HTC on tunnetusti nihkeä päivittämään vanhoja puhelimiaan ja niinpä myös nyt vajaan parin vuoden ikäinen HTC Sensation jäi ilman Android 4.1 Jelly Beania, joka olisi varmasti tuonut vanhahkoon puhelimeen uutta puhtia. Olin jo kertaalleen asentanut vakiona tulleen Android 4.0 Ice Cream Sandwich -ROMin uudestaan, mutta lopulta puhelimen käyttö oli jälleen aivan tuskaisen hidasta. Täten ratkaisuna uuden elämän puhaltamiseen oli rootata puhelin ja asentaa siihen tuoreempi ohjelmisto: CyanogenMod 10. Operaatiossa oli muutamia lisävaiheita hboot 1.27.000 -version, HTCDevin ja ClockworkModin myötä, mutta kyllä se kohtalaisen helposti lopulta sujui.
Kategoria: how-to
Vinkkejä ja lyhyitä ohjeita tietotekniikan ja ihmisen yhteysymmärrykseen.
OS X Lion ja yksivärisen harmaa iCal
Mac OS X Lionissa iCal-kalenteri uudistui ulkoasultaan, mutta ei kaikkien mielestä hyvällä tavalla. Entinen OS X:n harmaaseen tyyliin nätisti sopinut teema muuttui Lionin myötä värikkääksi karvapinnoitteeksi. Cult of Macin ohjeilla iCalin saa muutettu takaisin yksivärisen harmaaksi, joka istuu paremmin kokonaisuuteen.
Ennen ja jälkeen muutosten:
Uusi yksivärinen iCal ei ole aivan täydellisesti harmaa, sillä tekstit ja niiden taustat vielä paljastavat tekonahkaisen kauheuden. Mutta parempi tuo kuitenkin mielestäni on.
Applen idea uudessa tekonahkaisessa ulkoasussa on toteuttaa skeuomorfista-tyyliä, jossa ulkoasu tehdään vanhahtavaksi ja tutunomaiseksi. Lionin iCalissa tämä tarkoittaa fyysisen kalenterin ulkoasun ja tuntuman siirtämistä virtuaaliseen sovellukseen, iCaliin. Ideana mainio ja toimiva, mutta iCalissa idea on viety liian pitkälle sotkien kokonaisuutta.
Cult of Macin ohjeet ovat suhteellisen yksinkertaiset, vaikka sisältävätkin useampi työvaiheita. Lyhykäisyydessään ne ovat seuraavat:
- Sulje iCal
- Tee varmuuskopio vanhasta iCalista kopioimalla se eri nimelle.
- Valitse iCal-ikoni ja oikealla klikkauksella valitse ”Show Package Contents”.
- Valitse ”Contents”-kansio ja tämän jälkeen ”Resources”-kansio.
- Lataa harmaat teematiedostot -paketti (Cult of Mac)
- Siirrä puretun paketin ”ical_lion_silver”-kansion sisältö iCalin ”Resources”-kansioon.
- Kun Finden kysyy mitä tehdään, niin valitse ”Replace” ja ”Apply to All”.
- Sulje ylimääräiset Finder-ikkunat ja käynnistä iCal.
- Nyt iCalin pitäisi olla varustettu yksivärisellä harmaalla teemalla.
Tällaisten pienten, mutta yleiskuvaa rapistuttavien, muutosten myötä alkaa horjua se usko, että Apple panostaisi asioiden yksityiskohtiin kuten aikaisemmin ja OS X:n kehityksen suunta näyttää olevan alaspäin. Ehkä kesällä tuleva OS X Mountain Lion, Puuma, palauttaa uskon OS X:n edistyksellisyyteen ja jatkuvaan kehitykseen. Tosin siinäkin Kalenteri, entinen iCal, on karvapinnoitettu.
Samanlainen värikäs karvapinnoite on myös Lionin osoitekirjassa, jonka saa myös muutettua harmaaksi MacNixin ohjeilla.
Muutamia LaTeX-vinkkejä
LaTeXilla kirjoittaminen ei ole kovinkaan yksinkertaista, jos tekstin lisäksi haluaa myös hieman erikoisempia rakenteita tai kuvia. Onneksi Internetistä löytyy paljon ohjeita ja yksi hyvä lähde on ”Pitkänpuoleinen johdanto LaTeXinkäyttöön: Eli opi LATEX 2ε 133 minuutissa” (pdf).
Helpointa LaTeXin lähestyminen on käyttämällä jotain valmista dokumenttipohjaa kuten Tapio Leppälammen Thesis-pohjaa (zip, 23KB) tai Mikko Hämäläisen Thesis -pohjaa. Mallipohjista voi katsella eri menetelmiä toteuttaa asioita ja soveltaa omiin tarpeisiinsa. Etenkin Leppälammen mallipohjassa on hyvin käsitelty eri asioiden toimivuutta LaTeXissa, vaikkakin lähtökohta on matemaattispainotteiseen dokumenttiin.
Tässä muutamia vinkkejä, jotka ovat itsellä tulleet eteen. Lista täydentynee, kun ongelmakohtia ilmenee.
Kuvien liittäminen dokumenttiin
Kuvien liittäminen LaTeX-dokumenttiin ei ole niin yksinkertaista kuin mitä sen haluaisi olla. LaTeX osaa helposti käsitellä eps-formaatissa olevia kuvia, mutta kaikkia kuvia ei ole järkevää muuntaa eps-muotoon.
Kuvia voidaan liittää onneksi myös muissa formaateissa, kun dokumentti käännetään PDFLatexilla, joka syö tutumpia PNG, JPG ja PDF -tiedostoja. Tämä onnistuu määrittelemällä grafiikat \usepackage[pdftex]{graphicx} -pakettikomennolla. Tämän jälkeen ei tosin Latexilla kääntö enää onnistu, eli DVI ja PS -muotoiset dokumentit jäävät saamatta, mutta koska PDFLatex tuottaa lopputuloksena PDF:iä, ei muita formaatteja tarvitakaan.
Lyhyesti sanottuna, kuvan liittäminen dokumenttiin onnistuu \includegraphics[scale=0.8]{kuvahakemisto/kuva} -komennolla, jossa voi lisäksi määritellä esimerkiksi skaalauksen scale-parametrillä. Skaalausta voi myös tehdä sisällyttämällä kuvan \scalebox{0.8}{} -laatikkoon.
Kuvien sijoittuminen dokumentissa onkin sitten aivan toinen asia. Hyvänä sääntönä voi kuitenkin pitää, että kuva ei ainakaan tule siihen kohtaan, johon sen haluaisit. Asiaan on opastettu hyvin ”Pitkänpuoleinen johdanto LaTeXin käyttöön” -oppaassa.
Taulukot
Taulukoidenkin kanssa joutuu hieman askartelemaan ja taiteilemaan, joten kannattaa lukaista ohje Wikibooksin LaTeX-kirjasta.
Kaavioiden otsikot ja viittaukset
Taulukoiden, kaavioiden ja kuvien yhteydessä, on dokumentteihin hyvä lisätä myös otsikkoteksti ja viittauskenttä. Kaavio merkitään \begin{figure} -alueen sisälle ja lisätään otsikkoa varten \caption{} -merkintä ja viittaukseen \label{} -merkintä. Nyt haluttuun kaavioon voi viitata tekstissä \ref{fig:kaavio} -merkinnällä, joka lisää tekstiin kaavion numeron. (LaTeX/Floats, Figures and Captions)
\begin{figure}[!h]
\includegraphics{kuvahakemisto/kuva}
\caption{Kaavion otsikkoteksti}
\label{fig:kaavio}
\end{figure}
Usean rivin kommentti:
Tekstin jättäminen kommentiksi dokumenttiin onnistuu lisäämällä rivin eteen % -merkki tai merkitsemällä teksti comment-alueeksi. Komento löytyy \usepackage{verbatim} -paketista.
\begin{comment}
Lorem ipsum
Dolor sit
\end{comment}
Viitteet
Viittausten hallinta on LaTeXissa hoidettu kätevästi ja siitä kannattaa lukea Wikibooksin LaTeX-teoksen viite-osiosta. Kaikki viitteet saa tulostumaan käyttämällä \nocite{*} -merkintää.
UTF-8 -merkistöllä kirjoittamista varten määritellään tekstin enkoodaus seuraavasti:
\usepackage[utf8]{inputenc}
\usepackage[T1]{fontenc}
Kuitenkin, jos aikoo kirjoittaa dokumenttia eri alustoilla, etenkin myös Windowsilla, kannattaa tyytyä suosiolla perinteiseen Latin1 (ISO 8859-1) -merkistöön.
Mplayer ja DVD-elokuvan katseleminen Linuxissa
Jaksan suhteellisen harvoin katsella elokuvia DVD:ltä ja silloinkin olen edellisestä kerrasta unohtanut, miten niitä Mplayerilla katsottiin. Varsinainen DVD-elokuvan katseleminen on suhteellisen yksinkertaista, mutta jos elokuvaan haluaa myös tekstit, tarvitaan lisäksi yksi lisäparametri.
Siispä kertauksena Mplayerin man-sivuilta poimittuna, prosessi menee jotakuinkin seuraavasti:
- Jos tiedetään, että DVD:ltä löytyy esimerkiksi suomenkieliset tekstit, aloitetaan elokuvan katseleminen komenolla:
mplayer dvd://1 -dvd-device /cdrom -slang fi - Jos vastaavasti DVD:ltä löytyvät kielivaihtoehdot eivät ole tiedossa, saadaan ne listattua käskyttämällä:
mplayer dvd://1 -dvd-device /cdrom -slang -v
, josta saadaan terminaaliin seuraavanlaista:... subtitle ( sid ): 1 language: da subtitle ( sid ): 3 language: en subtitle ( sid ): 5 language: nl subtitle ( sid ): 7 language: no subtitle ( sid ): 9 language: fi subtitle ( sid ): 11 language: sv subtitle ( sid ): 13 language: en number of subtitles on disk: 7 ...
- Nyt voidaan poimia listasta halutun kielen lyhenne (en) tai sid (3)
- Katsotaan elokuva kuten edellä tai:
mplayer dvd://1 -dvd-device /cdrom -sid 3
Linuxissa on myös muitakin vaihtoehtoja DVD-elokuvan katsomiseen kuten Xine ja VLC, joilla onnistuu myös DVD-valikoiden klikkailu.
KDE 4.1: Dolphin ja Service Menut
KDE 4:n uudessa tiedostomanagerissa ei ole vakiona samanlaisia Service Menuja, eli pikatoimintoja esimerkiksi tiedostojen paketointiin ja purkamiseen, kuin Konquerorissa on. Onneksi omien palveluvalikoiden tekeminen on kohtalaisen yksinkertaista ja asiaan löytyy valmiit pohjat Kubuntu-foorumin ”Service Menus with Dolphin” -ohjeilla.
Foorumilla on valmiit palveluvalikot Arkille ja KArchiverille, mutta ainakaan en itse saanut Arkia toimimaan kyseisellä ohjeella, sillä tarvittavia komentorivioptioita ei Arkistani irronnut.
KArchiverin palveluvalikko kuitenkin onnistui ja se on siis onnistuu Gentoossa seuraavasti:
- Luodaan
karchiver.desktop-tiedosto/usr/share/kde4/services/ServiceMenus/-hakemistoon:
[Desktop Entry] Type=Service X-KDE-ServiceTypes=KonqPopupMenu/Plugin,all/all Actions=CompressHere;ExtractHere;ExtractWhere; X-KDE-Submenu=KArchiver [Desktop Action CompressHere] Type=Application Name=Compress Here Exec=karchiver -c %U Icon=archive-insert [Desktop Action ExtractHere] Type=Application Name=Extract Here Exec=karchiver --xa %u Icon=archive-extract [Desktop Action ExtractWhere] Type=Application Name=Extract to Where Icon=archive-insert-directory Exec=karchiver --xe %u
- Käynnistetään Dolphin uudestaan.
- Todetaan palveluvalikko toimivaksi.
Service Menujen tekemiseen on olemassa myös erillinen Service Menu Editor -ohjelma, jota en kylläkään testannut.
KDE 3.5.9:ssa olleet Arkin palveluvalikot toimivat kätevämmin kuin KArchiverin, mutta kyllä tämäkin menettelee. Ei ole nimittäin ainut asia KDE 4.1:ssä, joka kaipaisi hieman sovelluskehittäjän rakkautta.
Linux, näppäimistö, hiiri ja evdev
Linuxin käyttäminen on mukavaa, sillä aina välillä on tarjolla kivoja yllätyksiä, ettei tietokoneen käyttäminen olisi liian helppoa. Tietenkin tällä(kin) kertaa varsinainen vika löytyy penkin ja tuolin välistä, joka ei ole huomioinut muuttuneita asioita. Olen kiertänyt eteen tullutta evdev-laitteistoajurin ja hal-välipalikan aiheuttamaa ongelmaa onnistuneesti muutamisen kuukauden ajan, mutta nyt piti löytää ihan oikea ratkaisu.
Ongelmana oli siis, että asioista X ja Y johtuen näppäimistö ei toiminut X-ikkunamanagerissa halutulla tavalla, vaan näppäimet olivat sanan mukaisesti sekaisin: muun muassa nuolinäppäin ei toiminut alaspäin ja muuta mukavaa. Onneksi ongelma oli helposti korjattavissa muuttamalla X.orgin asetustiedostosta näppäimistön asetukset oikeaksi eli evdev-ajurin vaatimusten mukaiseksi.
X-ikkunoinnin xorg.conf-tiedoston näppäimistöosio näytti tämän jälkeen seuraavalta:
Section "InputDevice"
Identifier "Keyboard"
Driver "evdev"
Option "CoreKeyboard"
Option "Name" "Logitech HID compliant keyboard"
Option "Device" "/dev/input/event3"
Option "XkbRules" "xorg"
Option "XkbModel" "evdev"
Option "XkbLayout" "fi"
EndSection
Aikaisemmin Driver-arvona oli siis kbd ja XkbModel-arvona pc105. Sekä Name että Device -kenttien arvot löytyvät kirjoittamalla terminaaliin cat /proc/bus/input/devices ja vilkaisemalla oikeat arvot N ja H-riveiltä.
I: Bus=0003 Vendor=046d Product=c30e Version=0110 N: Name="Logitech HID compliant keyboard" P: Phys=usb-0000:00:1d.1-2/input0 S: Sysfs=/class/input/input3 U: Uniq= H: Handlers=kbd event3 B: EV=120013 B: KEY=10000 7 ff800000 7ff febeffdf f3cfffff ffffffff fffffffe B: MSC=10 B: LED=7
Tämän lisäksi suomalaisen näppäinasettelun saamiseksi kopioin /usr/share/hal/fdi/policy/10osvendor/10-keymap.fdi-tiedoston sijaintiin /etc/hal/fdi/policy/11-keymap.fdi ja päivitin input.xkb.layout-avaimen määritteen muotoon
<merge key="input.xkb.layout" type="string">fi</merge>
eli muutin oletuksena olleen us-arvon fi-arvoksi. Nyt X ottaa vakiona käyttöön suomalaisen näppäinasettelun eikä jenkkinäppistä.
Hiiren asetukset ovatkin toimineet evdev-ajurilla jo pidempään ihan oikein seuraavilla asetuksilla.
Section "InputDevice"
Identifier "Mouse"
Driver "evdev"
Option "CorePointer"
Option "Protocol" "evdev"
Option "Name" "Logitech USB-PS/2 Optical Mouse"
Option "Device" "/dev/input/event2"
Option "Buttons" "10"
Option "ZAxisMapping" "9 10"
EndSection
Tämä kaikki on tietenkin suhteellisen päivän selvää, mutta hyvä nyt kirjata ainakin itselle ylhäälle.
Toinen mukava muutos järjestelmän perustaan oli Gentoon ~archin siirtyminen käyttämään OpenRC:tä sys-apps/baselayout-2:n myötä. Asiasta oli toki siirtymisohje, joka selvensi syitä ja muutoksia, joita oli ihan riittävästi.
Pelaamista Linuxilla: Wine ja Direct X 9.0c tuo vauhtia peleihin
Linux ei varsinaisesti ole ideaalinen valinta käyttöjärjestelmäksi, jos tarkoituksena on pelata uusimpia pelejä. Toki Linuxille käännettyjä pelejä on jonkin verran, mutta tarjonta ei ole kovinkaan positiivista. Linuxin pelitarjontaan tuokin oman lisänsä Windows-pelit, joita voi yrittää pelata Winen avulla, mutta tällöin joudutaan tinkimään suorituskyvystä.
Windows-pelien heikkoon suorituskykyyn tuo apua Direct X:n asentaminen, joka onnistuu Wine Reviews -blogin ohjeilla. Direct X:n asentamisen lisäksi Wine Review -blogissa on esiteltynä lukuisia ohjelmia ja pelejä Winellä ajettuna. Sivustolta löytyy lisäksi testi 3DMark 05 -suorituskyvystä Winellä ja noin 5000 pistettä vastannee vuoden-parin vuoden takaisten keskivertokokoonpanoiden pisteitä (hihavakio). Vertailun vuoksi olisikin kiva tietää millaisella kokoonpanolla kyseiset pisteet Linuxissa saavutettiin.
Piti tietenkin itsekin testailla, miten Direct X:n asentaminen onnistuu ja onnistuihan se. Koska mikään ei ole ikinä yksinkertaista, ei asennus ihan suoraan ohjetta seuraamalla onnistunut, vaan lisäksi piti hieman lueskella juttuun jätettyjä kommentteja ja Wine Foorumia. Avainsana oli Windows-version asettaminen Windows 2000:ksi. Lisäksi testasin nopeasti uusinta Need for Speed Pro Streetin demoa Wine Reviewin ohjeilla ja hyvinhän sekin toimi, tosin prosessorikuorma hyppäsi maksimiin ja ei se ruudunpäivityskään ihan sulavaa ollut. Demo lisäksi tuntui kaatuvan kovin herkästi. 3DMark 05 -pisteiden testaaminen jäi tarvittavan patchin lisäämiseen Winen lähdekoodeihin ja uudelleen kääntöön, jota en jaksanut alkaa suorittamaan.
Maksullisten ohjelmien puolelta löytyy Wineen pohjautuva Cedega, joka on ainakin aikaisemmin tarjonnut helpomman ja toimivamman tavan Windows-pelien pelaamiseen. Käytti sitten pelkkää Wineä tai Cedegaa, on varmaa, että sulavaan käyttöön alla olevalta koneelta vaaditaan tehoa ja paljon.
(via Muropaketti)