Retkiajoa Tukholman lähipoluilla

Maastopyöräily on mukavaa pääkaupunkiseudun maastoissa, mutta välillä on hyvä matkata hieman pidemmälle ja saada vaihtelua metsä- ja kalliopolkuihin. Toukokuun loppupuolella lähdin jälleen MTBCF:n, eli Mountainbike Club Finlandin, matkassa kohti Tukholmaa, jossa edessä odotti kolme päivää ajamista lähialueen maastoissa. Reissu oli jälleen hieno ja Tofkholm tarjosi kaksi päivää, 10 tuntia ja 80 kilometriä neulaspolkuja ja kalliobaanoja hieman koleassa kelissä.

Tässä lyhyt katsaus Tofkholman ajopäiviin, joita normaalisti on kolme, mutta tänä vuonna jätin viimeisen ajopäivän väliin. Aikaisempien vuosien reissuraportit vuodelta 2015 ja vuodelta 2016.

Tukholman reiteistä on keskustelua käyty Fillarifoorumilla, josta voi lukea missä muut ovat ajelleet ja myös Red Bull on asiasta kirjoitellut Hellaksen, Hammarbybackenin (DH) ja Hagan alueilta (DH). Trailforksissa on myös hyvin reittejä esillä muun muassa Hellaksen ja Nackan alueelta.

40 innokasta Klubilaista valmiina lähtöön

Päivä 1: Lämnaskogen - Paradiset

Ensimmäisenä ajopäivänä saavuimme aamulla klo 10 aikoihin Viking Line m/s Mariellalla Tukholman satamaan, josta matka jatkui Slussenin kulmilla olevaan Scandicin Sjöfartshotelletille laukkujen jättämistä ja juomareppujen täydentämistä varten. 40 innokasta pyöräilijää jakaantuivat viiteen ryhmään ja suuntasivat joko polkien Hellasgårdenin maastoihin tai juna-aseman kautta Tukholman lähimaastoihin.

Valitsin lappeenrantalaisen Tomin vetämän ryhmän, joka suuntasi itselle uusille poluille Lämnaskogeniin ja Paradisetiin lyhyen junamatkan avustamana. Kun viime vuonna sää oli aurinkoinen ja lämmin, oli tämän reissun teema koleahko ja sateen uhkan sävyttämä. Lähtöpisteemme oli Trångsund, josta 12 ajajan ryhmänä suuntasimme läheiseen Lämnaskogenin maastoihin.

Taukoja pidettiin tarpeen mukaan.

Lämnaskogen tarjosi heti alkuun suhteellisen raskasta, mutta mukavaa kalliopolkua, jonka jälkeen Paradisetin maastot rantapolkuineen ja kallioineen olivat nautinnollisen rentoja. Paradisetin Tornbergetille kiipeämisen jälkeen suuntasimme kohti Flemingsbergiä ja junamatkaa takaisin Stockholm-Södraan. Hotellilla olimme noin klo 18 aikoihin, 40 kilometrin ja noin 4 tunnin ajon jälkeen. Tomi veti ryhmää reippaasti retkivauhtia eteenpäin.

Reitit olivat hyvin viitoitettu.

Ajoreitti Trångsundista Flemingsbergiin näkyy Strava-jäljestä.

Lähtö Trångsundista, paluu Flemingsbergistä

Päivä 2: Bogesund

Lauantai oli reissun niin sanottu pitkä päivä ja aikaisempien vuosien kokemusten pohjalta lähdin ryhmään, joka suuntasi lautalla läheiseen niemeen, Bogesundiin. Päivä alkoi noin tunnin lauttamatkalla Vaxholmiin, josta oli lyhyt siirtymä Bogesundin merkityille reiteille. Vaxholmiin liikennöi useampia lauttoja, mutta pyörien kuljetustilat vaihtelevat ja paikat jaetaan saapumisjärjestyksessä. Yhteen lauttaan mahtuu noin 12 pyörää.

Klubilaiset Bogesundin metsässä

Markuksen vetämässä ryhmässä 15 kuskia nautti singletrack-tyylisistä neulaspoluista ja paikoittaisista kalliopätkistä puolipilvisessä, mutta suhteellisen lämpiässä ja raikkaassa kelissä. Korkeuseroja Bogesundissa on jonkin verran, mutta ajo sujui leppoisasti.

Bogesundissa pyöriteltiin kampia kaikkiaan 4 tuntia ja 43 kilometrin verran ja kokonaisajoaika oli noin 5 tuntia. Matkalla pidimme pari pähkinätaukoa, mutta lounasta emme syöneet, kun reitti ei kulkenut lounasaikaan Bogesundin linnan ja Cafe Parkvillanin kautta. Vettä saatiin hevostilalta ja sitä olisi ollut tarjolla myös Camping alueelta. Ajopäivän pituus oli parin tunnin lauttamatkat mukaanlukien noin kahdeksan tuntia. Takaisin hotellilla olimme 16:30 aikoihin.

Bogesundissa ajoimme pääasiassa hyvin merkittyjä maastopyöräreittejä ja Stravasta löytyy jälki. Seurasimme suurin piirtein Trailforksissa olevaa reittiä.

Bogesund

Varustautuminen

Useamman päivän reissulle varustautuminen vaatii hieman pohdintaa, mitä laukkuun pakkaa mukaan sekä vaatteiden että varaosien osalta. Energiapitoista purtavaa on hyvä varata reilusti mukaan, vaikka päivän aikana yleensä poiketaan lounaalla. Aikaisempien vuosien tapaan mukana oli energiapatukoita, pähkinöitä, karkkia, hunajaa ja suklaata. Juomavarastoja oli mahdollisuus täydentää kerran pari ajopäivän aikana ja ruokaa sai lisää ajopäivän jälkeen lähikaupasta. Pankkikortti toimi jokaisessa paikassa.

Ajon aikana tavarat ja kolmen litran juomasäiliö kulkivat kätevästi 16 litran Evoc FR Enduro Blackline -juomarepussa, johon mahtui hyvin eväät, varaosat, työkalut, pari vararengasta ja tuulelta / sateelta suojaava takki. Juomareppuni toimii myös kevyenä suojana, sillä siitä löytyy integroituna selkäpanssari. Olin lisäksi varustautunut kevyillä Specializedin Atlas-polvisuojilla. Matkatavarat pakkasin 71 litran North Face Duffel Bagiin, joka täyttyi ajovarusteista sopivasti ja sen päälle pystyi kätevästi köyttämään ajorepun siirtymien ajaksi.

Tukholman kallioisissa ja juurakkoisissa maastoissa toimii sekä täysjousitettu enduropyörä etenkin Hellasgårdenissa että jäykkäperäinen endurohenkinen pyörä. Reissulla näkyi myös muutama läskipyörä, mutta suurin osa oli liikenteessä 29″ -renkailla ja 130-150 mm joustavilla pyörillä. Itselläni alla oli Specialized Enduro Elite 6/Fattie, eli 29-tuumaisilla renkailla varustettu maastopyörä. Kalusto toimi koko reissun ajan loistavasti, enkä kokenut yhtään teknistä ongelmaa. Specializedin 2,6" Purgatory ja Butcher GRID-versioina ja Gripton-seoksella kestivät litkutettuina hyvin kallioiden ja kivien haasteet ja pitoa löytyi mainiosti rullaavuutta unohtamatta.

Jälkitunnelmat

Kolme päivää Tukholman lähimaastoissa meni jälleen nopeasti ja vaikka ajopäivien aikana vauhti oli sopivan leppoisaa, matka ja pitkät päivät tekevät tehtävänsä. Tänä vuonna ei alkukeväästä tullut ajettua paljoakaan maastossa, joten jo ensimmäisen päivän jälkeen niska oli aika kipeä ja toisen ajopäivän jälkeen jo sen verran jumissa, että jätin viimeisen päivän väliin. Sunnuntaina myös satoi aika reippaasti, joka vaikutti päätökseen.

Mutta millaista se ajaminen Tofkholmassa sitten on? Toni Sihvonen tallensi oman ryhmän matkastaan näppärät videot.

Pitkässä retkiajossa voi kohdata vaikka mitä ongelmia, joten olin varautunut matkalle aikaisempien vuosien tapaan riittävin varaosin ja työkaluin, joita juomarepussa oli luontevaa kuljettaa. Varaosat jäivät onneksi käyttämättä, eikä omassa ajoryhmässäni ollut yhtään matkaa keskeyttävää teknistä ongelmaa. Yhdellä kuskilla katkesi pinna, mutta se ei ajoa haitannut. Toisessa ryhmässä oli takaiskari päästänyt öljyt ulos, hajonnut takavaihtajan korvake ja löystynyt Racefacen eturatas. Kokonaisuudessaan matka sujui aika pienin vaurioin sekä kaluston että kuskien osalta.

Tänä vuonna tuli ajettua uutena alueena Lämnaskogen ja osa Paradisetin reittejä ja Bogesundin polut olivat jälleen nautinnollisia. Hellasgårdenin endurotyyliset reitit jäivät viimeisenä päivänä ajamatta, mutta sinne voi suunnata myöhemmin omalla reissulla. Viimeistään ensi vuonna uudestaan.

Ajopäivän rentoutuspiste

Tubeless-vanteet helposti Deaneasy Tube no Tape -plugeilla

Tilasitko netistä uudet kiekot ja nyt ne pitäisi teipata tubelessta varten? Ei kannata leikkiä teipin kanssa, joka jättää jälkeensä ikävän liimapinnan ja vaikeuttaa pinnojen vaihtamista, vaan siirry nykyaikaan Deaneasy Tube no Tape (TNT) -plugien avulla. Helppoa, yksinkertaista ja kätevää. Vai onko? Otin selvää millainen juttu TNT-plugit ovat.

Deaneasy Tube no Tape

Italialainen Deaneasy on kehittänyt erilaisia ratkaisuja ongelmavapaaseen pyöräilyyn. Tube+:lla suojataan vanne korkeapaineisen sisärenkaan avulla ja Airliner by Vittoria on vaahtomuovinen insertti. Tubeless-renkaisiin heidän ratkaisu on Tube no Tape (TNT) -plugit, jotka korvaavaat vannenauhan ja tubeless-teipin.

Deaneasy TNT:n idea on helpottaa tubeless-renkaan kanssa työskentelyä. Leveille kehille on hankala löytää sopivaa vannenauhaa, joten ainoa vaihtoehto on ollut turvautua tubeless-teippiin. Teippi on kyllä helppo liimata, mutta muun muassa pinnojen vaihtamisessa on teipin kanssa omat ongelmansa ja teipin vaihtaminen jättää ikävät liimajäljet. Tähän pieneen ongelmaan TNT-plugit ovat kätevä ratkaisu.

TNT-plugit ovat "innovatiivisesta" muovista valmistettuja hattuja, joilla peitetään vanteen pinnan reiät tehden kehästä tiiviis tubelessta varten. Muovinen plugi laajentuu ja mukautuu reikään mukana tulevan muovisen "jyvän" avulla. Alumiinivanteissa, joissa liitossaumaa ei ole eristetty, pitää se peittää paketissa olevalla teipillä.

Deaneasy TNT:tä on saatavilla neljässä eri koossa: sininen 7,5 mm; punainen 8 mm; keltainen 9 mm; vihreä 9,5/10 mm. Yhdessä paketissa tulee 70 plugia, asennustyökalu ja teippi alumiinisen vanteen liitokseen. Multikit sisältää 70 eri väristä nappulaa ja 70 jyvää.

Deaneasy TNT Multikit ja 9 mm keltainen setti

Olin ajatellut laittaa plugit Newmen Evolution A.30 -vanteisiin, joiden pinnan reikä on halkaisijaltaan 8,5 mm. Tietenkään kellään tutulla ei ollut kokemuksia Deaneasy TNT:stä, enkä googletuksella löytänyt jälleenmyyjää Suomesta, jolta olisi voinut lainata TNT Multikitin mukana tulevaa mittausvälinettä. Onneksi muutaman sähköpostin jälkeen Stefano Deaneasylta vastasi, että ovat käyttäneet 9 mm plugeja 8,5 mm reikiin.

Lopulta tilasin Kom ltd:stä sekä 9 mm keltaiset Deaneasy TNT plugit että Multikitin, jos vaikka myöhemmin olisi sille käyttöä. Hintaa koko setille tuli 43 puntaa ja postikulut olivat 10 puntaa. Eli yhteensä 53 puntaa, mitä se sitten euroissa onkaan, jotain noin 60 euroa.

Etuvanne plugitettuna, teippi vanteen sauman kohdalla

Deaneasy TNT -plugit asentuvat suurilta osin helposti peukalolla painamalla ja kuten asennusohjeissa neuvotaan, on oleellista että ne kastelee vedellä ja pesuaineella. Se helpottaa huomattavasti plugien asentamista. Silti pinnareikien koon pienestä vaihtelusta johtuen osa vaati apuvälinettä kuten rengasrautaa, että plugin sai painettua loppuun asti. Vanteen sauman kohdalle laitettiin mukana tullut teippi, että ilma ei karkaa. Tämä ei ole tarpeen hiilikuitu- tai hitsatussa vanteessa.

Plugin keskellä on reikä, johon ruuvataan pieni muovinen "ruuvi", jonka tarkoitus on laajentaa muovia ja kiristää plugi paikalleen. TNT-setin mukana tulee työkalu ruuvin asettamiseen, mutta kätevämmin se onnistui kuusiokoloavaimella.

Deaneasy TNT plug ja kiristysruuvi

Plugien asettamisen jälkeen Tubeless-vanteen tiivistys ja renkaan asennus meni ihan normaalisti. Hieman kyllä varmistin rengasta laittaessa, että reuna meni kunnolla plugien yli paikalleen. Eli rengas paikalleen, Huck Norris sisään, litkut sisään, rengas vanteelle, ilmaa venttiilistä (joko napsauttimella tai hyvällä pumpulla) ja plop plop plop. Valmis.

Asennuksesta on myös lyhyt Deaneasyn tekemä video, joka näyttää asian suhteellisen helpoksi verrattuna siihen, mitä se oli 9 mm plugin asentamisessa 8,5 mm reikään.

Laitoin alkuun plugit vain etuvanteeseen, koska tarkoitus oli testata myös Specializedin 30mm vannenauhaa, jonka viritin takavanteelle. Muutaman viikon jälkeeen Deaneasyn plugit ovat toimineet hyvin ja pitäneet ilmat ja litkut sisällään. Kesän aikana nähtäneen, miten TNT:t toimivat käytännössä ja toivottavasti niitä ei tarvitse alkaa repimään pois paikaltaan.

Rimpact vaahtomuovilla suojaa vanteille MTB-Enduron kivikoissa

MTB-Endurossa maastopyörät ovat välillä kovilla ja etenkin vanteet ja renkaat ottavat vastaan kovia iskuja kivikoissa. Markkinoilla onkin tarjolla useita eri vaihtoehtoja vanteiden ja renkaiden suojaksi, joilla on tarkoitus estää muun muassa käärmeenpuremat, burppaus ja vanteen dentit. Schwalbe Procore, CushCore, Vittoria Airliner, Huck Norris ja Rimpact vain muutamia mainitakseni. Itselläni on ollut käytössä sekä Procore että Huck Norris ja tälle kaudelle hankin uusien kiekkojen suojaksi brittiläisen Rimpactin vaahtomuoviratkaisun.

Rimpact rengasinsertti

Rimpact rengasinsertti toimii periaatteiltaan samalla tapaa kuin muutkin vaahtomuoviratkaisut, eli vaimentavat ja estävät kivien läpilyönnin vanteelle, sekä samalla tukevoittavat ja jäykistävät rengasta. Rimpact on valmistettu tiheästä ristiinlinkitetystä umpisoluisesta solumuovista, jota käytetään sekä elektroniikassa että terveydenhuollossa. Myös Huck Norris on "samaa" materiaalia.

Markkinatekstin mukaan Rimpactilla on ylivoimainen vastustus iskuihin, voiman hajottaminen ja kiertojäykkyys kuin millään itsetehdyllä ratkaisulla ja kuin monilla muilla markkinoilta saatavilla tuotteilla. Hieman kyllä luulen, että markkinoilla on monia vastaavia ja yhtä hyvin toimivia ratkaisuja, jotka käyttävät samaa tai vastaavaa materiaalia samassa tarkoituksessa.

Vaahtomuovimaista täytettä
Vaahtomuovimaista täytettä

Rimpact #SendNoodz on yhtenäinen vaahtomuovirengas, joten nippusiteitä tai velcroa ei tarvita rengaiden sisään, vähentäen osia ja mahdollisia rikkoutumisia. Rengasinserttejä voi käyttää -70 ja +105 asteen lämpötiloissa, joten ne sopivat myös talvikäyttöön. Rimpact insertit painavat noin 90 grammaa pari 29" koossa ja 85 grammaa 27,5" koossa.

Vanteiden ja rengasrikkojen suojaamisen lisäksi renkaiden sisälle asetettavilla inserteille on muitakin vaikutuksia ajamiseen.

  • Vakaampi rengas: vaahtomuovi tukee renkaan sivuvalleja ja vaimentaa liikettä.
  • Parempi tuki renkaalle: mahdollistaa paremman balanssin pidon ja renkaan vakauden suhteen.
  • Pienemmät rengaspaineet: suojaamalla vannetta ja tukemalla rengasta, ei ole riskiä rengasrikosta tai burppaamisesta.
  • Hiljaisemmat vanteet: vaahtomuovi hiljentää vanteen kilinää.

Rimpact rengasinsertit ovat saatavissa heidän kaupastaan ja 24mm - 35mm sisäleveyden vanteille ja 2,3"-2,6" -renkaille hintaa on 37 puntaa ja 2,8"-3,0" -renkaille 45 puntaa. Paketissa tulee kaksi inserttia ja kaksi 44mm tubeless-venttiiliä.

Rimpact paketti ohjeineen ja tubeless-venttiileineen
Rimpact paketti ohjeineen ja tubeless-venttiileineen

Posti toi Rimpactit tällä viikolla ja uudet kiekot ovat vielä matkalla, joten vaahtomuovi-inserttien testaaminen odottaa vielä. Aikaisempina vuosina takavannetta ja rengasta on suojannut vaihtelevalla menestyksellä Procore ja Huck Norris, joten odotan innolla millainen vaikutus vaahtomuoviratkaisulla on ajamiseen. Lisäksi hyllyssä odottaa Vittoria Airliner vielä testivuoroaan.

Kerron lisää kokemuksista Rimpacteista myöhemmin fillarointikauden edetessä ja kannattaa seurata minua Instagrammissa, josta asiasta voi kuulua sillä välin.

Kesäloma alamäessä: Åre Bike Park

Kesä on kääntynyt syksyksi ja lomareissut ovat muisto ennen uusien matkojen tekemistä. Aloitimme kesälomanreissun Sappee Bikefesteiltä, josta jatkoimme matkaa Leville MTB-Enduron kolmanteen SM-osakilpailuun ja Leviltä suuntasimme reissun kohokohtaan, Åreen. Jo monta vuotta on matka ollut kohti Årea, mutta sinne päätymättä, joten tänä vuonna kävimmekin Ruotsin hohdokkaimmassa Bike Parkissa kaksi kertaa. Molemmat reissut tarjosivat nautinnollista ajamista ja itsensä haastamista.

Åre

Åre sijaitsee Jämtlandin läänissä Ruotsin keskiosissa Åreskutan-tunturin juurella ja se tunnetaan eritoten talviurheilumahdollisuuksistaan. Åren kunnan asukasluku on 10 677 (31.12.2015). Suositun talviurheilupaikan lisäksi Åre tarjoaa ehkä Pohjoismaiden parhaimmat Bike Park reitit ja se on suhteellisen helposti saavutettavissa sekä autolla että julkisilla liikennevälineillä. Matkailu on nykyisin merkittävin tulonlähde alueella eikä se ole ihme, jos Åressa on käynyt.

Talvisin Åren hiihtokeskus tarjoaa Skandinavian isoimman ja parhaan hiihtokeskuksen 42 hiihtohissillä, 89 rinteellä ja 890 korkeuserolla. Kesällä osan rinteistä valtaavat maasto- ja alamäkipyörät, kun 853 metrin korkeusero mahdollistaa nautinnollisen pitkät reitit. Kaikkiaan tarjolla on 34 merkattua pätkää, jotka ovat luokiteltu vihreä, sininen, punainen ja musta -värein. Parhaimmillaan pääsee yhdellä gondolilla Åreskutanin huipulle, josta voi rullailla sinisiä ja punaisia reittejä takaisin alas noin 8 kilometrin verran.

Åren keskusta
Åren keskusta

Ajomatka Tukholmasta ja Leviltä Åreen

Kesälomamatka Åreen tehtiin tänä vuonna kaksi kertaa, koska aikaisempina vuosina reissu oli jäänyt tekemättä. Juhannuksen aikoihin matkasimme Turusta laivalla Tukholmaan ja Järvsö Bike Parkin kautta E4:sta ja E14:sta pitkin. Tukholmasta Åreen ajaa noin 8 tuntia ja matkaamista nopeuttaa huomattavasti se, että kivoja taukopaikkoja ei matkan varrella ole. Max Burgerit ja Sibyllat tulivat tutuiksi ja noin Söderhamnin jälkeen tienvarret autioituvat.

Matkalla Järvsöstä Åreen ajoimme Sundsvallin kautta ja poikkesimme Skönvikin Bike Parkissa. Tai siis yritimme, mutta olimme liikkeellä vääränä päivänä, kun mäki oli auki vain keskiviikkoisin.

Hudiksvallin Max Burgers toimi
Hudiksvallin Max Burgers toimi

Skönvikin Bike Parkin sisäänkäynti
Skönvikin Bike Parkin sisäänkäynti

Skönvikin mäki näytti hyvältä
Skönvikin mäki näytti hyvältä

Heinä-elokuun vaihteessa matkamme suuntautui ensin Leville, josta heti Levi Midnight Enduro -kisojen jälkeen otimme suunnan Pellon kautta Kemiin ja reitille Haaparanta - Luulaja - Kalix - Arvidsjaur - Sorsele - Storuman - Dorotea - Östersund - Åre. Automatka Pohjois-Ruotsin läpi on lyhyesti kerrottuna ankea ja taukopaikoista ei kannata ajaa ohitse, jos on tarve pysähtyä: seuraavaan on matkaa satoja kilometrejä. Noin 15 tunnin jälkeen Åreskutan siintää edessä ja olet perillä.

Taukojumpat napapiirillä
Taukojumpat napapiirillä

Ruokapaikat olivat vähässä
Ruokapaikat olivat vähässä

Leirintäalueita oli tiheään, hyviä taukopaikkoja
Leirintäalueita oli tiheään, hyviä taukopaikkoja

Skistar asuntoarvonta
Skistar asuntoarvonta

Åre Bike Parkin reitit

Åre Bike Park reitit 2018
Åre Bike Park reitit 2018

Åre Bike Park tarjoaa hyvät edellytykset maastopyöräilyyn painovoiman avustuksella ja 853 metrin korkeuserolla ei hissille tarvitse kurvata joka toisen minuutin välein. 34 merkattua reittiä risteilee tunturin rinteillä sopivasti ja Åreskutanin huipulta pääsee alas yhdistelemällä useampaa reittiä. Åren hissiliput ovat hinnaltaan vain hieman kalliimpia kuin Suomen Bike Parkeissa ja etua tulee ostaessa useammman päivän lipun. Ostimme 8 päivän lipun, jonka sai 5 päivän hinnalla, muistaakseni noin 160 euroa.

Åren rinteillä pääsee nauttimaan pitkistä reiteistä ja esimerkkinä mainittakoon Stravaan nimetty The Whole 8ks, joka koostuu Easyrider - Organic - Manskogen - Getrappet -pätkistä. Noin 20 minuuttia ja 8 kilometriä nautintoa. Tässä muutamia otteita Åren reiteistä.

Åre Whole 8ks kokonaisuutena (Easyrider - Organic - Manskogen - Getrappet):

Pätkiä Easyriderilta, Downhillbanalta ja Getrappetilta:

Yksi mielenkiintoinen ja hieman omatoimista shuttlaamista vaativa pätkä löytyi Åre Bike Parkin reittien ulkopuolelta. Våfflan -reitti lähtee läheisen Copperhill-hotellin vierestä ja tarjoaa noin 8 minuuttia luonnonmukaisesti rakennettua singletrackia. Harmillisesti pätkä tuli ajettua vain kerran, mutta jäi sentään talteen Youtube-videolle.

Rentoa ja vauhdikasta ajoa sai toteuttaa Easyriderillä.

Juhannuksen jälkeisellä reissulla Bike Parkissa oli suhteellisen vähän muita turisteja laahaamassa, kun Åre Bike Festival alkoi vasta loppuviikosta, jolloin me suuntasimme jo takaisin Helsinkiin. Reitit olivat hyvässä kunnossa ja Kabinbanalla pääsi suoraan Åreskutanin päälle Easyriderin alkuun. Jälkimmäisellä reissulla Kabinbana oli pyhitetty vaellusturisteille ja ylös pääsi nyt auki olevilla VM8:lla ja H23 Gondolella, jotka toisaalta mahdollistivat paremmin joko tunturin yläosan tai alaosan ajamisen.

Tuolihisseissä oli telineet pyörille
Tuolihisseissä oli telineet pyörille

Kabinbanan ahdettiin täyteen
Kabinbanan ahdettiin täyteen

Aurinkoa ja kuivaa keliä riitti molemmilla reissuilla ja elokuun puolella myös muut turistit olivat löytäneet paikalle. Porukkaa oli selvästi enemmän, mutta ruuhkaa ei kuitenkaan ollut hisseissä ja reiteilläkin pääsi suhteellisen vapaasti ajamaan ja ohittelemaan. Strava-aikojen jahtaaminen oli kyllä hankalampaa. Elokuussa etenkin 15 Shimano ja 27 Flinbanan olivat aika raa'assa kunnossa jarrupatteineen. Onneksi kädet olivat jo paremmassa kunnossa kuin kesän alussa.

Åre Bike Park -kyltit ovat kuvauksellisia
Åre Bike Park -kyltit ovat kuvauksellisia

Kanonråretilla on kivat laiturit
Kanonråretilla on kivat laiturit

Åren reiteistä tuli usein ajettua Easyrideria, joka koostaa laelta lähtevän reittikokonaisuuden seuraavalle hissille. Sen jälkeen vaihtoehtoja reiteiksi aukesi muun muassa Shimano, Månskogen, Getrappet, Bräckebäcksleden, Uffes ja Downhillbanan. Parhaimman haasteen sai aikaan ajamalla yhtä soittoa ylhäältä alas. Easyrider muodostui Shimanon kanssa hauskaksi kokonaisuudeksi, jolla sai hyvän vauhdin kasaan ja hieman pöytähyppyrien hyppimistä.

Bermit Easyriderilla olivat maltillisia
Bermit Easyriderilla olivat maltillisia

Easyrider tarjoaa hyviä maisemia, jos ehtii katsomaan
Easyrider tarjoaa hyviä maisemia, jos ehtii katsomaan
Shimanon hyppy Åre Bike Parkille
Shimanon hyppy Åre Bike Parkille

Easyrider lähti Kabinbananin yläasemalta ja sitä pystyi jatkamaan ala-asemalle asti yhdistämällä siihen esimerkiksi Organicin, Månskogenin ja Getrappetin tai Shimanon.

Reitti haarautui puolessa välissä patikointireitin kanssa
Reitti haarautui puolessa välissä patikointireitin kanssa

Easyriderilla oli vauhdikkaita mutkia
Easyriderilla oli vauhdikkaita mutkia

Reiteillä oli välillä ruuhkaa
Reiteillä oli välillä ruuhkaa
1000-metersleden oli aika karu
1000-metersleden oli aika karu

Bräckebäcksledenin ja French Connectionin risteyksessä oli virkistävä vesiputous. Ja myös Bräckebäcksleden oli mielenkiintoinen, etenkin ensimmäisen ajopäivän tihkusateessa.

Bräckebäckledenin vesiputous
Bräckebäckledenin vesiputous

Hisseissä oli erilaisia tapoja kuljettaa pyörä. Erikoisin oli tuolihississä penkillä ja Worldcupliftenillä roikottaa satulan kiskoista.

Luottoa löytyy pyörän pysymiseen penkillä
Luottoa löytyy pyörän pysymiseen penkillä

Worldcupliften ja satulatolpan rasituskoe
Worldcupliften ja satulatolpan rasituskoe
Åre lunasti kaikkien odotukset
Åre lunasti kaikkien odotukset

Ajopäivien pituutta ja ajettuja reittejä voi tutkia Stravasta: päivä 1, päivä 2, päivä 3, vohvelipäivä; päivä 2, päivä 3, päivä 5, päivä 6.

Muuta nähtävää ja tekemistä

Åre ei ole kesällä pelkkää pyöräilyä, vaan lähistöltä löytyy muun muassa Ruotsin suurin vesiputous, Tännforssen.

Ruotsin isoin vesiputous: Tännforsen
Ruotsin isoin vesiputous: Tännforsen

Åreskutanin huipulle pääsee patikoimaan gondolin kyydillä, ellei huvita kävellä tunturin juurelta lähteviä patikointireittejä pitkin.

Maisemat Åreskutanilta
Maisemat Åreskutanilta

Maisemat Kabinbanan yläasemalta
Maisemat Kabinbanan yläasemalta

Kaupungin lähistöllä on myös dirtti.

Dirtillä oli kokoa ja se toimi
Dirtillä oli kokoa ja se toimi

Majoitus

Åressa on paljon majoitusta, mutta suurin osa paikoista on suunniteltu hiihtomatkailua ja -porukkaa ajatellen. Pyörän kanssa matkatessa yksi hyvä, joskin kallis, vaihtoehto on ottaa Holiday Clubin mökki. Mökki oli lähes käyttämätön ja toimi erinomaisesti, mutta niin oli sen hintakin: noin 1000 euroa viidestä päivästä. Mökiltä oli noin 15 minuutin pyörämatka Kabinbanalle, joka toimi hyvänä alkuverryttelynä.

Holiday Clubin mökkikylä Åreskutanin juurella
Holiday Clubin mökkikylä Åreskutanin juurella

Heinä-elokuun vaihteessa majoituksemme oli aivan Åre Torgin keskellä, Stadiumin talossa. Se oli halpa, joka näkyi myös mukavuudessa. Lämmin, ei parvekketta, eikä ilmastointia. Torin äänet kuuluvat. Maisemat olivat kyllä ihan ok.

Maisemat huoneistosta 15h ja 1075km jälkeen
Maisemat huoneistosta 15h ja 1075km jälkeen
Åre Torg 3: hankalat parkkitilat
Åre Torg 3: hankalat parkkitilat

Åre Torg 3: ei jatkoon
Åre Torg 3: ei jatkoon

Åre Torg 3
Åre Torg 3

Pyörävuokraus

Bike Parkeissa on usein tarjolla useita erilaisia vuokrapyöriä ja niin myös Åressa turisteille on vuokrattavana pääasiassa alamäkipyöriä lähtien Specialized Demosta Trek Sessioniin ja Giant Glorysta Nukeprooffin Profainiin. Yleensä vuokrapyörille ei ole ollut tarvetta, mutta jälkimmäisellä reissulla sekin osa-alue Bike Parkin palveluista tuli testattua.

Ensimmäisenä ajopäivänä ehdimme ajaa vajaan tunnin verran, kunnes Easyriderin jälkeen Organicilla Annen Orbea Rallonista lensi ulos 3-asentoinen säätövipu ja sen mukana toiveet ajaa omalla pyörällä loppuina viitenä päivänä. Rallonin Fox DPX2 iskunvaimennin oli koko kesän tuntunut oudolta, joten nyt se ainakin pääsisi takuuhuoltoon. Yritimme etsiä Åren pyöräliikkeistä ja -vuokraamoista varaosia DPX2:een tai sopivaa metristä 230 x 60 iskaria heikoin tuloksin. Lähin Foxin huolto olisi myös ollut Järvsö Bike Parkissa, mutta sielläkään ei ollut varaosia DPX2:een. Eivät olleet koko iskari edes nähneet Ruotsissa.

Onneksi nyt oli hyvä tilaisuus Annen kokeilla miltä erilaiset pyörät tuntuvat ja miten niiden erot näkyvät ajossa. Lisäksi koska himoittua Specialized Race Demo 8.1:stä ei ollut alkuviikosta saatavilla, oli myös pakko testata Trek Session 8:ia. Åre Guidernalta vuokrattiin ensiksi medium-koon Session 8, mutta vaihdettiin se seuraavana päivänä large-koon malliin. Åre Bikesilta large-koon Demo tuntui sopivalta. Molemmat vuokraamot tarjosivat samat palvelut ja hintaa päivävuokralle tarvittaessa ajokamojen kanssa tuli 850 / 895 kruunua, kaksi päivää ollessa 1650 / 1750 kruunua. Trek oli hieman halvempi.

Åre Bikesilla oli aamulla ruuhkaa
Åre Bikesilla oli aamulla ruuhkaa

Vuokrata sai myös kovatarakoita
Vuokrata sai myös kovatarakoita

Vuokrademossa ei sisuri kestänyt Downhillbanaa
Vuokrademossa ei sisuri kestänyt Downhillbanaa

Vuokrapyörissä ja vuokraamoissa huomaa, että ne ovat tarkoitettu turisteille, jotka eivät ole ajaneet juurikaan ja eivät ole niin tarkkoja esimerkiksi jousituksen suhteen. Sekä Åre Guidernalla että Åre Bikesilla ei otettu mitenkään huomioon kuskin ajotaitoja tai painoa, vaan pyörä otettiin telineestä suoraan ajoon. Etenkin medium-koon Sessionissa iskarit olivat säädetty turistien turvaksi jäykiksi, etteivät ne niiaa kuskien laahatessa pyötähyppyreissä. Pyörät olivat ihan kohtalaisessa kunnossa, vaikka renkaat olivat pääsääntöisesti jarruteltu loppuun.

Trek Session ja Specialized Demo toimivat hyvin Åren reiteillä ja ennakko-oletuksista poiketen Trek oli paremman tuntuinen heti kättelyssä, kun Demo vaati hieman enemmän ajamista. Åre Guidernalla oli Trekille tarjolla vakuutus (75 kruunua) isompien vahinkojen varalta, mutta mitään isompia ongelmia ei pyörien kanssa ollut. Hieman piti kääntää jarrukahvoja ja säätää satulan korkeutta. Ainoa ongelma ilmeni Downhillbananilla puolen välin jälkeen, kun Demosta tyhjeni sisärengas. Rinteen puolesta välistä on muuten ikävän pitkä matka kävellä takaisin alas, mutta onneksi vaihtamamme sisuri piti sen verran ilmaa, että pääsimme rullaamaan takaisin vuokraamolle.

Kotimatka

Aktiivinen lomaviikko kääntyi kohti loppua, samoin kuin kesäloma ja kesäiset säät. Sunnuntaiaamun koittaessa sade piiskari Åren rinteitä ja klo 8:30 startti kohti Tukholmaa sujui kaatosateessa. Aikaisemmin kesällä vietimme yhden välipäivän Tukholmassa ennen ajamista Viking Line Gabriellan autokannelle klo 16 aikoihin ja matkaa kohti Helsinkiä. Jälkimmäisellä reissulla optimoimme lomapäivien ja rahan käyttöä valitsemalla Tukholmasta Turkuun kulkevan Amorellan, joka lähti klo 18 aikaan. Toki olisi Åresta ajamalla ehtinyt myös Helsingin lauttaan, mutta mukavampi on nukkua pidempään ja viettää vähemmän aikaa laivassa.

Hudiksvallin Max Burgeria ei ohitettu kertaakaan
Hudiksvallin Max Burgeria ei ohitettu kertaakaan

Tukholmasta laivalla Turkuun
Tukholmasta laivalla Turkuun

Powaun breku oli mainio
Powaun breku oli mainio

Pari viikkoa ja pari tuhatta kilometriä
Pari viikkoa ja pari tuhatta kilometriä

Sportax Enduro Series 2018 SM3: Levi Midnight Enduro

Kesäloma on jo kaukana takanapäin ja on hyvä palautella mieleen miten hauskaa oli ajella keskiyön auringossa Levillä MTB-Enduron SM-sarjan kolmannessa osakilpailussa. Tällä kertaa ajoin Levillä rennon Funduro-luokan, jossa lauantaina ajettujen 8 erikoiskokeen, 50 kilometrin ja 3 tunnin jälkeen nousin "odotetusti" korkeimmalle podiumpaikalle. Edellisestä vuodesta jäi traumat Kätkätunturilta, jossa SM-sarjat ajoivat perjantaina yhden pitkän erikoiskokeen. Matka Leville oli jälleen pitkä, mutta niin olivat myös siellä ajetut erikoiskokeet. Kokonaisuutena nautinnollinen reissu, hyvä kisa ja lopputulos mukava. Hieman kyllä jäi kaivertamaan, että en ajanut koko kilpailua, mutta ennakkoasetelmat huomioiden se oli vain järkevää. Tässä pieni kisaraportti Lapin reissusta.

Levillä mutkan takaa voi paljastua yllätyksiä
Levillä mutkan takaa voi paljastua yllätyksiä

Keskiyön MTB-Enduroa Levillä

Heinäkuun lopulla ajettiin MTB-Enduron SM-sarjaa perinteisesti Levi Midnight Endurossa ja myös tänä vuonna kisa oli osa EWS Qualifier -kalenteria. Levin kisamatka oli myös osa kesälomareissua, joten matkaan lähdimme jo tiistaina, lähes suoraan Sappee Bikefestien jälkeen. Luvassa olisi pari päivää omatoimista ajelua Levin maastoissa ja loppuviikosta hieman kannustamista ja kisaamista.

Ajomatka Leville on aina suhteellisen pitkä ja taisimme ajaa sinne taukoineen noin 15 tuntia. Matka meni kuitenkin rattoisasti podcastien parissa, joista mainittakoon Yksi hyvinvointi (Soundcloud), Inspiradio ja Urheilijan ravintovalmennus, sekä maastopyöräilyyn liittyen MTB Podcasat, Downtime Podcast ja Vital MTB.

Roadtrip: eka stoppi Vierumäellä
Roadtrip: eka stoppi Vierumäellä

Matkalla oli aikaa ristikoille
Matkalla oli aikaa ristikoille

Viitasaaren ABC:n lounas ei vakuuttanut
Viitasaaren ABC:n lounas ei vakuuttanut

Ruokatauko Pyhäjärvellä
Ruokatauko Pyhäjärvellä

Tervolan Neste ei mennyt jatkoon
Tervolan Neste ei mennyt jatkoon

Päivällinen Ounasvaaran mäkkärissä :/
Päivällinen Ounasvaaran mäkkärissä :/

Huipun kautta mökille
Huipun kautta mökille

Majoituimme aivan Levin kylässä, Hiihtäjänkuja 5 B 2:ssa, joka oli ihan toimiva huoneisto mökkikompleksissa. Kilpailut alkoivat treeneillä vasta torstaina, joten pari päivää oli aikaa treenata Bike Parkissa ennen virallisia treenipäiviä. Levi Bike Parkin reitit tuli ajettua läpi ja ne olivat suhteellisen kuluneita, johon saattaa vaikuttaa kuiva kesä. Reitit tarjosivat hauskaa ja monipuolista ajettavaa pariksi päiväksi.

Levi Bike Park
Levi Bike Park

Levi Bike Park ja Gondoli
Levi Bike Park ja Gondoli

Bike Parkin laiturit olivat aika nopeita
Bike Parkin laiturit olivat aika nopeita

Rentoa lipsuttelua Bike Parkissa
Rentoa lipsuttelua Bike Parkissa

Tällä kertaa en osallistunut SM-sarjan luokkaan, vaan ajoin rennommassa Funduro-luokassa, sillä edellisen viikonlopun kisajärjestelyt Sappee Bikefestillä painoivat, eikä pohjalla ollut kunnon treeniä. Lisäksi kesäloma jatkui Levin jälkeen Åren suuntaan, joten oli hyvä lipsutella rennosti ja nauttia ajamisesta. Funduro-sarja ajoi vain lauantaina, mutta muuten samat erikoiskokeet kuin SM-sarjan Yleinen-luokka.

Perjantaina Yleisen sarjan luokat ajoivat illalla Kätkätunturin haastavissa maastoissa noin 10 minuutin SS1 Rykimäpolku -erikoiskokeen ja SS2 Express Black -pätkän eturinteessä.

SM3 Levi: erikoiskokeet perjantaina
SM3 Levi: erikoiskokeet perjantaina

Lauantaina kisassa ajettiin seuraavat erikoiskokeet kaikissa luokissa, jotka osittain mukailivat Levin Bike Parkin reittejä:

  • SS3 Nimetön: Santa's Cabinia mukaileva pätkä, jossa loppu poljettavaa metsäkivikkoa.
  • SS4 South Route: South Polelle lasketteleva nopea pätkä
  • SS5 Steep Groove: Blue Groovea mukaileva reitti, jossa koukattiin kurua pitkin lopun runttauspätkälle
  • SS6 Draivi Trail: Off-camper nurmikkorinnettä Golf-kentälle
  • SS7 Nimetön
  • SS8 Steep Groove
  • SS9 Draivi Trail
  • SS10 Express Black: Eturinteen loivasti alkava pätkä, joka huipentuu loppujyrkkään ränniin.

SM3 Levi: erikoiskokeet lauantaina
SM3 Levi: erikoiskokeet lauantaina

Lopputulokset olivat ennustettavia sekä miehissä että naisissa ja voit lukea niistä EBA ry:n sivuilta. Sivuilta löytyy myös lopputulokset erikoiskoeaikoineen.

  • Miehet: 1. Färm Aki (41:15.98), 2. Nyman Santtu (+1:09.92), 3. Leivo Petteri (+1:15.01)
  • Naiset: 1. Vacker Suvi (49:58.29), 2. Soinila Hanna (+2:43.13), 3. Appelkvist Julie/+2:47.20)
  • Nuoret: 1. Westerholm Tuukka (46:14.72), 2. Wkström Jacob (+2:41.99), 3. Rainio Onni (+4:43.49)
  • Juniorit: 1. Maja Akseli (33:37.04), 2. Jokinen Sasu (+0:51.26), 3. Purtola Joonas (+3:30.16)

Kisa Fundurossa sujui alun säheltämisen jälkeen hyvin, kun ajon sai kulkemaan rennosti ja löydettyä tuntuma hyvään vauhtiin. Kiersimme erikoiskokeet SM-luokkien jälkeen ilman varsinaista aikataulua. Fundurossa on se hyvä puoli, että lähtöpaikka ei ole niin tarkka kuin SM-sarjassa ja lähdimmekin reiteille aina pojat ennen tyttöjä, sillä se on kaikkien kannalta mukavampaa voimatasojen eroista johtuen. Ajoimme Fundurossa kisan yhdessä porukassa rennosti nauttien.

Vauhtierot kuskien välillä vielä korostuivat Levillä, kun erikoiskokeet olivat 4 ja 5 minuutin välillä ja normaalisti pätkät ovat puolet siitä. Kisasta on Strava-jälki, joka kertoo, että mittariin kertyi 50 kilometriä, 3 tuntia ja 2447 nousumetriä, josta erikoiskokeita ajettiin 35 minuuttia. Vertailukohtana kerrottakoon, että SM2 Sappeella ajettiin 33 kilometriä, 3,5 tuntia ja 1 360 laskumetriä, josta erikoiskokeella meni aikaa reilut 26 minuuttia.

SM3 Levi: Funduron rentoa menoa
SM3 Levi: Funduron rentoa menoa

Funduron EK-lähtöajat
Funduron EK-lähtöajat

Reitti oli raaka renkaille
Reitti oli raaka renkaille

Alussa ajo ei kulkenut
Alussa ajo ei kulkenut

Maalissa kerrankin kärjessä
Maalissa kerrankin kärjessä

Ansaittu palkinto kisan jälkeen
Ansaittu palkinto kisan jälkeen

Erikoiskoeajat olivat muutamien sekunttien sisällä ja lopputuloksissa voitin Funduro-luokan 2:38 erolla toiseksi tulleeseen, mutta hänellä oli rengasongelmia. Myös avopuolisoni, Luukkosen Anne, ajoi hyvin ja nousi Funduron naisten sarjassa podiumille. Vaikka voitin sarjani selkeällä erolla, voin sanoa, että korkeimmalle podiumpaikalle sai ajaa ihan kunnon höökillä. Taso on toki vaihtelevaa, ja vaikka yritin jättää edellä lähteneeseen minuutin väliä, ajoin muun muassa Steep Groovella ja Draivi Traililla kaksi edellä lähtenettä kiinni. Huvittavaa on, että ensimmäisellä kierroksella menin tangon yli Nimettömällä loppumetsikössä, mutta olin silti 3 sekunttia nopeampi kuin toisella kierroksella.

  • 1. kierros: 3: 4:35.40 (2.); 4. 4:09.42 (2.); 5. 5:17.36 (1.); 6. 4:18.49 (1.);
  • 2. kierros: 3. 4:38.43 (1.); 5. 5:21.04 (1.); 6. 4:22.20 (2.); 9. 2:22.16 (2.);

Vaikka Funduro-luokassa ei ole varsinaisesti mitään saavutettavaa samalla tapaa kuin SM-sarjan luokissa, saa ajoon aina lisää yritystä, kun pyörään kiinnitetään numerolappu. Pakko ajaa täysillä! Levillä näytti kone kiertävän hyvin.

Funduro oli rentoa lipsuttelua :)Funduro oli rentoa lipsuttelua :)
Funduro oli rentoa lipsuttelua :)

Kisan jälkeen on podiumilla hyvä hymyillä, oli se Fundurossa tai ei. Ei varmaan tarvi tämän jälkeen palkintokorokkeella patsastella, ellei sitten muutaman vuoden päästä pappasarjassa. Palkinnoksi saimme pahvia.

SM3 Levi: Funduro-sarja
SM3 Levi: Funduro-sarja

Levi Midnight Enduro oli kokonaisuutena loistava tapahtuma ja jätti hyvät fiilikset. Erikoiskokeet olivat pitkiä, haastavia, vauhdikkaita ja mukavia. Merkkaus oli osittain aika kevyttä ja merkkausnauhojen ylityksiä näkyi paikoitellen, mutta muuta negatiivista sanottavaa ei kisasta ole. Näissä tunnelmissa oli hyvä lähteä matkaamaan kohti Årea, joka odottaisi noin 15 tunnin ajomatkan päässä. Siitä lisää myöhemmin.

Levi jätti hyvät fiilikset kisasta
Levi jätti hyvät fiilikset kisasta

Juhannus alamäessä: Järvsö Bergscykel Park

Kesälomakausi on hyvin jo käynnissä ja ensimmäinen osuus lomasta jo käytetty viikon reissulla Ruotsiin, jossa kohteena oli ensin Järvsö, ja matka jatkui pohjoisemmaksi Åreen. Aktiviteetteina tietenkin maastopyöräily ja tällä kertaa hieman isommissa mäissä mitä Suomessa on mahdollista. Järvsö Bergscykel Park on matkan varrella Åre Bike Parkkiin mentäessä, joten siellä vietettiin juhannuksen aikoihin pari päivää aurinkoisissa tunnelmissa. Tarinan toisessa osassa jatkamme matkaa kohti Årea.

Järvsö Bike Park

Järvsö Bergscykel Park

Matkamme kohti Ruotsia ja Järvsötä alkoi juhannusviikon torstaina, jolloin otimme laivan Turusta Tukholmaan, koska aikataulullisesti se toimi paremmin ja onhan Viking Linen Grace aika paljon siistimpi laiva kuin kulahtanut Mariella tai Gabriella. Turussa autolla laivaan klo 20:55 ja Tukholmassa oltiin perillä aamulla klo 06:30, josta suuntasimme Sjöfartshotelletin aamiaisen kautta kohti E4-tietä ja Tönnebron kohdalta tielle 83 ja Järvsöön. Eli noin 315 kilometriä ja 3,5 tuntia, joka tarkoitti että ehtisimme vielä Bike Parkkiin rullailemaan useammaksi tunniksi.

Automatkaaminen Ruotsissa on hieman erilaista kuin Suomessa, sillä nopeusrajoitukset tuntuvat olevan vähimmäisnopeuksia, teillä on hyvin ohituskaistoja keskikaiteella eroteltuna ja nopeusvalvontakameroista ilmoitetaan kätevästi kylteillä hyvissä ajoin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun länsinaapurissa autolla matkasin, joten oli ikävä huomata ettei samanlaista ABC-huoltoasemakulttuuria ole ja hyvien taukopaikkojen löytäminen olikin oma taiteenlajinsa. Vaikka Max burgerit ovatkin syötäviä, ei niitä aivan jatkuvasti viitsisi hotkia.

Mitä reittejä ajettaisiin?

Useamman tunnin ajomatkan jälkeen pääsimme perille Järvsöön pieneen kylään, jossa Bike Park on aivan keskustan tuntumassa. Nopean evästäydennyksen jälkeen suuntasimme Järvsö Bergscykel Parkkiin. Kesällä 2018 Järvsön Bike Parkissa on auki 23 reittiä, sillä uusi 6-paikkainen tuolihissi on rakenteilla ja sen myötä reittejä tulee neljä lisää kaudelle 2019. 310 kruunua tiskiin päivälipusta ja ajoaikaa klo 10 - 16:00. Juhannuksen aikaan Järvsössä oli paljon suomalaisia ajamassa, mutta muuten reiteillä ja tuolihississä oli hyvin tilaa, eikä ruuhkaa ilmennyt. Kelit olivat myös suotaisat, aurinkoa ja päälle 20 astetta.

Järvsö Bergscykel Parkin reitit tarjoavat vaihtelua kevyestä rullailusta Barbrolla, Manolitolla ja Malinilla enemmän ajamista vaativiin En Tuff Brudiin, Twist Twistiin ja DH-tyylisiin Itzy Bitzyyn ja Kristiniin. Barbro on helppoa alkuverryttelyä, jossa metsäautotien leveydellä kummut tahdittavat bermien väliä, josta voi seuraavalla laskulla jatkaa Manolitolle tai En Tuff Brudille, jotka jo tarjoavat kapeampaa reittiä ja ajamisen meininkiä. Vuoden 2018 kesällä auki oli vain kohtalaisen hidas Sydliften, kun uutta Toppliftenia rakennettiin. 10 minuutin hissinousu palautti noin 4 - 5 minuutin laskuista ja päivässä ajoimme vajaat 10 laskua. Jotain dataa Järvsön Bike Parkin reiteistä näkyy Stravasta: päivä 1 ja päivä 2.

Linjojen speksausta mustalla Itzy Bitzylla

Honey honey kiemurtelee hissin alla

Kristinin bermiosuutta

Ajopäivistä Järvsössä ei ole paljoa kerrottavaa, kun ajofiilis oli loma-asennossa. Alla lyhyt kooste Järvsön reiteistä: Twist twist, En tuff brud, Manolito, Itzy Bitzy, Kristine ja Gummiboll.

Lät och lycklig alkuun ja Barbro oli aika lullailua:

Twist Twistillä pääsi jo hieman hyppelyn makuun, vaikka vauhdit olivat hieman hakusessa:

Itzy Bitzy oli ihan mukavan haastava:

Järvsö on suomalaisten kuskien suosiossa, sillä se on helposti saavutettavissa pidennettyä viikonloppua ajatellen ja reitit ovat viihdyttäviä. Ennakkohehkutuksesta johtuen eräs matkaseurueemme jäsen olikin hieman pettynyt Järvsön tarjoamiin reitteihin, kun ne olivat liian helppoja, eivätkä tarjonneet riittävästi ajamisen meininkiä: Itzy Bitzy oli kunnon tekemistä ja sinne olisi pitänyt mennä aikaisemmin. Reitit olivat osaltaan myös tylsiä, sillä varsinaisille pätkille pääsi hissin yläasemalta vain Lät och lyckligia pitkin, kun Hurra Hurra ja Pang, pang, pang olivat suljettuina. Myös reittien alaosat olivat hieman laiskoja.

Reittien väriluokittelu (vihreä, sininen, punainen ja musta) antaa välillä reiteistä väärän mielikuvan, sillä mustista vaikeista reiteistä Itzy Bitzy oli mukavan haastavaa ajamista. Vastaavasti Kristin aiheutti jo hieman hikeä otsalle ja Lite för Liten jäi itseltä ajamatta isojen gappihyppyjen ansiosta. Punaiset reitit olivat niitä, joita tuli ajeltua enemmän, sekä sinisistä Manolitoa ja Malinia. Barbro toimi hyvänä lämmittelynä ja vauhtiin totuttautumiseen.

Järvsön tarjonta on kuitenkin parasta mitä Suomen lähialueilta löytyy isompien mäkien osalta ja hyvää tekemistä on muutamaksi päiväksi. Kunhan uusi Toppliften saadaan valmiiksi, tarjoaa se nopeampaa nousua ja lisää reittejä ajettavaksi. Mäen juurella ruokaa ja evästä saa Berg & Barista, jonka hampurilainen oli ihan syötävä, mutta terassilla kokattu wokkilounas olisi varmaan ollut parempi. Myös paikan pyörävuokraamo ja -korjaamo näytti asialliselta.

Sydliftenin päältä ei ole hyviä maisemia

Majoittuminen Järvsössä

Majoituksen osalta Järvsössä on aivan Bike Parkin läheisyydessä useampia majoitusvaihtoehtoja kuten Bergshotellet, jotain rivitalomökkejä, kaudeksi 2019 avautuva JBP hotelli ja AirBnB-majoituksia. Valitsimme AirBnB:stä noin 2 kilometriä Järvsön keskustasta sijaitsevan Solåkerin, joka tarjosi rauhallisen ja siistin majoituksen peltomaiseman keskellä ja vielä saunalla. Ajamaan piti siis aina lähteä autolla, joten Bike Parkin vieressä oleva majoitus olisi sen osalta ollut kätevämpi.

Solåker oli siisti kahden asunnon majapaikka

Mäki siintää majapaikan pihalta

Sportax Enduro Series 2018 SM2: Sappee

MTB-Enduron Sportax Enduro Series 2018:n toinen osakilpailu ajettiin muutama viikko sitten Sappeen rinteillä ja loppuunmyydyssä kilpailussa ajajat saivat nauttia auringosta, hissinousuista ja vauhdikkaista ja osittain pölyisen liukkaista erikoiskokeista. Lauantaina treenattavana oli 8 erikoiskoetta ja sunnuntaina ajettiin kisaa yleisessä-luokassa 14 erikoiskokeen verran. Viikkoa aikaisemmin ajettu Ride More Cup Mielakassa tarjosi itselle hyvän valmistautumisen SM-sarjan toiseen osakilpailuun ja 33 kilometrin ja 3,5h jälkeen lopputuloksissa 34. sija oli jo paljon mieltä ylentävä kuin Messilässä. Sappeen jälkeen kilpailuissa on pieni kesätauko ennen Kokonniemessä ajettavaa Ride More Cupia heinäkuun alussa.

Sportax Enduro Series 2018 SM2: Sappee (kuva: Eero Lemmelä)

Sportax Enduro Series 2018 SM2: Sappee

Kesäkuun alkupuolella MTB-Enduron SM-sarja rullasi edellisistä vuosista poiketen Sappeen maastoihin, kun Himoksen perinteinen mutaralli oli siirretty parempien sadekelien toivossa syksyyn. Loppuunmyyty Sportax Enduro Series 2018:n toinen osakilpailu tarjosi kuskeille vauhdikkaita ratoja Sappeen rinteillä ja lähimaastoissa hyödyntäen osittain Bike Parkin reittejä. Kaksi hissiä vei ajajat mäen huipulle, muutama pidempi siirtymä piti huolen kuntopuolesta, aurinko helli koko kisaviikonlopun ajan ja kilpailu rullasi läpi onnistuneesti.

Sportax Enduro Series 2018 2: Sappee

Lauantaina treenattavana oli 8 erikoiskoetta ja sunnuntaina ajettiin kisaa yleisessä-luokassa 14 erikoiskokeen verran. Reitit oli rakennettu virkistävän erilaisiksi ja ne tarjosivat kaikille jotain. Rinteissä oli mukavaa off-camberia, bermejä rullattiin yhden erikoiskokeen verran, poljettavaa löytyi aivan uudelta metsäreitiltä, vauhdikasta pujottelua kallioilla ja kunnon kivikkorytyytystä löytyi Bike Parkin enduro-pätkiltä.

Erikoiskokeet treeneissä ajettuna löytyvät Finnish MTB Enduro 2018 -listalta Youtubesta.

Ek1 ja Ek7 Safari Grande

Ek2 ja Ek 8 Quatro Corso

Ek3 ja Ek9 E-Itä

Ek4 ja Ek10 Not Braeker

Ek5 ja Ek11 Fresh Cut

Ek6 ja Ek12 Valintatalo

Ek13 E

Ek14 E1

Lauantain treenipäivänä meinasi tulla hieman kiire kiertää erikoiskokeet, kun ajoin takavanteen kiveen rikkoen myös päälirenkaan, kun yksi erikoiskoe oli vielä ajamatta. Tietenkin ulkorengas oli mennyt sekä päältä että vanteen juuresta puhki, eikä mukanani ollut pikaliimaa tai tubeless-paikka-ainetta. Kaikkea muuta repusta kyllä löytyikin. Onneksi sain avopuolisoltani sopivasti lainaan Orbea Rallonin. Hieman outo se oli ajaa, etenkin kun Rallonin iskareissa oli ongelmaa kompressioiden kanssa. Kaikki pätkät kerran ajaneena ehdin vielä käydä autolla vaihtamassa renkaan, viilaamassa vannetta ja ajaa parit videoimattomat pätkät uudelleen ennen hissien sulkeutumista. Treenien jälkeen ajotuntuma ei ollut kovin luottavainen.

Kisan jälkeen vanne hoidettiin kuntoon Bikeworxissa

Kisapäivään startattiin kaverin mökiltä Kangasalan kulmilta ja starttiaika oli sopivan myöhäinen klo 11:00. Vielä SM-sarjan avauksessa Messilässä oma vauhtini oli hieman kadoksissa pitkän talven jälkeen, mutta viikkoa aikaisemmin ajettu Ride More Cup Mielakka ja muutamat hyvät treenit Bike Parkeissa toivat uutta iskua nopeille pätkille. Nyt ajo tuntui hyvältä ja itsestä sai enemmän irti ajon sujuvuuden ja vauhdin osalta kuin Messilässä. Lopulta Sappeen kisa oli hissinousuista huolimatta raskaampi kuin Messilä, kun kahdelle viimeiselle pätkälle lähtiessä voimat olivat jo aika finaalissa ja ek 13:lla oikea kämmen kramppasi ja viimeisen pätkän jälkeen jalat kramppasivat. Pitkä päivä auringossa oli tehnyt tehtävänsä ja olisi pitänyt myös hieman enemmän palautella pätkien jälkeen ennen hissinousua ja lähtöportille menemistä.

Aikataulu ei ollut turhan tiukka

Specialized Enduro Elite 6Fattie toimi hyvin

Erikoiskokeet sujuivat ihan asiallisesti molemmilla kierroksilla, eikä mitään ongelmia ollut. Ainoastaan 1. kierroksen ek2:lla oli hieman tilanteita wallriden jälkeisissä bermeissä, mutta sekään ei juuri ajassa näkynyt. Toisella kierroksella sai useimpien erikoiskokeiden ajoista sekunteja pois, joten sinällään voimat riittivät hyvin puristamaan koko kisan läpi. Tai ensimmäisellä kierroksella tuli säästeltyä.

  • 1. kierros: ek1: 1:41.36 (37th); ek2: 1:35.83 (41st); ek3: 2:07.09 (34th); ek4: 1:46.39 (46th); ek5: 2:22.34 (30th); ek6: 1:33.23 (55th)
  • 2. kierros: ek7: 1:44.37 (56th); ek8: 1:34.96 (40th); ek9: 2:04.04 (24th); ek10: 1:44.56 (33rd); ek11: 2:20.13 (30th); ek12: 1:28.42 (24th); ek13: 2:21.00 (63rd); ek14: 2:23.13 (44th)

Sappeen lopputulokset kertovat suhteellisen totuttua tarinaa. Kärki ajoi jälleen kovaa ja 33 kilometrin ja 3,5h jälkeen olin lopputuloksissa sijalla 34. Ajalla 26:46.85 jäi voittajalle +3:31.79. Tosin, Färm voitti seuraavaksi tullutta lähes minuutin. Ajostani löytyy Strava-jälki.

Miehet:

  • 1. Aki Färm Team EVOC 23:15.06
  • 2. Santtu Nyman Focus enduro team Finland Larunpyörä +0:57.19
  • 3. Petteri Leivo Specialized/Raispo +1:03.46

Naiset:

  • 1. Suvi Vacker Whyte Team Finland / JyPS 27:46.92
  • 2. Hanna Soinila MTBCF +2:01.14
  • 3. Anni Mononen Ride More Pivot +3:03.80

Nuoret:

  • 1. Tarmo Ryynänen Team Mountain Bike Shop 24:30.83
  • 2. Onni Rainio Pole +0:16.24
  • 3. Ville Soukka Korson Kaiku +0:54.96

MTB-Enduron kilpailut jatkuvat heinäkuun alussa Kokonniemessä, jossa ajetaan Ride More Cupin toinen osakilpailu. Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää juhannusta!