Kuukausi: tammikuu 2018

Pelaamisen arvoiset pelit 2017

Pelaaminen on tullut havaittua hyväksi tavaksi keskeyttää arki ja unohtua muihin maailmoihin. Kuten vuosi sitten jo Pelaamisen arvoiset pelit 2016 -kirjoituksessa totesin, on viime aikoina pelaaminen jäänyt vähille. Mutta toisaalta se vain tarkoittaa, että pelaamisen arvoisten pelien lista kasvaa vuosi vuodelta, eikä huonoihin peleihin tarvi sortua. Viime vuonna julkaistiin taas pelejä ja tässä muutamia omia poimintoja listalle. Huomioitavaa on, että en löytänyt ”Pelattava”-listaan yhtään ehdokasta.

Ehkä

Prey
”Arkane-studion Prey on naurettavan kaukana siitä, mitä sarjalta odottaisi. Vanhan räiskintäsarjan nimeä kantava pelissä on ehkä ensimmäisen persoonan kamera ja pyssyjä. Oikeasti se on hidastempoinen, tutkimista korostava antiräiskintä. Se on kuin henkistä jatkoa BioShockia edeltäneelle System Shock 2:lle ilman esi-isänsä kauhupainotusta. Onhan tässä scifiä, ruumiita ja säikytyksiä, mutta pelaaja ei ole vihollisten vainoama ihmispolo. Kun oma pelityyli löytyy, avaruusasema Talos I on leikkikenttä, jossa avaruushirviötkin ovat armoillasi.” – Pelaaja-lehdessä Prey arvioitiin 8 pisteellä

Prey (kuva: Steam)

Assassin’s Creed Origins
”Assassin’s Creed -toimintapelin tuorein osa vie pelaajat entistä kauemmaksi menneisyyteen, muinaiseen Egyptiin. Monin tavoin uudistettu uutuus paljastaa, kuinka sarjalle keskeinen salamurhaajien kilta sai alkunsa. Tarinavetoisen seikkailun todelliseksi tähdeksi nousee kuitenkin sen rikas maailma. Muinaisvaltion korkeakulttuuri tarjoaa rikkaan maaperän monimuotoiselle hiekkalaatikolle, joka säästää parhaimman antinsa tosin pääjuonen ulkopuolelle. Origins on pohjimmiltaan edelleen hyvin tunnistettava pelisarjansa osa, mutta lukuisat muutokset on kohdistettu juuri oikeisiin puutteisiin. Uudistunut taistelu sekä monipuolisempi hiiviskely piristävät pelattavuutta, mutta muistoihin peli jää sen yksityiskohtaisen ja rikkaan maailman vuoksi.” – Pelaaja-lehti antoi 8 pistettä

Assassin’s Creed Origins (kuva: Steam)

Project Cars 2
”Numeroiden valossa Project CARS 2 hyökkää vahvasti. 60 sijaintia, yli 130 rataversiota, yhdeksän autourheilun päälajia, 29 kilpasarjaa ja 180 autoa ovat kovat lukemat moniin kilpailijoihin nähden. Monet kilparadat ovat nyt laser- tai kopteriskannattuja. Pelin ykkösvalttina pidetään kuitenkin sen ajettavuutta. Fysiikkamallinnusta on päivitetty, ja rengasmallinnus on toteutettu täysin uudelleen realistista ajokäytöstä etsittäessä. Lopputulos on kuitenkin monilta osin hiukan ristiriitainen: peli on tarkoitettu nautittavaksi ratin ja poljinten yhdistelmällä. Jos ykkönen kuului omiin suosikkeihin, tarjoaa Project CARS 2 enemmän samaa entistäkin toimivammassa paketissa.” – Pelaaja-lehti arvioi pelin 8 pisteellä

Project Cars 2 (kuva: Steam)

Alesta

Little Nightmares

”Ruotsalaisen Tarsier Studiosin Little Nightmares rikkoo kauhupelien kulahtanutta kaavaa ihanan karmivalla tavalla. Kehittäjät ovat onnistuneet luomaan kaikessa groteskiudessaan kiehtovan pelimaailman. Keltaiseen sadetakkiin sonnustautuneen Sixin epätoivoista tilannetta painajaisissa korostetaan tämän piskuisen koon lisäksi irvokkailla, vain etäisesti ihmisiä muistuttavilla pahishahmoilla. Painajaisia luodaan lonkeromaisine raajoineen haahuilevilla hiippareilla, valtavia lihaklönttejä pilkkovilla teurastajilla ja psykoottisesti mässäilevillä, Sixin kertahotkaisulla manan maille vievillä ällötyksillä. Tästäkö sitten pitäisi selvitä ainoastaan pientä valonkajastusta tarjoavan sytkärin ja vikkelien jalkojen avulla? Matkan varrelle mahtuu niin kevyttä pulmanratkontaa kuin hiiviskelyäkin, mutta myös muutamia paniikinomaisia pakenemiskohtauksia. Kompakti paketti on tahkottu läpi yhdessä illassa, mutta oikeasti pelottava seikkailu tarjoaa mieleen jääviä kohtauksia sitäkin pidemmäksi aikaa. Näitä painajaisia tulee ikävä.” – Pelaaja-lehden arviossa peli sai 9 pistettä.

Little Nightmares (kuva: Steam)

Sniper Elite 4

Sniper Elite 4 (kuva: Steam)

”Sniper Elitet ovat parantuneet osa osalta, ja nelosessa tarkka-ampuminen ja salamurhaus toimivat lopulta niin kuin pitääkin. Se on hauska, viihdyttävä ja hyvällä tapaa haastava sotapeli, jonka kaikki osa-alueet toimivat hyvin yhteen. Sen lavastus- ja efektibudjetti ei yllä codimaiselle tasolle, mutta persoonallisuutta, fiilistä ja avoimen maailman vapaata hiippailutoimintaa piisaa senkin edestä. Tarinankerronta on sen sijaan jätetty tietoisen ohueksi ja taka-alalle, eikä vastarintaliikkeen arkea fasistihallinnon ikeen alla valoteta paljoakaan.” – Pelaaja-lehden arvostelussa peli sai 8 pistettä.

The Evil Within 2
”The Evil Within 2 on oikea selviytymiskauhupeli. Vihollisia on runsaasti, ja pelaaja on käytännössä aina alakynnessä niitä vastaan. Aseet eivät ole hirmuisen tehokkaita, ammukset ovat jatkuvasti kortilla, ja viholliset tulevat kimppuun suurina laumoina, joten jokainen taistelu voi olla se viimeinen. Ideana olisikin piileskellä, hiippailla ja vältellä kohtaamisia aina, kun se vain on mahdollista. Pelin pääosassa on taas kerran Sebastian Castellanos, maailman epäonnisin poliisi. Hän saa kuulla, että kauan sitten kuolleeksi oletettu tytär ei suinkaan olekaan kuollut vaan jumissa Mobius-superyhtiön STEM-unimaailmassa eli siinä samaisessa kauhujen tyyssijassa, johon edellinenkin peli sijoittui. Pelastusmatkan päämääränä on unimaailmaan rakennettu Unionin pikkukaupunki, joka on nähnyt parempiakin päiviä. Kaupungin osaset leijailevat taivaalla irrallisina kappaleina, ja kammottavat hirviöt vaeltavat kaduilla raatelemassa uhrejaan.” – Pelaaja-lehti arvioi pelin 8 pisteellä

The Evil Within 2 (kuva: Steam)

Okami HD
Vuosien aikana on kuulunut ylistyssanoja Sumi-e ink -tyylillä tehdystä Okamista.

Okami HD (kuva: Steam)

PlayStation 4 -muistilista

Horizon: Zero Dawn
Pelaaja-lehti antoi pelille täydet 10 pistettä.

Uncharted: The Lost Legacy
Pelaaja-lehti arvoi pelin 9 pisteellä.

Pelijonossa

Aikaisemmilta vuosilta pelaamatta jääneitä pelejä alkaa olemaan hyvä lista, mutta silti välillä ei löydy mielenkiintoista pelaamista. Onneksi alennusmyynneistä pelilistalle ovat päätyneet Batman: Arkham Knight ja Quantum Break, joita syksyn ja alkutalven aikana on tullut pelattua. Lisäksi ilmaispeleinä koneelle ovat päätyneet Assassin’s Creed III ja Assassin’s Creed IV: Black Flag, joita luultavasti tulee aloitettua. Dirt Rally ja Project Cars ovat jääneet, kun trainerissä oleva maantiepyörä vei ratin paikan. Myös Day of the Tentacle odottaa vuoroaan. Viime vuoden aikana läpipelattuja pelejä ei tainnut kertyä kuin yksi: BioShock 2. Aloitettuja pelejä oli sitten enemmän, muun muassa BioShock Infinity, The Silent Age ja Never Alone.

Saa nähdä, ehtiikö vuoden 2018 aikana saada päätökseen hieman enemmän pelejä, vai viekö urheilu jälleen voiton sisällä istumiselta. Tai löytyykö televisiotason alle viimeinkin PlayStation 4:n, kun lahjoitin siellä pölyttyneen PlayStation 3:n Rock Bandin ja Guitar Heron kera HYKSin Lasten psykiatrian osasto 13:sta.

Katsaus vuoden 2017 kirjoituksiin

Vuosi on jälleen vaihtunut ja on aika tehdä lyhyt katsaus missä teemoissa blogi vuonna edellisenä vuonna pyöri. Vuonna 2017 jatkettiin verkkaisella kirjoitus per kuukausi -tahdilla, joskin heinäkuussa oli parempaa tekemistä. Kokonaisuutena vuosi 2017 oli erikoinen ja tapahtumia täynnä. Kirjoituksia kertyi 13 kappaletta sisältäen pääasiassa urheilua ja teknologiaa. Tässä lyhyt yhteenveto käsitellyistä aiheista.

Pyöräilyä ja urheilua

Vuosi sitten kirjoitin, että vuoden 2017 teema urheilussa olisi uusien lajien kokeilu, mutta se jäi muiden asioiden alle hyvän alun jälkeen. Ostin kiipeilykengät ja kävin muutaman kerran boulderoimassa, sekä hypin voltteja Rush trampoliinipuistossa. Loppuvuodesta pääsin myös kahvakuulatreenin makuun. Vanhat tutut urheilulajit pitivät voimansa ja talvella tuli hiihdettyä yllättävän ahkerasti ja kesällä jatkui maastopyöräily ja kilpaileminen maastopyöräendurossa.

Yksi vuoden kokohohta oli reissu Italiaan ja Finale Ligureen, jossa viikon ajan nautimme alamäkipainotteisesta maastopyöräilystä aurinkoisessa kelissä. Ennen reissua kirjoitin katsauksen mitä työkaluja ja varaosia löytyy maastopyöräilijän repusta.

Finale Ligure Italian pohjoisrannikolla, noin tunnin ajomatkan päässä Nizzasta, on hyvä matkakohde maastopyöräilijälle, sillä ympäröivillä vuorilla pääsee makuun, millaisilla reiteillä Enduro World Series -kuskit kisaavat. Vuorille voi polkea serpentiiniteitä pitkin, kuten kunnon pyöräilijät tekevät tai ottaa autokyydin. Porukkamme hyödynsi MTB Guide Finale Liguren palvelutarjontaa ja viitenä päivänä saimme nauttia autokyydistä reittien alkupisteille ja paikallinen opas tarjosi mallia vauhdista. Finale Liguren alueen lisäksi kävimme ajamassa Monte Beiguan pyöräparkissa.

Italian reissulla oli mukana myös ShockWiz, jolla sai haettua maastopyörän iskunvaimentimien säädöt kohdilleen. Laite kiinnitetään joko taka- tai etuiskunvaimentimeen mittaamaan iskarin toimintaa ja älypuhelimeen asennettavan ohjelman kautta näkee mitä säätöä pitäisi tehdä. ShockWizistä ei paljoa hyötyä vaikuttanut omien säätöjen osalta olevan.

Italiasta saadulla vauhdilla oli hyvä aloittaa enduromaastopyöräilyn kilpailukausi aurinkoisissa merkeissä Meri-Teijon Warmup-kisalla. Uusitun kaluston voimin vauhti oli ihan kohdillaan ja lopputuloksena 15. sija yleisessä luokassa. Reitit olivat osiltaan samat kuin aikaisempina vuosina ja lisänä oli haastava kalliopätkän sisältänyt erikoiskoe sekä soinen Suomi 100 -erikoiskoe.

Maastopyöräenduron SM-sarja alkoi perinteisesti toukokuussa Messilässä, mutta samaan aikaan olin nauttimassa MTBCF:n kanssa Tukholman poluista. Aurinko helli jälleen kaikkina päivinä ja tänä vuonna tuli viimeinkin ajettua pitkänä päivänä Tyrestaan ja Handeniin. Kevät meni muuten kiireisesti, joten perinteistä matkaraporttia en reissusta ehtinyt kirjoittamaan. Ajetut reitit löytyvät Stravasta: päivä 1, päivä 2 ja päivä 3.

Vuonna 2017 uutuutena enduromaastopyöräilyn kilpailuihin järjestettiin hieman rennompi Ride More Cup, jonka ensimmäinen osakilpailu ajettiin Kouvolan Mielakassa. Aurinkoa riitti sekä treeni- että kisapäivinä ja reitit olivat herkullisen vauhdikkaita, mutta hiekalla liukastettuja. Mielakan viikonloppu olikin yksi kesän parhaimmista kisaviikonlopuista ja ajo kulki nautittavasti, vaikka viimeisen erikoiskokeen ajaminen ilman ketjuja verotti hieman tulosta. Loppusijoituksena viides sija.

Kisakauteni alkoi siis vasta toisesta osakilpailusta kesäkuun puolessa välissä perinteisellä Himos mudfestillä. Lauantain treenipäivänä vielä paistoi aurinko, mutta kuinkas ollakkaan yön aikana sade oli kostuttanut reitit ja kisapäivän alkupuolella saatiin sen verran vettä, että reitit eivät varmasti kuivaneet edes kärkipään kuskeille. Yllättävää kyllä, ajaminen oli mukavaa ja kaatumisista huolimatta liukastelin sijalle 25.

Pyöräilyn saralla en ollut vain ajajan roolissa, vaan mukana myös EBA ry:ssä, jonka voimin keväällä kunnostettiin Sappee Bikeparkin metsäreitit. Muutamassa päivässä teimme uusia linjauksia reiteille, tasoitimme pahimmat kivikot reiteiltä ja paransimme niiden pohjaa, että ne olisivat sopivampia myös aloittelijoille.

Heinäkuussa järjestimme EBA ry:n voimin Sappee Bikefestin endurokilpailun ja olimme avustamassa alamäkiajon SM-kilpailua. Kesäloma alkoi sopivasti bikefest viikolla, joten oli hyvää aikaa merkata reittejä 10 tuntia päivässä. Bikefestien kisa sujui hieman nihkeästi, sillä edellisen viikon ahkerointi tuntui kropassa ja etenkin päässä. Yksilökilpailussa sijaan 13 ei oikein voi olla tyytyväinen, vaikka mukana toki oli kovia SM-sarjan kisakuskeja. Onneksi joukkuekisassa ajoimme voittoon, joka hieman lämmitti mieltä.

Sappeelta jatkoimme tutun kaveriporukan kanssa kohti Leviä, jossa ajettiin enduromaastopyöräilyn SM-sarjan kolmas osakilpailu kaksi päiväisenä koitoksena. Se sitten olikin sellainen reissu, johon kilpailukauteni käytännössä loppui, sillä löin säären kantoon Kätkätunturilla treenatessa. Isku oli sen verran kova, ettei tarvinnut unelmoida kisaamisesta. Kisaviikonloppu meni radan varressa kannustaessa. Eivät ne Levin radat nyt nautinnollisia olisi olleetkaan.

Loppukesä ja alkusyksy sujui vammoja parannellessa, mutta rohkanin osallistua Ride More Cupin päätösmutaralliin Kokonniemessä. Kokonniemen kisa oli mukava ja reitit kivoja. Kilpailukaudessa parhainta olikin juuri rennompi kolme kisaa sisältänyt Ride More Cup. Fiskarsissa ajettu osakilpailu jäi väliin, mutta parempi niin, sillä kaksi mutakisaa riittää yhdelle vuodelle.

Teknologiaa

Viime vuonna tuli jälleen kokeiltua uusia asioita teknologian saralla kuten osallistuttua OP:n turvallisempaan ja taloudellisempaan ajotapaan tähtäävään pilottiin. Ajotapapilotissa autoon asennettiin telemetrialaite, joka mittasi sensorien avulla auton liikettä ja pisteytti sen. Siistillä ajolla oli mahdollista saavuttaa maksimissaan 25 prosentin alennus kaskovakuutuksesta. Kokeilu oli hieman kaksijakoinen.

Blogissani olen testannut ajoittain itse ostamiani vempaimia ja välillä saan testiin laitteita, joista kirjoitan kokemuksia. Loppuvuodesta sain testiin Plantronicsin Blackwire 5220 -kuulokkeet, jotka osoittautuivat ihan käteviksi etäpalavereissa. Muistakin mielenkiintoisista uusista vempaimista olisin voinut kirjoittaa, sillä vuoden aikana tuli hankittua muun muassa GoPro 5 Hero, Evocin pyöränkuljetuslaukku, JBL:n ja Ankerin Bluetooth-urheilukuulokkeet ja Suunto Spartan Sport Wrist HR -sykemittari.

Tapahtumia

Vuosittain tulee käytyä erilaisilla messuilla ja vuosi alkoi Matka 2017 -messujen hyvillä ideoilla sekä ulko- että kotimaan matkailua varten. Yhtään reissua en kyllä vinkkien perusteella tehnyt. Matka 2017 messuilla tuli eteen Virtual Traveller -sovellus, joka 3D-lasien kanssa tarjoaa 360 asteen kuvaa maailman kohteista eri matkaajien kuvaamana.

Kevään toinen perinteinen tapahtuma GoExpo oli sähköpyörien näytöstä ja ne kyllä tarjoavat mielenkiintoisen lisän pyöräilyyn. Muuten messujen anti oli aika laimeaa, kun itseäni kiinnostavat valmistajat eivät olleet esillä. Varusteiden alennusmyynneistä löytyi muun muassa uusi jalkapumppu ja ajotakki.

Mielenkiintoisin aluevaltaus messujen osalta tänä vuonna oli narsistisesti nimetty I love Me -messut, joiden hyvinvointiosasto oli mielenkiintoinen. Ihmeellistä kyllä, en messuilta tehnyt Instagram-kuvaa. Monen vuoden tauon jälkeen kävin ihailemassa myös American Car Showssa jenkkiautoja ja pyöriä.

Pelejä

Pelaaminen on viime vuosina jäänyt vähäisemmälle, joten luovutin PlayStation 3:ni ohjaimineen, sekä Moven ja Rock Band -setin Guitar Herolla höystettynä HYKSin Lastenpsykiatrian Osasto 18:lle. Toivottavasti nuorilla on laitteelle enemmän käyttöä. Laatikkoon jäi vielä nippu pelejä, jotka eivät lapsille sopineet. Nyt voi hyvillä mielin ostaa PlayStation 4:n, että saisin päätökseen Uncharted-pelisarjan ja nautittua ”Uncharted 4: A Thief’s End” -pelistä.

Pelaamisen arvoiset pelit 2016 -listasta ei tullut pelattua vuoden aikana yhtäkään, mutta vanhemmista peleistä tuli aloitettua ”Batman: Arkham Knight” ja oivallinen, joskin elokuvamainen ”Quantum Break”. Pöydälle löytyi myös retroPie, jolla tuli jälleen pelattua Super Mario World läpi.

Vuosi 2018

Vuosi vaihtui ja voisin kuvitella, että vuonna 2018 jatkan samalla linjalla kuin aikaisemmin: urheilua, tapahtumia ja teknologiaa. Edelleen pitäisi koodata React Nativea Androidille ja Apple TV:lle ja ehkä kirjoittaa muutaman vuoden takaisia matkaraportteja. Urheilun saralla enduromaastopyöräily jatkuu SM-tasolla ja uusien lajien kokeilu on myös tehtävälistalla. Sosiaalisen median osalta voisin miettiä, kirjoitanko Instagramiin suomeksi vai englanniksi.

Kannattaa siis laittaa blogi (RSS-syöte), Twitter ja Instagram seurantaan. Jos teknisemmät aiheet ovat sydäntä lähellä niin myös englanninkielinen ”Rule of Tech” -blogini (RSS-syöte) voi kiinnostaa.

Vuosi edessä, odotan innolla mitä se tuo eteen.