Ruka Golfin 9-reikäinen on mukavan vaihteleva

Kesäloma alkoi viime viikolla hyvällä säällä suunnaten auto kohti pohjoista ja Kuusamoa tarkoituksena hieman pyöräillä Rukan ympäristössä ja testata myös Ruka Golfin 9-reikäinen kenttä. Molemmat aktiviteetit tulikin suoritettua ja lisäksi myös käytyä laskemassa seitsemän koskea Kitkajoella Käylän ja Juuman välissä.

Ruka Golfin vuonna 1992 avattu kenttä on yksi maailman pohjoisimmista kentistä (pohjoisin Levillä) ja sijaitsee muutaman kilometrin päässä Rukalta. Par 68 -kenttää kuvataan maisemallisesti kauniiksi ja väyliltään hyvin kapeaksi ja haastavaksi, josta löytyy pituutta keltaiselta tiiltä 4776m (cr/slope; miehet: 66.5/133; naiset: 71.1/134) ja punaiselta 3906m (cr/slope; miehet: 62.5/125; naiset: 65.9/124). Kentältä löytyy myös range, putti- ja chippiviheriö ja bunkkeri, joten harjoitusmahdollisuudetkin ovat loistavat. Klubirakennuksessa on kahvio, saniteettitilat ja pieni pro-shop lähinnä pallo- ja tiivaraston täydentämiseen. Puolikas kierros kustansi 26 euroa ja muistaakseni koko kierros 34 euroa. Rangepoletit olivat normaalin 2 euroa kappale, jolla sai sen 32 palloa.

ruka golf

Testasin väylät lähes kylmiltään ja kierros menikin ihan tasoituksen ilmoittamalla tavalla, eli vaihtelevasti. Lauantai-iltana kello 17 jälkeen oli kentällä hyvin tilaa ja sain kiertää kentän yksin sopivalla välillä takana tulevaan ryhmään. Kätevästi pystyi pelaamaan muutamalla pallolla samanaikaisesti ja harjoittelemaan tiettyjä pelitilanteita. Maisemallisesti korkeuserojen ja lampien värittämän kentän väylät olivat loistavassa kunnossa ja viheriöt nopeita. Vesiesteetkin oli sijoitettu sen verran sopivasti, että pari palloa piti niihin upottaa. Väylän nurmikkoa mutustelleeseen poroon en sentään osunut. Pelillisesti olisi kyllä ollut järkevämpää suorittaa kunnolliset puttaus-, chippi- ja rangetreenit ennen pelikierrosta kuin vasta pari päivää sen jälkeen.

Golf näytti olevan aika suosittua jopa näin hieman syksymmällä, sillä en toista kierrosta kentällä ehtinyt suorittaa haluamaani aikaan (ilman ennakkovarausta). Jäipä vielä saavutettavaa sillekin kentälle ja kuulemma Kuusamoon on suunnitteilla täysimittainen golf-kenttä Kuusamon Tropiikin lähelle.

Golf, tuo herrasmiesten taitolaji

Nyt kun opiskelut ovat jääneet taakse, on hyvää aikaa aloittaa uusia harrastuksia kuten golf, jonka jälkeen ajankäytöllisiä ongelmia ei olekaan. Siis sitä ongelmaa, mihin kaiken opiskelulta jääneen ajan käyttäisi. Vaikka golf on periaatteeltaan suhteellisen yksinkertainen laji, on se käytännössä kaukana siitä ja jo kohtalaisen svingin, eli lyönnin, saavuttamiseksi saa tehdä töitä. Mutta kun lyönti onnistuu ja pallo kiitää kaaressa pitkälle greeniä, on tunne mahtava. Tähän kun lisätään vielä 18 reikää ja vajaat neljä tuntia bägin kanssa kävelyä, on hyvä ajanviete valmis.

Sain valmistujaislahjaksi lahjakortin Golfin peruskurssille Kytäjä Golfiin, jossa PGA Pro Antti Vaalas opasti lajin saloihin kolmena opetuspäivänä ja yhtenä pelipäivänä, jolloin kierrettiin 9 reikää. Lisäksi pakettiin kuului neljä pelilippua, Kytäjä Golf Ry:n vuosijäsenyys ja tietenkin Green Card alkutasoituksella 54. Kurssin jälkeen lyönnit jo osuivatkin kohtalaisella onnistumisprosentilla väylälle, joten ehkä tästä pelistä jotain tulee muutakin kuin nurmipinnan moukarointia.

Golf on lajina maineeltaan suhteellisen elitistisessä asemassa, ja ei se toki aivan niitä edullisimpia harrastuksia ole, mutta alkuun pääsee kohtalaisen huokealla. Kentän kiertäminen kustantaa muutamasta kympistä vajaaseen sataan euroon per 18 reikää vieraspelaajan green fee -maksulla, mutta rangelle pääsee palloa hakkaamaan jo muutamalla eurolla per kori. Kun tähän lisätään varusteiden kuten käytettyjen mailojen, golfbägin ja mukavien pelivaatteiden hankinta, on alkupanostus muutamassa satasessa.

Itse ostin parilla kympillä työkaverin vanhat aloittelijamailat (puolikas setti), joilla pääsee hyvin alkuun ja niiden kaveriksi Niken Sasquatch Tour Carry -bägin, jolla mailoja on mukava kentällä kanniskella. Lisäksi golf-etikettiin kuuluu hieman siistimmät vaatteet kuin farkut ja t-paita, joten kaupasta lähti mukaan myös pari pelipaitaa ja housut, jotka ovat puuvillavaatteisiin verrattuna paljon paremmat. Lisäksi ostin Eccon Casual Cool II -golfkengät, joilla kentällä on mukava kävellä. Kuten kaikissa urheilulajeissa, on lajin harrastaminen paljon hauskempaa kunnon varusteilla ja välineillä, joilla siitä nauttii.

Peruskurssin jälkeen olen nyt käynyt muutaman kerran rangella hakkaamassa palloa ja ehkä se lyönti alkaa sieltä löytymään. Perustekniikka on tiedossa, mutta sen toteuttaminen onkin sitten toinen asia. Kropassa on turhan paljon jäykkyyttä rentoon heilahdukseen. Toiveita kuitenkin on, sillä opettaja totesi hyvin muutamalle kurssilla perusteita kertaavalle, että eihän golfissa muuta olekaan kuin perusteita. Tietenkin lyöntiin vaikuttaa moni asia, mutta kaikki lähtee hyvästä otteesta ja heilahduksesta.

Jos lyöntitekniikassa ei mitään mystillistä ole (karkeasti sanottuna), niin vastaavasti mailojen valinnassa ja tekniikassa sitä löytyy, ainakin mitä golf-aiheisia foorumeita lukee. On nostokulmaa, lapakulmaa, offsettiä, bouncea, varren jäykkyyttä, taipumaa, svingipainoa ja valettua tai taottua lapaa ja vaikka mitä nyanssia. Aloittelijan onkin hyvä vakiinnuttaa ensin oma svingi, kuin sännätä kauppaan ostamaan satojen eurojen mailasettejä. Perusrautasetillä pärjää alkuun mainiosti ja puumailat usein vain sekoittavat lyönnin. Tietenkin pitkillä väylillä avaus esimerkiksi puukolmosella tuo pallon todennäköisesti lähemmäs lippua kuin raudalla huitaisu. Draiverin hankinta aloittelijalle on kuulemma aika turhaa.

Oma kotikenttä löytyy siis nyt Kytäjältä Hyvinkään kupeesta, johon on hieman ikävän pitkä matka Helsingistä, noin kolme varttia, mutta lähiseuduilta löytyy kyllä useita kenttiä joilla käydä kiertämässä ja lyöntiä treenaamassa. Löfkulla Golfin range on tullutkin jo testattua ja Paloheinä Golf on myös lähellä. Kotikentällä olisi vain se etu, että siellä range on nurmikolla ja pallot ilmaisia. Kytäjä on kyllä yksi Suomen hienoimmista golf-kentistä kahdella 18 reiän kierroksella, mutta niin on hintakin komea. Vuokrapelioikeus kustantaisi loppukaudeksi jotain 900e tietämillä ja green fee kierrokselta on 90e. Ei sillai, ettäkö edes tasoitus tuonne riittäisi, mutta eiköhän se edes hieman niiden neljän puolikkaan kierroksen aikana laske.

Nyt vain pitäisi luottaa siihen, että Suomen kesässä on paljon aurinkoisia päiviä siten, että osan niistä voi käyttää pyöräilyyn ja loput golffiin. Rangelle voi sentään lähteä hieman heikommassakin säässä ja näin alkuun se tosiaan on tarpeen. Harmillista vain, että on ilmeisesti enemmän sääntö kuin poikkeus, että rangella on matot, eikä nurmikkoa, josta pallon lyönti vastaisi enemmän pelitilannetta.