Mutarallia Ride More Cupin päätöskisassa Kokonniemessä

Maastopyöräenduron kilpailukausi päätettiin Ride More Cupin osalta Porvoon Kokonniemessä 17.9., jossa reitit kiersivät osaltaan Bike Parkin tuttuja 1 ja 2 -linjoja ja lisäksi nyppylän taakse oli linjattu oivia metsäpätkiä. Nyt oli hyvä tilaisuus hakea ajotuntumaa viikon päästä siintänyttä Sappeella ajettavaa SM-sarjan viimeistä osakilpailua. Alkusyksy oli ollut sateinen ja se näkyi myös Kokonniemessä, jossa etenkin Bike Parkin erikoiskokeet tarjosivat märkää savea ja metsässä märät ja multaiset juuret toivat oman jännityksensä kilpailun kulkuun. Porvoossa ajettu kisa oli omalta osaltani ensimmäinen kunnon rykäisy sitten Levillä ajetun SM-sarjan osakilpailun, jossa loukkasin säären pusikossa piilossa olleeseen kantoon. Seitsemän viikon ajotauko näkyi ajovarmuudessa ja vauhdissa, vaikka muuten pyörä tuntui kulkevan ihan mukavasti. Lopputuloksissa 13. (+01:17) sijaan ei voi olla tyytyväinen, vaikka odotettavaa se loppukauden treenimäärällä olikin.

Ride More Cup: Kokonniemi (kuva Joel Rossi)

Ride More Cup: Kokonniemi

Porvoon Kokonniemi tarjoaa pääkaupungin lähellä hyvät treenimaastot enduromaastopyöräilyn harrastamiseen ja onkin Tornikeskuksen ja Sappeen lisäksi yksi niistä paikoista, joissa on tänä vuonna tullut ajettua enemmän kuin kerran. Reittejä löytyy helposta bermipätkästä kunnon alamäkijyräämiseen ja hyppyihin, joten lajin kirjo tulee hyvin esille. En tosin ollut aikaisemmin edes tietoinen, että myös mäen takana lähtee reittejä, jotka ovat vielä parempia lajinomaisia harjoitteita, kuin laskettelurinteessä olevat.

Ride More Cupin päätösosakilpailussa ajettiin monipuolisesti Kokonniemen tarjontaa, jättäen vaativimmat alamäkireitit pois. Aamupäivällä oli aikaa kiertää kaikki reitit läpi ja ajoinkin ne kahdesti, jolla sai hieman takaisin hukassa ollutta ajotuntumaa. Samalla pyörä ja ajovarusteet saivat mukavan mutakuorrutteen. Varsinainen kisa alkoi klo 14 ja maalissa oltiin pari tuntia myöhemmin. Kokonaisuutena noin 10 minuutin kilpailu tarjosi hauskaa ajamista, joskin hissijonot muodostuivat suhteellisen pitkiksi, kun kaikki 150 kuskia oli päässyt reitille. Erikoiskokeita oli viisi, joista jokainen ajettiin kahteen kertaan. Kaikkiin siirtymiin sai käyttää hissiä.

Ride More Cup, Kokonniemi

Kilpailu aloitettiin Bike Park -osuudella, kun ensimmäinen erikoiskoe kulki käytännössä samaa reittiä kuin normaali 2.-reitti. Savisella rinnepätkällä sai olla tarkkana ja lopun nurmikko-osuudella otin tyhjät pois kyntäen kyljelläni noin 4 sakkosekunnin arvoisesti. Siitä oli hyvä jatkaa toiselle erikoiskokeelle, joka aloitti kisan metsäosuuden. Erikoiskokeet kaksi ja kolme sisälsivät aika lailla samanlaista kalliota, juuria ja puiden välissä rullailua, ja neljäs pätkä viimeisteli metsäosuuden hieman vauhdikkaammalla runttaamisella. Kierroksen päätti viides erikoiskoe, joka oli sama kuin Bike Parkin 1. -reitti, mutta hyppyosuudet poistettuna. Kaiken kaikkiaan nautittavaa ajamista, eikä savinen, märän multainen ja liukas keli juurikaan haitannut ajofiilistä.

Oma ajo tuntui lopulta seitsemän viikon ajotauosta huolimatta kulkevan ihan kohtalaisesti, mutta tauko näkyi ajovarmuudessa ja sitä myöten vauhdissa. Sykkeet olivat mittarin yläpäässä ja juurakoissa oli havaittavissa varovaista laahaamista. Mutta se täytyy kyllä todeta, että jälleen kerran ajaminen ei ollut ainakaan kannustuksesta kiinni. Spirit of Enduro, eli Zemppimies oli jälleen radan varressa kannustusjoukkojen kärkihuutajana ja ääntä lähti sillä volyymilla, että koko metsä raikui. Pitänee kaivaa GoProsta pätkiltä kuvaamani videot näytteeksi, miten kannustamista pitää hoitaa :)

Kokonniemessä oli kannustus paikallaan

Kokonniemen herruuden lopputuloksissa vei odotetusti Jarmo Valtonen ajalla 0:10:38, 17 sekunnin erolla toiseksi ajaneeseen Miika Oinoseen, ja 2 sekunttia myöhemmin kolmanneksi kurvaili Kari Veikkolainen. Naisissa voittoon ajoi Kaisa Härkönen, toiseksi Suvi Vacker ja kolmanneksi Hanna Soinila. Jälkipelejä voi harrastaa EK-aikoja tutkailemalla. Omasta kisasta ei paljoa jäänyt kerrottavaa, kun loppukesän treenitauko ja löysäily toi lopulta 13. sijan, 1 min 17 s voittajasta jääden. Toisaalta, tulos oli tällä treenimäärällä ihan odotettava ja osoittaa, että lajinomaista treeniä ja Bike Parkissa vauhdin hakemista pitää tehdä läpi kisakauden aktiivisesti.

Ride More Cup oli kauden piristys SM-sarjan osakilpailujen välissä ja tarjosi hieman rennompaa, mutta silti kunnon kisaamista lähialueen maastoissa. Mielakka tarjosi kauniin kesäisen sään lisäksi erinomaisia Bike Parkin ja metsäpätkien yhdistelmää, Fiskarissa ajettiin mutaisessa polkumaastossa ja Kokonniemi kruunasi cupin syksyisen lämpimässä ja mutaisessa kelissä. Harmillisesti en päässyt ajamaan Fiskarsiin, joten kaikkien kisojen ajaneiden kesken arvotusta pyörästä ei tarvinnut jännittää. Toivottavasti vastaavasta rennosta kisasarjasta saadaan nauttia myös ensi kaudella.

Kauden toinen mutaralli

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *