Fallout 3:n julkaisua odotellessa: viisi pelivideota

Fallout 3 on tuloillaan Eurooppaan lokakuun 31. päivänä ja tietoja legendaarisen Fallout-sarjan kolmannesta osasta on saanut lukea eri pelilehdistä ja -sivustoilta. Nyt pelistä on aikaisemman trailerin lisäksi julkistettu viisi pelivideota, joista voi aistia Fallout-sarjan henkeä ja tuttua tunnelmaa. Peli julkaistaan Xbox 360:lle, PS3:lle ja PC:lle.

Suurimpana muutoksena aikaisempaan on isometrisen 2D -kuvakulman vaihtuminen FPS-pelien tyyliseen 3D-maailmaan sekä tämän myötä myös taistelusysteemin muuttuminen vuoropohjaisuudesta reaaliaikaisemmaksi, vaikka edelleen on mahdollista pysäyttää aika ja tähdätä vihollisen eri osumakohtiin. Pelivideoiden perusteella kuvakulman ja taistelusysteemin muutos ainakin lisää toimintaa ja tuo Fallout-maailmaan uuden näkökulman, mutta onko se sitten hyvä vai huono asia, jää nähtäväksi.

Fallout 3:sta kehittävällä Bethesda Game Studiosilla on kokemusta 3D-maailmaan sijoittuvista toimintapeleistä ilmeisen onnistuneen The Elder Scrolls IV: Oblivion -pelin toimesta, joten ainakin osaamista toimivan kokonaisuuden kehittämiseen luulisi löytyvän. Fallout 3 pohjautuukin samaan Gamebryo-pelimoottoriin kuin mitä Oblivionissa käytettiin.

Jään mielenkiinnolla odottelemaan, miten Bethesda lopulta saa Fallout-tunnelman vangittua 3D-maailmaan ja miten hyvin kokonaisuus tulee toimimaan. Hieman pessimistinä voisi todeta, että pelivideoiden perusteella tarjolla olisi perinteistä räiskintää Fallout-hengessä perusgrafiikoilla eikä juuri mitään erikoista saati uutta. Toivottavasti näin ei tule olemaan ja pelaajat saavat loppuvuodesta pelin, joka nousee aikaisempien osien tasolle ja tarjoaa kunnon pelattavuutta, hyvän tarinan ja pelinautinnon

OpenOffice.org Calc ja kaavio kahdella datasarjalla

OpenOffice.org on kätevä toimisto-ohjelmistopaketti, mutta välillä siihen kuuluvien ohjelmistojen käyttäminen ei ole niin yksinkertaista. Yleensä kuitenkin pienen säätämisen ja pähkäilyn jälkeen saadaan aikaan haluttu lopputulos.

Olen pitänyt pienimuotoista harjoituspäiväkirjaa OpenOffice.org Calc -ohjelman avulla ja tilastoidusta datasta saa muodostettua kätevästi erilaisia kaavioita. Kahden eri suuruusluokan datasarjan yhdistäminen samaan kaavioon ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista kuin olin kuvitellut. Toinen sarja valtasi koko kaavion ja toisesta sarjasta näkyi vain suoraa viivaa.

Muutaman yritys-erehdys -kerran jälkeen keksin, että kaavion datasarjat on kuin onkin mahdollista asettaa eri Y-akselille. Tämä on erittäin kätevää, jos toisen sarjan arvot ovat suuria ja toisen pieniä. Pari kuvaa kertokoon enemmän.

kuva 1 kuva 2

Eli valitaan kaaviosta yksi objekti, eli viiva, ja oikealla hiiren napilla sen ominaisuudet. Objektin ominaisuuksista voidaan ”Options”-välilehdeltä valita ”Tietolähteiden tasaus” -kohdasta ”Toinen Y-akseli”.

S-ryhmän poimuri.fi tarjoaa yllätyksetöntä musiikkikauppaa

S-ryhmä mainosti kesäkuun Yhteishyvä-lehdessä poimuri.fi -viihdenettikauppaansa lyhyellä muutaman sivun jutulla ja tarjosi selkeähköt ohjeet musiikin ostamiseen. Ulkoasultaan selkeä, mutta toteutukseltaan perusvarmaa huttua tarjoava musiikkikauppa ei yllätä millään osa-alueella ja onkin yksi turhanpäiväinen musiikkikauppa lisää Internetin tarjontaan.

Pikaisella vilkaisulla poimuri.fi -viihdenettikauppa on kuitenkin toteutettu ihan selkeästi ja musiikin ostaminen sujuu normaalin ostoskoria hyödyntävän web-kaupan tapaan. Musiikin ostamista voi myös testata ilmaisella ”Classic Space”-koekappaleella ja ostoprosessi sujuikin kohtalaisen selkeästi. Tarjolla olevista kappaleista on kuultavissa lyhyehköt otteet, joten sikaa ei tarvitse säkissä ostaa.

Perusominaisuuksina poimurista tietenkin löytyy kopiosuojauksella varustetut WMA-kappaleet (192 kbit/s), mutta vähemmistönä myös jotain MP3-sisältöä (320 kbit/s). Musiikkivalikoima vaikuttaisi olevan monipuolinen, mutta sillä ei ole merkitystä, kun valikoimassa on pääosin vain käyttäjää kiusaavia vaihtoehtoja. Lisäksi kappaleet on pakattu zipillä latausaikojen lyhentämiseksi, ihan kuin kopiosuojauksessa ei olisi riittävästi haitaketta. Ainakaan koekappale ei ollut kooltaan yhtään sen pienempi pakattuna tai ilman pakkausta. On siis kirjoittamattakin selvää, että palvelu on tarkoitettu IE:llä surffaaville Windows-käyttäjille, jotka kuuntelevat musiikkinsa Media Playerillä.

Myös musiikin hinta on valittu perinteisen riistohinnoittelun mukaan, sillä yksittäiset kappaleet irtoavat pääosin 1,39 eurolla ja levyjen hinnat liikkuvat siinä kolmentoista euron molemmin puolin. Maksaminen onnistuu luottokortilla tai verkkopankkitunnuksilla, jolloin hintaan lisätään muutaman kymmenen senttiä.

Etenkin musiikin ostamisen monimutkaistaminen zip-paketoinnilla on varsin erikoinen ratkaisu, jonka myöhemmin totesin ilmeisen yleiseksi musiikkilataamojen ratkaisuksi. Minkä latausajassa säästät, sen purkamisessa ja ihmetellessä häviät. Myöskään tekninen toteutus sivun lähdekoodiin vilkaisemalla ei vakuuta: puuttuva DOCTYPE-määrite, sisäänleivottuja CSS-määritteitä, JavaScriptiä HTML:n seassa eikä ns. unobtrusive-tavalla ja taulukoista puhumattakaan. Kaiken lisäksi ulkoasu on selkeästi rikki, sillä oikean puoleinen osio on tippunut muun sisällön alapuolelle. Lisäksi palvelun etusivulla mainostetaan kilpailua, joka on päättynyt jo yli viikko sitten.

Onneksi Internetistä löytyy parempiakin musiikkikauppoja kuten esimerkiksi The Ground, joka ei sekään tosin hinnalla kilpaile. Heikkojen suoritusten listaan voidaan vastaavasti lisätä varmastikin jokainen latauslista.fi-sivuston listaamista musiikkikaupoista, joihin lukeutuvat muun muassa Nokia Music Store, MTV Music Shop ja HS Musiikkilataamo.

Jos tekniset kopiosuojaus- ja hinnoitteluasiat jätetään huomioimatta, on poimuri.fi -musiikkilataamo toteutettu kohtalaisen helppokäyttöisesti ja turhaa krumeluuria käyttämättä, jota ei monesta muusta musiikkikaupasta voi sanoa.

poimuri.fi poimuri.fi poimuri.fi

KDE 4.1: Dolphin ja Service Menut

KDE 4:n uudessa tiedostomanagerissa ei ole vakiona samanlaisia Service Menuja, eli pikatoimintoja esimerkiksi tiedostojen paketointiin ja purkamiseen, kuin Konquerorissa on. Onneksi omien palveluvalikoiden tekeminen on kohtalaisen yksinkertaista ja asiaan löytyy valmiit pohjat Kubuntu-foorumin ”Service Menus with Dolphin” -ohjeilla.

Foorumilla on valmiit palveluvalikot Arkille ja KArchiverille, mutta ainakaan en itse saanut Arkia toimimaan kyseisellä ohjeella, sillä tarvittavia komentorivioptioita ei Arkistani irronnut.

KArchiverin palveluvalikko kuitenkin onnistui ja se on siis onnistuu Gentoossa seuraavasti:

  1. Luodaan karchiver.desktop-tiedosto /usr/share/kde4/services/ServiceMenus/ -hakemistoon:
    [Desktop Entry]
    Type=Service
    X-KDE-ServiceTypes=KonqPopupMenu/Plugin,all/all
    Actions=CompressHere;ExtractHere;ExtractWhere;
    X-KDE-Submenu=KArchiver
    
    [Desktop Action CompressHere]
    Type=Application
    Name=Compress Here
    Exec=karchiver -c %U
    Icon=archive-insert
    
    [Desktop Action ExtractHere]
    Type=Application
    Name=Extract Here
    Exec=karchiver --xa %u
    Icon=archive-extract
    
    [Desktop Action ExtractWhere]
    Type=Application
    Name=Extract to Where
    Icon=archive-insert-directory
    Exec=karchiver --xe %u 
    
  2. Käynnistetään Dolphin uudestaan.
  3. Todetaan palveluvalikko toimivaksi.
  4. Dolphin ja Service Menu

Service Menujen tekemiseen on olemassa myös erillinen Service Menu Editor -ohjelma, jota en kylläkään testannut.

KDE 3.5.9:ssa olleet Arkin palveluvalikot toimivat kätevämmin kuin KArchiverin, mutta kyllä tämäkin menettelee. Ei ole nimittäin ainut asia KDE 4.1:ssä, joka kaipaisi hieman sovelluskehittäjän rakkautta.

Launchy saatavilla nyt myös Linuxille

Windowsissa ohjelmien käynnistäminen muuttui huomattavasti mukavammaksi, kun valikossa tai työpöydän kuvakkeissa pyörimisen sijaan niitä alkoi käynnistelemään Launchyn avulla. Macistit käyttävät tietenkin Spotlightia tai Quicksilveria ja myös Linuxille on saatavilla erilaisia käynnistyssovelluksia kuten Gnome Do ja Katapult. Nyt Linux-sovellusten listaan voidaan lisätä myös Launchy.

Ulkoasultaan viimeistelty ja hiottu Launchy tarjoaa lukuisia ominaisuuksia, jotka ovat tuttuja muista vastaavista sovelluksista. Yhtenä kätevänä ominaisuutena haluttavalle sovellukselle voidaan antaa lyhenne, poimia se listasta ja seuraavalla kerralla sovellus muistaa, mitä lyhenne viimeksi käynnisti. Ominaisuuksissa ei juurikaan ole moitteita, lukuun ottamatta laskinta, joka ei tunnista pilkkua desimaalien erottimena, vaan ne pitää syöttää pisteellä.

Kokonaisuutena Launchyn toiminta on vielä hieman epävarmaa, sillä vaikka ohjelmat löytyvätkin hyvin, jäätyy Launchy välillä, eikä pikakomennosta tapahtu mitään. Lisäksi perusominaisuuksiltaan Launchy ei tarjoa mitään erikoista, mitä ei esimerkiksi Katapult tarjoisi. Tällä hetkellä Katapult kuitenkin tarjoaa parempaa toimintaa, vaikka ei ulkoasultaan olekaan aivan yhtä hiottu ja ymmärtää muun muassa desimaalit sekä pilkulla että pisteellä.

Gentoossa Launchyn asennus onnistuu helpohkosti käyttämällä Bugzillan ebuildia.

Launchy Launchy Launchyn asetukset

(via lifehacker)

KDE 4.1 lunastaa lupauksia ja vaikuttaa hyvältä

KDE 4.1 julkaistiin muutamisen viikkoa sitten ja löytyy ehkä joskus myös Gentoon portagesta. Sillä välin voi asennella KDE 4.1:n Gentoo Linux Wikin KDE4-ohjeilla SVN:stä. Aikaisempiin Beta-versioihin ja 4.0:aan verrattuna 4.1 on selkeä parannus ja vaikuttaa sekä hyvältä että muutamin poikkeuksin kelvolliselta KDE 3.5.9:n korvaajaksi.

Olin jo aikaisemmin asentanut Portagessa olleen KDE 4.0.5:n, jonka oli nyt väistyttävä uudemman tieltä. Tämä onnistui ”helposti” Gentoo Wikin Remove KDE -ohjeilla käyttäen komentoa:

emerge --ask --unmerge `eix --only-names --installed --slot "kde-4"`

Sitten vielä hieman emerge --depclean, revdep-rebuild ja emerge -avDuN world.

Päivittäisessä käytössä KDE 4.1 toimii jo ihan mainiosti, vaikkakin aivan kaikkia sovelluksia ei ole vielä nostettu KDE 4:n tasolle. Tämmöinen on muun muassa Amarok 2, josta on saatavilla Alpha-tason versio, joka myös todella on Alpha-tasoinen. En myöskään oikein pidä uuden Amarok 2:n ulkonäöstä. Lisäksi kuickshow-ohjelmaa ei ole KDE 4:lle saatavilla, vaan pitää tyytyä esimerkiksi Okulariin. Lisäksi on lukuisia pieniä asioita, joihin on tottunut, mutta jotka eivät nyt onnistukaan.

KDE 4.1 on suuri harppaus 3.5-sarjaan verrattuna ja vaatiikin käyttäjältä uusien sovellusten sekä käyttötapojen oppimista. Tämä ei ole sinällään ole positiivista tai negatiivista. KDE 4 -sarjasta ja sen tuomista muutoksista kirjoitin aikaisemmin testatessani eri Beta-versioita ja KDE 4.0:sta.

Gentoon Bugzillassa on kiivaita keskusteluita KDE 4.1:n tuomisesta Portageen, joten eiköhän se sieltä aikanaan ilmesty. Hieman harmillisesti Gentoo tuntuu puskevan vieläkin hienoisessa vastatuulessa ja kehitys on jähmeää, sillä jos KDE 4.1 tulee Debian Testingiin ennen Gentoota, on jotain pahasti vialla :)

Päivän linkit 13.8.2008