Ranturin rakentaminen veneelle

Järven rannalla asuessa asiaan kuuluu tietenkin omistaa vene ja viimein tänä kesänä sellainen hankittiin. Rantamme on loiva ja matala, joten veneen vesille laskua ja nostoa helpottamiseksi rakensin sille ranturin. Tässä lyhyt kuvaus projektista.

Ranturi eli venetelakka

Soutuvenettä voi säilyttää rannalla monilla eri tavoin ja riippuen veneen koosta ja painosta, sekä rannan tyypistä, voi olla kätevää rakentaa veneelle ranturi, eli venetelakka.

Hankimme kesän alkupuolella tuttavalta tasaperäisen 4,5 metriä pitkän ja 1,5 metriä leveän Artekno Airisto -veneen vuodelta 1972, kun alkuperäinen suunnitelma hakea puinen soutuvene Pudasjärveltä ei oikein osunut aikatauluihin. Airisto ei ole alkujaan ajatuksissa ollut perinteisempi soutuvene kuten Veto 5, mutta ajanee asiansa ensimmäisenä veneenä.

Rantamme on pienessä lahdessa, jonka keskisyvyys on noin 1,5m ja se nousee loivasti hiekkapohjaisena. Veneen olisi kyllä saanut vedettyä rannalle, mutta sen verran painava Airisto kuitenkin on, että päätin rakentaa sille ranturin. Muutama esimerkkitoteutus Googlesta ja kohti rautakauppaa.

Rantureita eli venetelakkoja on hieman eri mallisia, mutta pääasiassa ne koostuvat veneteloista, kölirullista, keulatuesta ja vinssitelineestä, jotka kiinnitetään kestopuu tai rosteri / alumiini -runkoon. On hieman mielipidekysymys, miten kokonaisuuden lopulta koostaa telojen ja rullien suhteen, sen verran erilaisia ratkaisuja netissä näkyi.

Oma rakennelma kasaantui kestopuiseen 48×98 mm -runkoon, johon etuosaan valikoitujen osien takia tuli leveyttä 101 cm ja jälkimmäiseen hieman kapeampaan 81 cm leveään osaan. Kokonaispituutta ranturille tuli 4,5m + 4,5m eli 9 metriä, jolloin vene mahtuu yläosaan ja alaosa jää veteen.

Tässä valikoidut osat:

Osien kanssa oli pientä säätämistä ja eihän telat ja rullat tietenkään aivan suoraan olleet yhteensopivia, vaan venetelojen alle piti laittaa hieman korokkeita. Lisäksi pienempiin kölirullatelineisiin ei löytynyt yhteensopivaa rullaa Puuilon hyllystä, vaikka niin olisi kuvitellut, joten kapeampaan osaan piti laittaa kumirullat.

Ranturi onnistui ihan hyvin, vaikka osien valinta meni hieman sinnepäin. Kölirullien korkeutta suhteessa veneteloihin oli vaikea arvioida ennen niiden kiinnittämistä runkopuihin, ilmeisesti olisi pitänyt mennä rautakauppaan mitan ja tönärin kanssa. Kun venetelojen alle laitetuista korokkeista aika jättää, pitänee etsiä paremmat venetelat tai kaivertaa välipalkkeihin sopivat kolot.

Tarroilla virkistystä kannettavien kansiin

Kannettavien tietokoneiden kannet ovat hyvä paikka liimailla tarroja ja Internetistä onkin saatavilla kaikenlaisia koristetarroja, jos mainos- ja bränditarrat eivät miellytä silmää. Tässä muutamia esimerkkejä miten itse olen koneita tarroittanut.

Fujitsu Lifebook U772
Macbook 13″ ~2008
Macbook Pro 15″ 2015
Macbook Pro 15″ 2018

Jos koneiden tarroittaminen kiinnostaa, niin Etsyssä on esimerkiksi Macbookille tarjolla lukuisia enemmän tai vähemmän idearikkaita vaihtoehtoja. Tässä muutamia valintoja.

Desk Lamp (ei tosin niin hyvä uusilla Maceilla ilman valoa)
Snoopy

Testattu: Suomen Urheiluhierontakeskuksen urheiluhieronta

Urheillessa on tärkeää pitää huolta lihaksista, mutta usein tämä helposti unohtuu, kunnes paikat ovat aivan jumissa. Venyttely ja esimerkiksi hierontarullan käyttö auttaa pitämään lihakset liikkuvina, mutta mikään ei korvaa kunnon hierontaa. Olikin siis kymmenien vuosien jälkeen hyvä aika käydä avaamassa jumituneita lihaksia Suomen Urheiluhierontakeskuksella.

Suomen Urheiluhierontakeskus (SUHK) tarjoaa urheiluhieronnan lisäksi muun muassa fysioterapiaa ja osteopatiaa, ja toimii Suomenojalla, Kivenlahdessa, Tapiolassa ja Leppävaarassa. Tarjolla on kätevästi myös ilta-aikoja. Kävin testaamassa urheiluhierontaa Leppävaarassa, jossa toimipiste on ollut noin vuoden verran. Ajanvaraus toimi helposti netin kautta ja varauksesta tuli vielä erillinen kuittaus sähköpostitse.

Leppävaaran toimipiste sijaitsee kätevästi kävelymatkan päässä kauppakeskus Gallerian vieressä ja toimitilat ovat siistit. Auton saanee parkkiin Gallerian halliin tai Läkkitorille. Uuden hierontapaikan ja hierojan valinta on aina hieman arpapeliä, sillä hierontaa voi tehdä monella eri tavalla. Aikavaraukseni osui Niko Iivoselle, joka hoiti jalkojen tunnin hieronnan ihan hyvin. Radiossa soi muistaakseni Metro Helsinki. Hieronta tuntui lihaksissa, reisien ja säärien jumiutuminen tuntui hieman helpottavan ja polviin heijastunut kipu lievittyi. Tunnin hieronta kustansi 50 euroa.

Yhdellä hierontakerralla ei lihaksia vielä avata, joten pitää vielä ainakin muutaman kerran käydä hierottamassa niitä. Olisi pitänyt käydä avaamassa paikkoja ja vuosia sitten. Pari päivää myöhemmin pyörä kulki hieman paremmin kuin aikaisemmin, vaikka tehot olivat vieläkin hieman kadoksissa.

Täyteläinen New Yorkin juustokakku

Juustokakku on herkullista, joten piti yrittää sellaisen tekemistä itse, sillä ohje ei kovin monimutkaiselta näyttänyt. Ei aivan yhtä yksinkertainen kuin banaani- tai piimäkakku, mutta helposti se valmistui. Juustokakkuja on erilaisia ja päädyin tekemään New Yorkin juustokakun, johon kuuluu grahamkeksipohja ja tuorejuustotäyte, ja joka valmistetaan uunissa. Lopputulos oli onnistunut ja herkullinen. Juustokakku on täyteläinen, eikä sitä kyllä montaa palaa jaksanut kahvin kanssa syödä, vaikka olisi mieli tehnyt.

New Yorkin juustokakku

Juustokakkuja on erilaisia ja niitä voi valmistaa eri tavoilla, mutta New Yorkin juustokakkuun kuuluu grahamkeksipohja täytteenä tuorejuustoa ja se valmistetaan uunissa. Kustannuksiltaan kakku on kohtalainen ja kuluista suurin osa tulee tuorejuustosta. Lisäksi omaa keittiötäni piti täydentää sekä irtopohjavuoalla että sauvasekoittimella. Yllättävästi kaupan halvin sauvasekoitin, Hugin Filix (~30e), ajoi asiansa erittäin hyvin. Mukana tulleessa minisilppurissa murentuivat keksit sekä tuorejuusto notkistui kätevästi ja vispilälisäosalla taikina sekoittui mainiosti.

Resepti

New Yorkin juustokakun reseptejä on hieman erilaisia ja itse käytin pohjana Arla Ingmanin ohjetta, lisäten vaniljatangon. Lisäksi pohjaan voi ripauttaa hieman kanelia maun mukaan.

Pohja

200 g 		Digestive-keksejä tai vastaavia
125 g 		voita tai margariinia
1 rkl 		sokeria

Täyte

600 g 		maustamatonta tuorejuustoa, kuten Philadelphia
3 dl 		sokeria
1 1⁄2 rkl 	vehnäjauhoja
4 		kananmunaa
200 g 		Crème fraîchea (eli ranskankermaa)
1 	 	vaniljatanko
2 tl 		sitruunamehua
2 rkl 		sokeria

Valmistusohje

1. Murskaa Digestive-keksit tehosekoittimella.
2. Sekoita sula voi, sokeri ja keksit tasaiseksi taikinaksi.
3. Taputtele taikina irtopohjavuoan (halkaisija n. 24 cm) pohjalle.
4. Paista pohjaa noin 170 asteessa 5-8 minuuttia.
5. Anna jäähtyä.
6. Valmista tuorejuustotäyte.
7. Sekoita tuorejuusto, sokeri ja jauhot tasaiseksi massaksi sähkövatkaimella.
8. Lisää täytteen joukkoon kananmunat yksi kerrallaan.
9. Lisää lopuksi joukkoon Crème fraîche, sitruunamehu ja sokeri.
10. Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa. Kaavi sisältä siemenet ja sekoita muiden aineiden joukkoon.
11. Kaada massa keksipohjan päälle.
12. Paista kakkua 165 asteessa noin tunnin ajan.
13. Ota uunista virta pois päältä, raota uunin luukkua hieman ja anna kakun kypsyä vielä noin tunnin ajan jälkilämmössä (näin kakun pintaan ei muodostu rakoja).
14. Kääri kakku kelmuun ja laita se jääkaappin vetäytymään muutamaksi tunniksi.

Valmis ja hieman uunissa väriä pintaansa saanut juustokakku näyttää suurinpiirtein seuraavalta. Juustokakku on herkullista jo sellaisenaan, mutta kuten ravintoloissa yleensä, se maistuu myös esimerkiksi mansikkakastikkeen kera. Pitänee myöhemmin myös testata erilaisten juustokakkujen valmistamista.

New Yorkin juustokakku

Katsaus vuoden 2012 kirjoituksiin

Vuosi on vaihtunut, joten on hyvä aika tehdä lyhyt yhteenveto blogin viime vuodesta. Tyylilleen uskollisena blogin kirjoitukset ovat vaihdelleet aihepiireiltään teknologiasta matkailuun, opiskeluun ja jopa leivontaan. Pääosin kirjoitukset ovat kuitenkin olleet teknologiaan liittyviä ja vuoden aikana onkin testattu useita erilaisia vekottimia. Vuoden 2012 aikana ”Se on kiva sillo” -blogissa ilmestyi 33 kirjoitusta, eli keskimäärin vajaat 3 kuukaudessa. Vuoden 2011 yhteenvetoon olen kirjoittanut, että kirjoitin keskimäärin kaksi juttua kuukaudessa, joten kirjoitustahti on hieman parantunut.

Tässä lyhyt yhteenveto blogin vuoden 2012 tapahtumista aihepiireittäin.

Vuosi 2012 Instagram-kuvina

Teknologia ja sovellukset

Vuosi 2012 oli historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa järjestin lukija-arvonnan Penclic -kynäotehiirestä, jonka sain arvottavaksi liittyen Penclic-yrityksen mainoskampanjaan. Vaikutti aika kätevältä tuotteelta, vaikkakaan en sitä itse testannut. Lisäksi kirjoitin muutamaan otteeseen Philipsin Wake up Experiment- kokeesta ja saamastani Wake-up sarastusvalosta osana yrityksen kampanjaa.

Ennen kesälomamatkaa tartuin Gigantin tarjoukseen ja hankin edullisen Canon Ixus 220HS -pokkarikameran, jota saa viritettyä myös CHDK:lla. En edelleenkään keksinyt CHDK:lle kunnollista käyttöä verrattuna kameran omiin toimintoihin, mutta hyvin se kamera matkalla kuitenkin toimi. Hieman samoin kävi tilaamalleni Raspberry Pi:lle, joka edelleen odottaa järkevää käyttökohdetta. Raspberry Pi vaikutti kyllä aika kätevältä ja pitäisi ehkä siitä jokin verkonpaino viritellä.

Syksyllä pohdin myös vanhan Macbookkini (late 2008) päivittämistä Macbook Airiin, mutta lopulta päätin vain uudistaa sen sisuskaluja lisäämällä muistia ja vaihtamalla SSD-levyn. Hieman kone virkistyikin, mutta tekohengitykseltä se edelleen tuntuu. Päivityksen yhteydessä tuli myös todettua kantapään kautta, että vanha sanonta ”halvalla ei saa hyvää” pitää edelleen paikkansa, kun tilasin tarvikeakun Macbookkiin eBaysta. Halvalla. No, eipä sillä mitään sitten tehnyt.

Viime vuoden parhaimpiin hankintoihin kuului Googlen Nexus 7 3G -tabletti, joka on kooltaan näppärän pieni, mutta tarjoaa monia erilaisia käyttötarkoituksia kirjojen lukemisesta peleihin ja vaikka Netflixin käyttämiseen. Netflix osoittautui aika käteväksi viihdepalveluksi, etenkin kun vuoden alusta katsottavaksi tuli Stargate SG-1:n kaikki 10 kautta. ”MacGyver avaruudessa”, kuten kaverini totesi, mutta silti hauskaa katsottavaa, etenkin kun MTV 3:n näytti sarjaa miten sattui ja vaan osan kausista.

Lifebook4Life

Fujitsun markkinointiaktiviteetit sosiaalisessa mediassa jatkuivat alkutalvesta Profile Pitch -kilpailulla, josta palkinnoksi kotiin saapui LIFEBOOK T901 -kannettava, joka osoittautui aika näppäräksi. Sillä olikin kätevä piirrellä muutamia kuvia, kun LIFEBOOK4Life- kampanja jatkui keväällä lyhyellä kolmen tehtävän projektilla. Myöhemmin postimies toi paketin, josta löytyi muun muassa Fujitsu Celvin NAS Q700 -levypalvelin, joka on ollut erittäin kätevä usean tietokoneen taloudessa. En kyllä ymmärrä, miksen ole aikaisemmin viritellyt verkkokovalevyä käyttöön.

Olin jonkin aikaa harkinnut tablettitietokoneen hankkimista, joten kun Fujitsu antoi testattavaksi STYLISTIC M532 -Android-tabletin, oli sitä pakko kokeilla. Näppärä vekotin, vaikka 10″ koko on hieman kaksijakoinen asia. Ensimmäinen tuntuma tabletteihin oli positiivinen, mutta ostopäätös sai vielä odottaa.

Loppusyksystä useampi ilta kului LIFEBOOK4Life ”Ultra Test Flight” -projektin parissa, jossa tällä kertaa testattavina olivat kaksi Ultrabookkia, LIFEBOOK UH572 ja U772. Ansioituneena ”Silver Insider” -sisäpiiriläisenä sain testattavakseni U772:n, josta on tosin vielä lyhyt arvostelu kirjoittamatta. Kampanjan tämän vuotiset artikkelini löytyvät LIFEBOOK4Life -kampanjan profiilistani. Kampanjaan liittyen vierailin jälleen Fujitsu Forum 2012:ssa Fujitsun kutsumana. Tällä kertaa aikaa oli päivä enemmän ja kävimme tutustumassa myös Fujitsun tehtaaseen. Olimme jälleen matkalla lähes samalla porukalla kuin viime vuonna, joten hauskaa oli.

Android

Mobiiliaihepiirien osalta kirjoitin lyhyesti HTC Wildfiren roottauksesta ja Cyanogenmodin asentamisesta, joka oli aika yksinkertainen prosessi. Ei Wildfirestä edelleenkään kunnollista laitetta tullut, mutta hieman virkeämpi, vaikka nykyään onkin kylmänä laatikossa. Jatkoin viime vuonna myös Android-sovellusten esittelyä ensin älypelien osalta ja myöhemmin keväällä toimintapelien osalta. Androidin sovellustarjonta on edelleen erittäin vaihtelevaa ja hyvien sovellusten löytäminen on mielestäni työlästä (kuten muillakin alustoilla). Suuntaus näyttäisi olevan, että maksulliset sovellukset ovat tulleet enenemissä määrin myös Androidille, mikä onkin ihan oikein kehittäjiä ajatellen.

Android-laitteiden osalta testasin Fujitsun STYLISTIC M532 -tablettia ja Googlen Nexus 7 3G -tablettia, jotka molemmat osoittautuivat ihan päteviksi laitteiksi. En vieläkään oikein ole varma, onko 10″ vai 7″ -tabletti parempi.

Matkailu

Matkustelu ja uusien paikkojen näkeminen on aina virkistävää, joten perinteisen Rukan kevätrinteet -matkan lisäksi tutustun pääsiäisenä Tallinnan kulttuuritarjontaan. Paljon on lahden takana nähtävää, SuperAlkon ja Viru-keskuksen lisäksi.

Kesälomalla suuntasin kohti Aurinkorannikkoa eli Costa del Solia ja Fuengirolaa. TV-sarjasta paikkakuntaan saikin sopivasti tuntumaa, mutta enpä juuri paikalla ollut, vaan vierailin läheisissä kaupungeissa, Gibraltarilla Iso-Britanniassa ja Tangerissa Marokossa. Aurinkoa riitti, hieman liikaakin. Ehkä tänä vuonna saan artikkelit valmiiksi Gibraltarin ja Tangerin -vierailustani.

Pelit

Pelaaminen on aina ollut mainio keino rentoutua ja kokea eräänlaisia adrenaliinin täyteisiä hetkiä. Viime vuonna keskityinkin enemmän pelaamiseen, kuin siitä kirjoittamiseen. Vuoden 2011 pelaamisen arvoisten pelien listalta sain pelattua Uncharted 3: Drake’s Deception, Bastion, Forza Motorsport 4 ja Trine 2 -pelit, sekä aloittamaan Deus Ex: Human Revolutionin. Pöydällä muovikääreissä odottaa vielä Batman: Arkham City (Game of the year -versio). Vuoden 2010 peleistä Mass Effect 2 on kovassa vauhdissa kohti loppua, joten seuraavan osan pariin päässee tänä vuonna. Vuoden aikana tuli jälleen kerättyä digitaalista pelivalikoimaa Humble Bundlen kautta, josta löytyi muun muassa Frozenbyten Trine 2, Bastion, Recoil Gamesin Rochard ja Darksiders.

Opiskelu

Akateemiset opiskelut olivat jo takanapäin, mutta koska elämä on jatkuvaa opiskelua, osallistuin Courseran ”Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus” -kurssille, josta kirjoitin muistiinpanot alkuosalta ja loppuosalta. Kurssi oli kyllä mainio, vaikka suurin osa sisällöstä olikin jo tullut käsiteltyä lopputyötäni tehdessä.

Uuden ohjelmointikielen ja aivojen aktivoinnin osalta koodailin Project Euleria Pythonilla ja osallistuin Courseran ”Functional Programming Principles in Scala” -kurssille. Kävin myös kuuntelemassa HTML 5:sta ja Windows Phonesta LDW12 innovaatiopäivällä. Myös Mozvoikko-oikolukulisäosa Firefoxille päivittyi ja sai version myös PowerPC:lle.

Sekalaiset

Blogi on usein tarjonnut myös herkuttelijoille jotain, joten viime vuonna leivoin siirappisen herkullisen piimäkakun. Maukasta sekä suoraan uunista että hieman vetäytyneenä ja jääkaappikylmänä. Piimäkakun seuraksi kelpasi nauttia Angry Birds -kahveja, jotka Paulig lähetti makusteltavaksi. Ja jos vahingossa kaataa täyden kahvikupin kahvia matolle, onnistuu sen siivoaminen PVA-imublokilla.

Se on kiva sillo -blogi sai myös tunnustusta teknologiablogien saralla sijoittuen Cision listauksessa Top 10:een. Listaus olisi voitu kyllä tehdä paremminkin, joten tein vaihtoehtoisen teknologiablogi-listauksen. Blogin kirjoittaja osallistui myös miesten terveysasioiden esille tuomiseen kasvattamalla viiksiä Movemberin aikana. Lahjoituksia ei kyllä herunut, mutta kyllä ne viikset sieltä kasvoivat.

Muut esille tulleet asiat

Viime vuoden aikana aloitin hieman aktiivisemmin kirjoittamaan myös Twitterissä ja Rule of Tech -blogissani. Twitter on osoittautunut käteväksi muistilistaksi näppärien ja kiinnostavien asioiden osalta, sillä onhan ne 140 merkin ajatelmat selkeästi helpompia. Rule of Tech -blogin osalta pitäisi edelleen aktivoitua, sillä se toimii kätevänä sovelluskehitykseen liittyvien asioiden muistikirjana.

Työrintamalla ei juuri muutoksia tapahtunut titteliä ja työtoverien vaihtuvuutta lukuun ottamatta. Java-arkkitehti -sertifikaatti on edelleen työnalla, mutta ehdin sentään suorittamaan Certified ScrumMaster -kurssin. Samaa muuttumattomuuden linjaa mentiin myös pyöräilyn saralla, sillä Santa Cruz Bullit pölyttyi tallissa myös viime vuonna. Ehkä sitten tänä vuonna alamäkeen. Toisaalta uutena välineenä sain käyttööni faijan vanhan maantiepyörän, jolla tuli vajaa tuhat kilometriä poljettua.

Vuoden 2012 aikana jäi kirjoittamatta muun muassa toissa vuoden matkasta Pietariin ja viime vuoden matkasta Viipuriin, jotka molemmat olivat hienoa reissuja. Samoin Gibraltar ja Tanger olisivat olleet kirjoittamisen arvoisia aiheita. Ehkä kyseisistä aiheista saa tänä vuonna lyhyet pätkät tehtyä.

Vuosi 2013

Vuosi 2013 jatkaa siitä, mihin 2012 päättyi ja suunnitelmat ja tavoitteet ovat edelleen enemmän tai vähemmän suunnitelmallista treenaamista kohti kesän pyöräilykautta ja uusien sovelluskehitysasioiden opiskelua. Courseran ja muiden avointen verkkoyliopistojen kurssit ovat osoittautuneet kätevän motivoiviksi.

Saa nähdä, mitä sitä tänä vuonna keksii, sillä jälleen on koko vuosi aikaa.

Movember laittaa viikset kasvamaan

En juurikaan välittäisi parran kasvamisesta, mutta kun sellaista kerran kasvaa, päätin tänä vuonna osallistua Movemberiin. Ai että mihin? Joka vuoden marraskuussa Movember-kampanja pyytää miehiä ympäri maailman kasvattamaan viikset, joilla kerätään rahaa miesten terveyteen liittyvien asioiden tietoisuuden lisäämiseksi. Suomessa kerätyt varat lahjoitetaan Syöpäsäätiön Eturauhassyöpärahastolle.

Lyhyesti kuvattuna Movember on kuin Roosa nauha -kampanja, mutta toteutettu miesten viiksillä ja keräyskohteena Suomessa on Syöpäsäätiön Eturauhassyöpärahasto, joka tukee eturauhasen syövän tutkimusta ja neuvovaa toimintaa. Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Siihen sairastuu lähes 4700 miestä vuosittain. Sairauteen ja sen hoitoon liittyy paljon ratkaisemattomia kysymyksiä, joihin syöpätutkimus voi tuoda vastauksia.

Käytännössä miehet (Mo Brot) aloittavat marraskuun ensimmäisenä päivänä naama puhtaaksi ajeltuna Movemberin ja loppukuun ajan he kasvattavat itselleen viiksiä. Enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Tavoitteena on kerätä rahallisia tukijoita viiksienkasvatusprojektille ja kuun lopussa järjestetään bileet, jossa Mo Brot ja Mo Sistat juhlistavat viiksiprojektin ja varainkeruun päättäjäisiä. Bileet huipentuvat tavoiteltujen Miss Movember- ja Man of Movember -tittelien julkistamiseen.

Movember on nyt puolessa välissä ja sivun mukaan kaikkiaan kampanjassa on kerätty yli 100 000 euroa ja osallistujia on yli 13 000. Oma osuuteni keräyksestä on tosin edelleen nolla euroa, sillä keskityn lähinnä viiksien kasvatukseen. Ne alkavatkin jo muodostua, kuten Movember-profiilistani voi seurata. Hieman harvat ne edelleen ovat, mutta kasvu on vakaata. Taantumaa ei ole vielä nähtävissä :-{

Parissa viikossa kuun alussa pois ajetut viikset ovat kasvaneet takaisin:

Ensi viikolla blogissa palataan teknisempiin aiheisiin, käsitellen Münchenissa pidettyä Fujitsu Forum 2012:sta, jossa viime viikolla vierailin LIFEBOOK4Life -kampanjaan liittyen. Kunhan ensin vain nämä alkuviikosta umpilisäkkeen poistamisesta tulleet haavat hieman parantuvat.

Paulig Angry Birds kahvit omaavat makua

Paulig toi markkinoille Angry Birds -kahvit, jotka ovat ”valikoiduista pavuista huolella kehitettyjä sekoituksia erityisesti aamun kahvihetkiin.” Tuotelanseeraukseen liittyen viestintätoimisto SEK Publics lähetti muutama viikko sitten ennakkoon muutaman paketin uusia Angry Birds -erikoiskahveja. Pikaisen makutestin perusteella vihaisten lintujen kahveissa on enemmän makua kuin perinteisistä pavuista valituilla ja miedosti paahdetuissa kahveissa.

Paulig Angry Birds -kahvit ovat maultaan aromikkaampia kuin perinteiset Juhla Mokat ja kyllä niitä mielellään juo, jos vertaa perinteisistä pavuista valittuihin ja miedosti paahdettuihin kahveihin. Tosin, itselleni menee oikeastaan melkein kahvi kuin kahvi. Vihaisten lintujen kahveja on saatavilla kahta eri laatua: Early Bird Coffee ja Explosive Espresso.

Jos tuotekuvaukset kahvista jotain kertovat, niin täyteläinen ja voimakasarominen ”Angry Birds Early Bird” -suodatinkahvi on arabica-kahvisekoitus pehmeän makeista brasilialaisista, vivahteikkaista kolumbialaisista ja voimakkaista Afrikan pavuista ja sillä on keskitumma paahtoaste 3. Se sopii sekä suodatinlaitteella että pressopannulla valmistettavaksi ja on saatavilla 250 gramman pakkauksessa hintaan 5,30 euroa. Intensiivinen ja tasapainoinen ”Angry Birds Explosive Espresso” -kahvista löytyy brasilialaisia ja kolumbialaisia kahvipapuja, ryhdistettynä Intian robustalla ja tummalla paahtoasteella 4. 250 gramman hienojauhatus on 5,90 euroa ja papuina 500 gramman pussissa 11,20 euroa. Pauligin Angry Birds -kahveja on saatavilla kaikista hyvin varustetuista vähittäiskaupoista viikosta 44 lähtien, eli lokakuun alusta alkaen.

En ole mikään kahviasiantuntija, enkä varsinaisesti nautiskelija, mutta kyllä sitä kahvia päivittäin useampi kuppi menee. Enemmän tai vähemmän nautinnollisesti. Siihen verrattuna Angry Birds -kahvit olivat maukkaita ja niitä voisi juoda enemmänkin. Yllättävän hyvää kahvia tuli myös, kun Explosive Espressoa keitti ihan normaalissa kahvinkeittimessä. Pitänee vielä kahvimylly hankkia, niin saa papukahvitkin jauhettua. Tosin omalta osaltani kyseisten erikoiskahvien juonti jäi luultavasti näyte-erään, sillä maku ei nyt niin suuresti eronnut normaalisti käyttämäni Juhla Mokka Tumma Paahto -kahvista ja hintaa on noin 2 kertaa enemmän. Ehkä espresso-keittimellä ja papujauhatuksella olisi suurempi vaikutus makunautintoon.