Syyskuun WordPress Caféssa esiteltiin parhaita käyttökohteita ja rajatapauksia
Arkisin teen päätyökseni yhdeksästä viiteen Java EE -sovelluskehitystä, mutta vapaa-ajallani aikani menee ajoittain toiminimellä tehtyihin pienimuotoisiin WordPress-projekteihin ja tietenkin blogieni kanssa askarteluun. WordPress on kehittynyt paljon vuosien aikana ja olikin mielenkiintoista osallistua ensimmäiseen WordPress Café -tapahtumaan Exoven järjestämänä, jossa pääagendana oli Perttu Tolvasen esitys ”Best-fit concepts and typical edge cases for WordPress”. WordPress Café on avoin tapaaminen kaikille WordPressin käyttämisestä tai kehittämisestä kiinnostuneille.
WordPress Cafén idea on yksinkertainen ja samanlainen kuin vuosittaisella Nordic Atlassian User Groupilla. Avoin tapahtuma, jossa käyttäjät ja kehittäjät tapaavat virvokkeiden äärellä, aiheeseen liittyen pidetään lyhyt esitelmä ja lopuksi verkostoidutaan ja vaihdetaan kokemuksia.
Perttu Tolvasen (North Patrol) esitys ”Best-fit concepts and typical edge cases for WordPress” käsitteli kolmea kysymystä WordPressin käyttöön liittyen: Web-konseptit, joihin WordPress sopii erittäin hyvin; Rajatapaukset, joissa WordPress näyttää olevan yllättävän suosittu; Millainen tulevaisuus WordPressillä on Suomessa ja onko takaa tulossa haastajia?. Soveliaimmat käyttökohteet olivat aika ennustettavissa, sillä sen blogitausta tekee siitä kätevän tietyn tyyppisiin tarkoituksiin ja historia näkyy taustalla. WordPress on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa enemmän CMS-tyyliseksi kuin pelkäksi blogialustaksi ja se kehitys varmasti jatkuu. Haastajien osalta Concrete5 kuulosti näppärältä. Aihe kirvoitti hyvin keskustelua sivuten myös muita sisällönhallintajärjestelmiä ja niiden hyödyntämistä eri hintasegmenteissä.
Ensimmäinen WordPress Café oli mielenkiintoinen tapahtuma ja oli mukava kuulla muiden kokemuksia WordPressin käytöstä ja tavata henkilöitä blogien takana. Osallistujia olisi tosin voinut olla enemmänkin, sillä Exoven konsultteja taisi olla paikalla lähes yhtä paljon kuin yleisöä ja verkostoituminen jäi hieman nihkeäksi, mutta itse en sillä saralla ole muutenkaan kovin luonteva.
Exoven ajatuksena on järjestää tapahtuma kerran kahdessa kuukaudessa ja seuraava ajankohta on marraskuun 12. päivä. Tarkempaa tietoa tulevasta tapaamisesta tullee Exoven sivuille lähempänä ajankohtaa.
Teen ajoittain pienimuotoisia projekteja toiminimellä ja kesälomani aikana uudistin YIP Ympäristöinsinööripalvelut Oy:n -sivuston. Projektissa vanha kaksikielinen HTML-sivusto siirrettiin WordPress-alustalle ja muutamien lisäosien avulla rakennettiin dynaaminen kokonaisuus vastaamaan vanhaa toiminnallisuutta. Pieni projekti, jonka lopputulos helpottaa jatkossa huomattavasti sivuston ylläpitoa ja päivittämistä.
YIP Ympäristöinsinööripalvelut Oy on vuonna 2005 perustettu ympäristösuunnittelu ja -konsultointiyritys, joka tekee muun muassa hulevesi-, prosessivesi- ja jätevesisuunnittelua ja ympäristölupa- ja maa-aineslupaselvityksiä ja -hakemuksia. Yrityksen vanhat sivut olivat staattiset kaksikieliset HTML-sivut, jotka päätettiin uudistaa WordPress-alustalle isomman sisältöpäivityksen yhteydessä. Näin saataisiin sivujen päivitys jatkossa helpommaksi ja nopeammaksi sekä lisättyä mahdollisuus artikkeleiden kirjoittamiseen.
Yip.fi-sivuston uudistamisessa ei tehty juurikaan muutoksia aikaisempaan HTML-sivustoon, vaan ulkoasu siirrettiin lähes sellaisenaan WordPress-teemaksi. Vain sisältöosan taustaväri vaihdettiin valkoiseksi ja uusina osioina lisättiin tyylit blogi-kirjoituksille. Pieniä muutoksia tarvittiin myös Internet Explorerin vanhempien versioiden ja HTML5:n osalta.
WordPress-teeman rakentaminen
En alkanut rakentamaan uutta teemaa aivan tyhjästä, tai pohjautuen esimerkiksi WordPressin oletusteemoihin, vaan käytin hyväksi todettua Automatticin _s, eli underscores -teemaa, joka tarjoaa selkeän lähtötilanteen uuden teeman rakentamiseksi. Aloitusteema sisältää minimaalisen ja hyvin jäsennellyn CSS:n, HTML5-sivupohjat ja 5 eri taittoa ja muutamia yleisiä navigointiin ja teeman rakentamiseen liittyviä lisäyksiä. Eli juuri riittävästi perustusta, jonka päälle rakentaa oma kokonaisuus.
Underscores-aloitusteema tarjoaa myös pohjan teeman lokalisoinnille POT-käännöstiedoston kautta, mutta ei tarjoa valmista käännöstä eri kielille kuten WordPressin oletusteemat. Sanojen ja lauseiden kääntäminen onnistuu suhteellisen helposti esimerkiksi Poedit-ohjelmalla, kun vielä hyödyntää oletusteemojen suomennoksia apuna.
Vanhempien Internet Explorer -selainversioiden HTML5 -yhteensopivuuden takaamiseksi sivustolle asetettiin html5shiv-skripti, joka mahdollistaa HTML5 elementtien käytön.
Käytetyt lisäosat
WordPress tarjoaa suoraan paketista hyvän perustan sivuston rakentamiseksi ja erilaisten lisäosien avulla se taipuu monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Yip.fi-sivusto on toiminnaltaan suhteellisen yksinkertainen ja käytetyt lisäosat liittyvät pääosin kaksikielisyyteen, yhteydenottolomakkeeseen ja hakukonenäkyvyyteen.
Monikielisyyden toteuttamiseen käytin WPML-lisäosaa, joka aikaisempien kokemuksien perusteella toimii paremmin kuin qTranslate, tai ratkaisut jotka hyödyntävät multisite-toimintoa kuten Multilingual Press. Jatkossa pitänee testata myös Polylangia.
Monikielisyyden takia tarvitsin myös lisäosan, jolla saa määriteltyä omat sivupalkit eri kielille. WooSidebars-lisäosa täytti vaatimuksen, vaikka nyt Ulkoasu > Vimpaimet -sivu on hieman sekava näyttäen kaikkien kielien sivupalkit samalla kertaa. Vaihtoehtoisesti olisin voinut käyttää Dynamic Widgets -lisäosaa, mutta aikaa ei ollut enää sen testaamiseksi. Lisäosa mahdollistaa myös sivupalkkien määrittämisen sivukohtaisesti.
Sivuston title-, description- ja keywords-kenttien päivittämistä varten Add Meta Tags -lisäosa vaikutti toimivalta ratkaisulta ja sen avulla jokaiselle sivulle ja kirjoitukselle voi määritellä omat tiedot suoraan muokkausnäkymästä.
Yhteydenottolomake toimii Contact Form 7 -lisäosan avulla ja Flamingo-lisäosa tallettaa lähetetyn sanoman. Huomasin lomaketta rakentaessa myös virheen lisäosien yhteistyössä, sillä jos lomakkeessa käyttää valintaruutua your-subject-kentässä, ei lomake anna kuittausviestiä, vaikka se lähetetään onnistuneesti.
Sivuston toimintoja varten piti myös toteuttaa oma lisäosa alisivujen näyttämiseksi, sillä en löytänyt lukuisista lisäosista sellaista, joka olisi toiminut kuten haluttiin. Tekemäni Sub Page Menu -lisäosa näyttää sivun alisivut myös lukijan ollessa alisivulla ja alisivujen alisivut vain ollessa alisivulla. Lisäksi viimeisimpien kirjoitusten näyttämiseen piti laajentaa hieman WordPressin vakiovimpainta, jotta vimpaimen otsikko toimii linkkiä artikkeleiden sivulle.
YIP Ympäristöinsinööripalvelut Oy -sivuston uudistaminen WordPress-alustalle staattisen kaksikielisen HTML-sivuston pohjalta oli suhteellisen pieni projekti, mutta sisälsi muutamia enemmän säätöä vaativia vaiheita etenkin monikielisyyden ja sivupalkkien, sekä alisivujen näyttämisen osalta. Vanha ulkoasu muuntui muutamilla muutoksilla WordPress-teemaksi, sillä vanha rakenne muistutti _s-aloitusteeman tarjoamia HTML5-sivupohjia. Lopputuloksena saatiin aikaan ulkoasultaan tuttu sivusto päivitetyllä sisällöllä, jonka päivittäminen on jatkossa helpompaa sekä sisällön että ajankohtaisten artikkeleiden osalta.
Kyllästyin päivittämään sivujani perinteisesti vimillä terminaalista näpertäen ja päätin virittää blogimoottorina toimivan WordPressin hoitamaan myös muutamat muut sivut. Ajattelin tietenkin, että tämä onnistuisi helposti ja nopeasti, mutta käytännössä asia ei näin todellakaan ollut. Samalla oli hyvä tilaisuus raapaista WordPress puhtaalle pöydälle ja siivota tietokanta sinne kerääntyneistä lisäosista.
Tietenkin alkuun otin tuoreet varmuuskopiot blogin sisällöstä ihan perinteisesti mysqldumpilla (mysqldump --opt -u <username> -p <database> \ | bzip2 -c > mydatabasedump.sql.bz2), joka myöhemmin osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Vaikka WordPress tarjoaa mahdollisuuden ottaa blogin sisällöstä XML-muotoisen tulosteen ja palauttamaan sen, jää tietosisältö osiltaan vajavaiseksi. Aikaansaatu XML sisältää merkinnät, sivut, kommentit, tagit ja kategoriat, mutta jättää esimerkiksi linkit tallettamatta. Linkki-taulun (wp_links) palauttamiseen liittyen palautin myös tagit, kategoriat (wp_terms) sekä niiden luokittelun (wp_term_taxonomy ja (wp_term_relationships), jolla sain linkkeihin luokat kuntoon.
Kannattaa lisäksi huomioida, että WordPressin tarjoama sisällön vieminen XML-tiedostoon ei sisällä lisäosien tietokantaan tallettamia tietoja ja asetuksia. Palautin siis myös Now Reading -lisäosan erikseen ja samalla kertaa muokkasin blogikirjoitusten SQL:stä niihin sisällytettyä CSS-luokkia ja polkumäärityksiä, ja näin tuli kirjoitustenkin palauttaminen testattua sekä SQL-tiedostosta että WordPressin tarjoaman XML-tiedoston tuonnin kautta. Kannan palautuksen SQL-tiedostoista tein phpMyAdminissa, vaikka helpommin se olisi varmaan onnistunut konsolissa.
Tietojen palauttamisen jälkeen piti vielä kopioida käytetyt lisäosat ja muistinvaraisesti käsin naputella niihin suurin piirtein oikeat asetukset. Loppujen lopuksi sain kaiken suurin piirtein kasaan, vaikka vielä jäi hieman säätämistä sekä ulkoasullisesti että WordPressin sivuluokituksen ja kustomoitujen elementtien näyttämisessä eri sivuilla. WordPressin is_page(), is_home() ja is_front_page() -template tagit eivät oikein tunnu toimivan loogisesti sivupalkissa (sidebar) käytettynä. Ehdollisten tagien toimivuuteen auttoi, kun ennen sivupalkin kutsumista lisäsi <?php wp_reset_query(); ?> -funktiokutsun.
WordPressistä julkaistiin tänään uusi 2.6-versionumeroa kantava versio, joka tuntee koodinimen ”Tyner”, jazz-pianisti McCoy Tynerin mukaan. Julkaisutiedoista löytyy myös kolmen ja puolen minuutin esittelyvideo uudesta versiosta.
Päälisin puolin suurimpina eroina 2.5-sarjaan on lisäosien jakaminen käytössä oleviin ja käyttämättömiin, ilmoituskupla lisäosien uusista versioista, kirjoitusten muutosten seuraaminen, sekä kielitiedoston hajoaminen.
Lisäksi uudistuksista löytyy mahdollisuus koeajaa uutta teemaa, ennen sen julkistamista, joten nyt ei tarvitse viritellä kehitysblogia tai puskea keskeneräistä teemaa raakileena käyttöön. Myös avatarit löytyvät suoraan WordPressin ominaisuuksista ja valittavissa on Mystery Man, tyhjä, Gravatar, Identicon, Wavatar ja MonsterID. Enää ei ole siis tarvetta erilliselle Identicon-lisäosalle, ellei halua kustomoida niitä.
Uuteen versioon päivityskin onnistuu (edelleen) helposti suoraan SVN:stä.
Uuden WordPress version myötä myös suomenkielinen WordPress ja suomenkielen käännöstiedosto jäivät jälkeen. Kimmo Suomisen vetämä WordPressin suomennostiimi on tuottanut hyvää jälkeä, joten hyvää kannattaa hieman odottaakin. Jokainen voi toki kokeilla omia käännöstaitojaan WordPressin käännösohjeilla, mutta toimivan ja hyvän käännöksen aikaansaaminen ei kyllä ole kovin helppoa. Englanti taipuu suomeksi kohtalaisen jäykästi ja parhain tulos saadaankin kääntämällä epäsuorasti, joka vastaavasti vaatii sekä taitoa että sanaseppoiluakin.
Testailin itse hieman KBabel- ja poEdit-ohjelmilla käännöstiedoston täydentämistä 2.5-version mukaiseksi, eli käytännössä siis englanninkieliseen käännöstiedostoon vanhojen käännösten tuomista ja täydentämistä. Hallintapaneeli näyttää nyt hieman järjellisemmältä, joten tavoite saavutettiin.
WordPressistä julkaistiin tänään 2.3 versio ja blogialustan päivityksen yhteydessä soks sai samalla uuden ulkoasun. WordPressin päivitys sujui helposti käyttämällä Subversionia ja tämä helpottanee päivittämistä myös jatkossa.
WordPress 2.3 versio tuo mukanaan muutamia uusia ominaisuuksia kuten tagit, nopeampaa Javascriptiä ja lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset, joista kirjoitin Betaa testaessani. Ihan hyviä uusia ominaisuuksia, mutta vastaavasti taas tiputettiin vanhoja hyviä ominiaisuuksia pois. Edellisellä kerralla muutettiin kirjoituksen esikatselu, ja nyt hävitettiin kategoriat tagien tieltä. Joidenkin mielestä tämä oli hyvä siirto, mutta itse en nähnyt kategorioissakaan mitään vikaa. Lisäksi kategoria -> tagi -muunnos hävitti soksin kaikki kategoriat ja varmuuskopioille oli käyttöä. Kokonaisuutena päivitys kuitenkin onnistui, mutta jäljelle jäi vielä hieman siivottavaa.
Ulkoasun osalta Soksin uusi ilme kehittyi hiljaksiltaan ja Web 2.0:n hengessä on osiltaan vielä Beta-vaiheessa, etenkin Internet Explorerin osalta. Teema ei aivan vastaa sitä mitä alunperin ajattelin, mutta ainahan sitä voi iteroida lähemmäksi. Ideana oli yhdistää hieman graafisia elementtejä, mutta silti pitäytyä yksinkertaisessa ulkoasussa. Teema taitaa olla järjestysnumeroltaan kuudes.
En ole aikaisemmin nähnyt tarvetta käyttää tageja kirjoitusten määrittämiseen, mutta kun nyt siihen oikein pakotetaan, ei idea tunnu ollenkaan tyhmältä, joskin hieman tarpeettomalta. Kirjoitusten aiheen voi nyt määrittää kuvaavammin kuin kategorioilla, mikä on ihan positiivista. Käytännössä en vain ymmärrä mitä ihmeellistä ja hienoa tageissa on kategorioihin verrattuna. Kenties en ole riittävän Web 2.0 (beta).
Vielä jos tageista saisi artikkeleiden kirjoitusikkunaan samanlaisen listauksen mitä aiheistakin.
WordPressille on saatavilla useita lisäosia, mutta lisäosien uusien versioiden seuraaminen on hieman hankalaa. Päivittyneistä lisäosista löytyy kyllä listaus, mutta sen seuraaminen käytössä olevien lisäosien osalta on hankalaa. Useat lisäosat eivät välttämättä tarvitsekaan päivittämistä, mutta aina voi löytyä yllättäviä ongelmia tai kehittyneitä ominaisuuksia. Tähän mennessä ainut keino lisäosien päivittymisen seuraamiseksi onkin ollut muistettaessa klikkailla lisäosien linkkejä ja vertailla versionumeroita.
Tähän on kuitenkin tulossa parannusta WordPress 2.3 -version myötä, joka on suunniteltu julkaistavaksi syyskuun 24. päivä. WordPressin 2.3 -versiossa uusina ominaisuuksina löytyy muun muassa lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset, tuki tägeille, nopeampi javascript ja SEO-ystävällinen uudelleenohjaus.
Uudesta versiosta julkaistiin pari päivää sitten ensimmäinen Beta-versio ja nopeasti testausympäristössä testattuna näytti toimivan ihan hyvin, tosin ilman sisältöä ja kaikkia lisäosia. Uudet toiminnallisuudet ovat kuulemma vielä raakileita ja Betan käyttämistä suositellaankin käyttäjille, jotka ovat valmiita painimaan PHP-ongelmien kanssa ja täyttämään vikatikettejä.
Saa nähdä miten nuo lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset käytännössä toimivat. Soksista löytyy 17 eri lisäosaa, joista arviolta seitsemän on sellaista, joiden päivittymisestä olisin kiinnostunut.
Testattaessa, ilmoitus Akismetin uudesta versiosta näkyi lisäosien kohdalla:
