiteilemaan, joten kannattaa lukaista ohje Wikibooksin LaTeX-kirjasta.

Kaavioiden otsikot ja viittaukset
Taulukoiden, kaavioiden ja kuvien yhteydessä, on dokumentteihin hyvä lisätä myös otsikkoteksti ja viittauskenttä. Kaavio merkitään \begin{figure} -alueen sisälle ja lisätään otsikkoa varten \caption{} -merkintä ja viittaukseen \label{} -merkintä. Nyt haluttuun kaavioon voi viitata tekstissä \ref{fig:kaavio} -merkinnällä, joka lisää tekstiin kaavion numeron. (LaTeX/Floats, Figures and Captions)

\begin{figure}[!h]
	\includegraphics{kuvahakemisto/kuva}
\caption{Kaavion otsikkoteksti}
\label{fig:kaavio}
\end{figure}

Usean rivin kommentti:
Tekstin jättäminen kommentiksi dokumenttiin onnistuu lisäämällä rivin eteen % -merkki tai merkitsemällä teksti comment-alueeksi. Komento löytyy \usepackage{verbatim} -paketista.

\begin{comment}
Lorem ipsum
Dolor sit
\end{comment}

Viitteet
Viittausten hallinta on LaTeXissa hoidettu kätevästi ja siitä kannattaa lukea Wikibooksin LaTeX-teoksen viite-osiosta. Kaikki viitteet saa tulostumaan käyttämällä \nocite{*} -merkintää.

UTF-8 -merkistöllä kirjoittamista varten määritellään tekstin enkoodaus seuraavasti:

\usepackage[utf8]{inputenc}
\usepackage[T1]{fontenc}

Kuitenkin, jos aikoo kirjoittaa dokumenttia eri alustoilla, etenkin myös Windowsilla, kannattaa tyytyä suosiolla perinteiseen Latin1 (ISO 8859-1) -merkistöön.

LaTeX-dokumenttien kirjoittaminen ja Mac OS X

Dokumenttien kirjoittaminen OpenOffice.orgilla tai Microsoft Wordilla on loppupeleissä suhteellisen ärsyttävää näpertämistä tyylien, taulukoiden ja kuvien sijainnin kanssa ja usein dokumentti kuitenkin sekoaa. Hieman helpommalla pääsee, kun viitsii opetella LaTeXia, joka on alun oppimiskynnyksen jälkeen suhteellisen helppoa käytettäessä graafisia työkaluja, vaikka ei tällöinkään aivan tuskatonta.

LaTeXin käyttöön Mac OS X:ssä pääsee parhaiten alkuun lukemalla tarvittavista ohjelmista ja saatavilla olevista editoreista Tex on Mac OS X -sivustolta, joka ei tosin tarjoa kovin selkeää lähestymistapaa aiheeseen. Tässä siis muutamia asioita ja suuntaviivoja LaTeXin käyttöön.

TeX ja Mac OS X
Aivan ensimmäiseksi tarvitaan TeX-ladontajärjestelmän, jonka käyttämiseksi LaTeX tarjoaa makropaketin. TeXin asentaminen onnistuu yksinkertaisimmin MacTeX-paketilla, josta löytyy kaikki tarpeellinen ja paljon muuta. Paketilla on myös kokoa, 1.2 Gt, joten latauksen ajan voi soitella muutaman keikan Guitar Hero World Tourissa. Onneksi perustarpeisiin riittää vaihtoehtoiset paketit -sivulta löytyvä huomattavasti pienempi BasicTeX-2008-paketti (52 Mt). Lisäksi huomasin tarpeelliseksi asentaa myös MacTeX-Additions -paketin (144 Mt).

Peruspakettien lisäksi kannattaa asentaa myös TeX Live Utility, joka on graafinen liittymä TeX Live 2008 -työkaluun. Tex Live Utilityn avulla voi hallita ja asentaa tarvittavia TeX-paketteja. Itse huomasin tarvitsevani subfigure ja paralist -paketteja, joita Diplomityö-pohja kaipasi.

LaTex-editorit Mac OS X:ssä
Graafisten editoreiden osalta löytyy muutamia eri vaihtoehtoja. Tässä kaksi, joita testasin.

Texmaker on enemmän graafinen editori tex-dokumenttien näyttämiseen, kuin varsinaisesti tekstieditori, jossa myös muotoilut näkyisivät. Lähestymistapa on hieman tekninen, mutta tarvittavat ”tagit” löytyvät valikosta. Pienen alkujyrkkyyden jälkeen dokumenttien kirjoittaminen ja muotoilu sujuu suhteellisen vaivattomasti. Texmaker on avoimen lähdekoodin (GPL) ohjelma ja on saatavilla Linux/Unix, Mac OS X ja Windows -käyttöjärjestelmille.

Texmakerissa tekstin oikolukuun ei ole juuri panostettu ja vaikka suomenkielinen sanakirja (hunspell) onkin mahdollista asentaa, en saanut toimimaan. Eli jos tekstin haluaa oikolukea, pitää se suorittaa jossain muualla.

texmaker
texmaker

LyX tarjoaa vastaavasti hieman enemmän tekstinkäsittelymäisen käyttöliittymän LaTeXilla kirjoittamiseen, mutta on mielestäni silti hieman hankalammin lähestyttävä kuin Texmaker. LyX haluaa lisäksi käyttää omaa lyx-tiedostoaa, joten TeX-dokumentit pitää viedä erikseen. LyX on avoimen lähdekoodin (GPL) sovellus ja saatavilla Linux/Unix, Windows ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

LyX osaa oikolukea ispell/aspell/hspell:n avustuksella, jonka asentaminen onnistuu Macportsin kautta myös OS X:lle (sudo port install aspell aspell-dict-fi), mutta joko en osannut sitä asentaa oikein, tai sitten LyXin oikoluku toimi vain muuten heikosti.

texmaker
texmaker

TeXShop on yksinkertainen, mutta toimiva LaTeX-editori. TeXShop osaa hyödyntää Voikon Mac OS X -järjestelmän oikolukukomponenttia.

texshop

Myös TextWrangleriin on saatavilla LaTexin kanssa työskentelyä helpottavat Pluginit (BBEdit extensions for teTeX), mutta totesin niiden olevan hieman hankalat. Lisäksi skripti syötti ulostulevan tekstinsä avoinna olevaan terminaaliin, joka ei ole todellaan kiva asia.

Kaikilla ohjelmilla onnistuu kirjoittaminen, tekstin vieminen haluttuun muotoon kuten PDF:ksi tai HTML:ksi ja tarvittavat muotoilut löytyvät valikoista. Se, mikä on sitten hyvä ohjelma, riippuu ihan omasta mieltymyksestä.

Miten LaTeXilla sitten kirjoitetaan?
LaTeXin käyttöön löytyy Tobias Oetikerin kirjoittama ”The Not So Short Introduction to LATEX 2ε” -teos, jonka Timo Hellgren on sovittanut suomeksi ”Pitkänpuoleinen johdanto LaTeXinkäyttöön: Eli opi LATEX 2ε 133 minuutissa”. (pdf)