Avainsana: karkki

Tietokoneiden tehojen kasvaessa ja prosessoriytimien määrän lisääntyessä prosessoriaikaa jää käytettäväksi esimerkiksi käyttöliittymän graafiseen kuorruttamiseen. 3D-kiihdytetty työpöytä on ollut Linuxissa työn alla muutaman vuoden eri projektien toimesta ja tänä syksynä julkaistu Compiz Fusionin ensimmäinen versio kuorruttaa työpöydän lopullisesti. Compiz on viimeinkin saanut aikaan toimivan kokonaisuuden ja tarjoaa toteutukseltaan ja ominaisuuksiltaan aivan toisen tason graafista iloittelua, mitä Mac OS X tai Windows Vista pystyvät tarjoamaan.

OpenGL-kiihdytettyä ja tehosteilla viritettyä työpöytää kehittävä Compiz on ollut testauskunnossa jo vuoden verran, mutta nyt projekti tuntuu olevan käytettävässä kunnossa. Compizista viime vuonna erkaantuneen Beryl-projektin jälleenliittäminen ja Compiz Fusionin luominen tuntuvat saaneen projektiin uutta nostetta. Compiz Fusion sisältää kokoelman lisäosia ja asetuksia Compizin hallintaan ja sen tarkoituksena on tuoda Berylissä olleita lisäosia Compiziin ja jatkaa lisäosien ja oheisohjelmien kehitystä.

Noin vuosi sitten testailin Compizia ja paljon kehitystä on tapahtunut toimivuuden, vakauden ja käytettävyyden suhteen. Perusominaisuudet ja tehosteet ovat pysyneet samoina ja tuttujen ominaisuuksien lisäksi 3D-kiihdytetty työpöytä on saanut lisää karkkia. Compiz Fusionin asentaminen Gentoohon oli yksinkertaista Gentoo Xeffects Wikin ohjeiden avulla ja lisäksi asensin fusion-icon-ohjelman, joka tarjoaa tehtäväpalkkiin ikonin Compizin asetusten määrittämiseen. Kun vielä tehosteet olivat alkuun määritelty maltillisesti, ei enempää säätämistä tarvittukaan.

Maltillisilla tehosteilla viritettynä Compiz Fusion tuntuu olevan päivittäisessä käytössä ihan käytettävä ja vajaan viikon koekäytöllä ei vakaudessakaan ole ollut huomauttamista. Ei edes vaikka alkuun käytin paketeista testaukseen tarkoitettuja versioita. Nykyaikaisella koneella (Core 2 Duo 2.3Ghz, Nvidia GF7600GS 128MB ja 2GB RAM) ei Compizin käyttöä edes tehoissa huomaa ja prosessorikin pyörii puolella teholla. Vuosi sitten testaillessa Compiz pyöri ihan hyvin nykyisessä palvelinkoneessa (AMD64 2GHz, GF4200 64MB ja 1GB RAM), joten tehovaatimukset eivät ole taivaissa.

Compizin toiminnasta saa parhaiten kuvan katsomalla Youtubesta löytyviä videoita, lukemalla ominaisuuksia selkeästi esittelevän arvostelun tai tietenkin asentamalla sen omalle koneelleen. Testaukseen sopii esimerkiksi lokakuussa julkaistava Ubuntu Gutsy.

Jutun liitteeksi pari pakollista kuvaa, Compiz Fusionin Expo- ja Shift Switcher -lisäosat:

Testailin tänään AIGLX:ää (Accelerated Indirect GLX), kun Nvidialta tuli Linuxille beta-ajurit (1.0-9625), jotka ensimmäistä kertaa tukevat OpenGL 2.1, GLX_EXT_texture_from_pixmap ominaisuutta. Kyseinen ominaisuus mahdollistaa AIGLX:n käytön Nvidian korteilla. AIGLX on projekti, joka tähtää GL-kiihdytettyyn työpöytään hieman Mac OS X:n ja Microsoft Vistan tapaan.

Aikaisemmin AIGLX:n ja vastaavan XGL -projektin kanssa piti käyttää hieman muokattua X-palvelinta, mutta X.org 7.1 -version myötä AIGLX -projekti yhdistettiin X.org -projektiin ja kiihdytetyn työpöydän käyttäminen helpottui. Nyt kun myös kiihdytettyyn työpöytään ja tehosteiden toimintaan tarvittava Compiz -ikkunointimanageri löytyy suoraan Portagesta, oli silmäkarkkien säätäminen yksinkertaisempaa kuin aikaisemmin.

Uusien Nvidian ajureiden ebuild löytyi Gentoon Bugzillasta ja asentui ongelmitta, joten kaikki oli valmista AIGLX:n testaamiseen. Portagesta vielä Compiz, Compizin ebuildiin muutokset Nvidian GL-kirjaston käyttämiseksi, muutamat muutokset Xorgin asetustiedostoon, terminaalissa loitsut ”gnome-window-decorator &” ja ”compiz –replace –use-cow gconf &” ja hienompaakin hienot tehosteet rävähtivät näytölle. Gentoo Wikissä on selostettu eri Compiz -pluginien ominaisuuksia.

AIGLX:n ja Compiz:n toimintaa voi katsoa Freedesktop.org:n Xgl demovideosta, sillä toiminnoiltaan AIGLX samanlainen kuin XGL, mutta toimii omien kokemusteni mukaan paremmin ja helpommin. AIGLX:n säätämisestä on Gentoo Wikissä hieman vanhentuneet ohjeet, jotka antavat AIGLX:n säätämisestä kovin hankalan ja monimutkaisen kuvan. Kokonaisuutena kiihdytetyn työpöydän säätäminen oli kuitenkin yksinkertainen prosessi, varsinkin jos vertaa aikaisempiin kokemuksiini XGL:n kanssa.

Hieman erilaisia ongelmia AIGLX:nki kanssa vielä on, mutta eiköhän nekin siitä aikanaan korjaannu.

AIGLX Gnomen kanssa käytettynä näyttää jotakuinkin seuraavalta (ylärivi: alt-tab -toiminto, expose-kopio; alarivi: cube-virtuaalityöpöytäanimaatio, litteä cube):