santacruzenduroseries Archives

Kesä etenee kohti syksyä ja enduromaastopyöräilyn SM-sarja jatkui elokuun lopussa Tahkolla, jossa odotettavissa oli vauhdikkaita erikoiskokeita kivien säestämänä. Omat odotukset Santa Cruz Enduro Seriesin neljännelle osakilpailulle olivat korkealla hyvin menneen Levin osakilpailun jälkeen, mutta lähtökohdat eivät olleet lupaavat, kun kisaan piti lähteä 27,5+” semiläskirenkailla, jotka olin todennut liukkaiksi alla olevilla renkailla jo Himoksen mutavellissä. Kisapäivänä fiilis ei ollut aivan virkein ja se näkyi myös ajossa. Pienillä virheillä aikaa kului ja lopputuloksissa olin yleisessä luokassa 32. jääden kärjelle lähes neljä minuuttia. Tästä on hyvä lähteä parantamaan tulosta jo parin viikon päästä, syyskuun alkupuolella, edessä olevaan Laajavuoden kisaan.

Santa Cruz Enduro Series, Tahko

Santa Cruz Enduro Seriesin neljäs osakilpailu ajettiin jälleen Tahkon upeissa maisemissa 20.-21.8 ja reitit olivat osittain tuttuja jo aikaisemmilta vuosilta, lisättynä kahdella uudella erikoiskokeella. Edessä olisi jälleen hyviä pätkiä Tahkon rinteillä ja riittävästi vauhdikasta kivikkoa ja hieman bermejä. Lisäksi oman lisänsä kisaan toisi pitkät siirtymät neljännelle ja viidennelle erikoiskokeelle.

Lauantain harjoitusten jälkeen näki, että omasta kisasta ei tulisi helppoa, sillä kosteilla kivillä ja nurmella plussakoon Schwalbe Nobby Nicit ovat ikävän liukkaat, eikä pitoa tunnu löytyvän. Nopeissa mutkissa perä liukui rinnalle ja juurakoissa pyörällä oli oma tahto. Eli pari napsua olisi otettava pois vauhdista.

Sunnuntaina ajettu kisa oli kokonaiskestoltaan lähes kuusi tuntia ja matkaa kertyi vajaat 50 kilometriä, kuten Strava-jäljestäni voi tutkailla. Muistelin viime vuodesta, että Tahkolla ei olisi yhtä paljon poljettavia osuuksia kuin Levillä, mutta olin väärässä. Penkistä sai polkea lähes jokaisella erikoiskokeella sykkeet maksimiin :) Lisäksi tänä vuonna kierroksen kaksi viimeistä erikoiskoetta olivat mukavan pitkien siirtymien takana, joten kuskien kuntoa koeteltiin huolella.

Erikoiskokeet olivat jälleen nautittavia ja menoa niillä voi katsoa kisavideosta

https://vimeo.com/182166336

Erikoiskoe 2:lla, Anette’s Anti-flow:lla, oli erittäin mukava kivikkosuora, kuten videosta voi päätellä

Kuvia kisoista löytyy ainakin Valtteri Enstedtin, Jukka Tammisen ja Mikko Piispan ottamana.

Tulokset

Enduromaastopyöräilyn SM-sarjan neljäs osakilpailu Tahkolla sujui suhteellisen hyvin, mutta oma ajo ei kulkenut sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Erikoiskokeet menivät ilman suurempia ongelmia ajon tai kaluston osalta, mutta pienet virheet veivät aikaa tasaiseen tahtiin. Lopputuloksissa olin sijalla 32. ajalla 32:23, jääden voittajalle 3:58, johon en voi olla tyytyväinen.

Lopputulokset löytyvät MTB Enduron sivuilta ja jossittelua varten voi vertailla erikoiskoeaikoja. Yleisessä sarjassa kisan voittoon ajoi jälleen Petteri Leivo ajassa 28:25, 37 sekunnin erolla Aki Färmiin ja kolmanneksi ajoi Juhani Kettunen 40 sekuntia voittajaa jäljessä. Huomioitavaa on myös, että nuorissa ajanut Oskar Vuori olisi sijoittunut yleisessä sarjassa 8. ajalla 31:28. Naisissa voittoon ajoi Kaisa Härkönen ajalla 36:11, toiseksi Suvi Vacker 27 sekuntia myöhemmin ja kolmanneksi ajoi Salla Oksanen jääden 1:45.

Jälkitunnelmat

Tahkon kisaviikonloppu tarjosi jälleen loistavia, joskin kivikkoisia erikoiskokeita ja lauantain treenipäivän sateen jälkeen kivet ja juuret olivat edelleen mukavan liukkaita, tarjoten haasteita kuskeille. Haasteita oli omassa ajossakin, lähinnä rengasvalinnan osalta, kun plussakoon Schwalbe Nobby Nicit eivät vaan toimi, mutta vaihtoehtoja ei valitettavasti ollut. Muuten oli hyvä huomata, että oma perusvauhti tuntuu löytyneen, kun pienillä virheillä liukastellen saa ajettua lopputuloksen top 30 tuntumaan. Kovempaa toki pitäisi vielä päästä :)

Tahkon kisa jätti hieman hampaankoloon ajon osalta, mutta muuten olivat järjestäjät jälleen tehneet hyvää työtä kisan eteen. Kaikki toimi kuten pitikin, ajo- ja majoitusseura oli loistavaa, kiitokset siitä Kymin herroille, ja kalustokin säilyi ehjänä. Specialized Enduro 29 plussakoon renkailla palveli jälleen hyvin ja takana ollut Procore piti sekä renkaan että vanteen nyt ehjänä. Kiitokset Mountainbikeshopille myös vinkistä, että 27,5+” plussakoon renkailla Enduro on parempi ajaa, kun ohjainlaakerin alle laittaa 1 cm korotuspalan, joka nostaa keskiötä ja loiventaa ohjauskulmaa.

Tahkon kisaviikonlopun jälkeen on hyvä suunnata jo parin viikon päästä syyskuun alkupuolella edessä siintävään kauden päättävään Laajavuoren kisaan Jyväskylään. Ja tätä kirjoittaessa se onkin jo ajettu, mutta siitä lisää myöhemmin.

Treenipäivän kruisailua (kuva Mikko Piispa)

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Levillä ajettiin enduromaastopyöräilyn Santa Cruz Enduro Seriesin kolmas osakilpailu ja vaikka sääennusteet lupailivat sateita, saatiin SM-osakilpailu ajaa lopulta aurinkoisessa kelissä. Levitunturi tarjosi hyvät puitteet kisalle ja korkeuseroiltaan reitit, joita ei Etelä-Suomesta löydy. Vaikka perjantain treenit jäivät lyhyeksi, sujui oma kisa lauantaina hyvin, kun lopputuloksissa olin yleisessä luokassa 19. ajalla 41:09, jääden voittajalle 3:18, eli noin 3-4 sekunttia per minuutti. Kannatti se 26 tuntia ja 2000 km Lappiin ja takaisin ajaa :)

Santa Cruz Enduro Levi (kuva Mika Salminen)

Santa Cruz Enduro Series, Levi

Saavuin Leville jo keskiviikkoiltana 1000 kilometrin ja 15 tunnin jälkeen, ja ja torstaina oli hyvä aikaa saada tuntumaa 29-tuumaisilla renkailla varustetun Specialized Enduron käyttäytymiseen Levin Bike Parkin bermeissä ja vauhdeissa. Tällaisia maastoja kun olisi myös pääkaupunkiseudulla. Bike Parkeissa ajaminen on jäänyt vähäiselle, joten kova vauhtinen treeni oli enemmän kuin tarpeen. Tuli myös vedettyä laituridroppeja, pöytähyppyjä ja lyhyitä tiegappejä, joita olen hieman aristellut ajaa. Turhaan. Hyvää itsensä voittamista. Kalustovaurioitta ei treeneistä selvitty, kun taka-akseli oli jälleen kiertynyt auki ja lopulta tippui paikaltaan vääntäen jarrulevyn. Onneksi oli varaosia mukana.

Bike Parkin laiturit olivat hyviä ajaa, kuten Hellu näyttää

Treenit

Torstai-iltana julkaistiin kisan erikoiskokeet, joille pääsi treenaamaan perjantaiaamulla. Hyvä että tuli torstaina ajettua muutama tunti Bike Parkissa, sillä osa pätkistä kulki samoja reittejä pitkin. Treenipäivä valkeni hieman usvaisena ja pienen sateen uhan alla, joten väkeä olikin reiteillä heti aamusta, joka näkyi pitkinä hissijonoina, etenkin kun gondoleita oli liikkeellä vähän. Jonossa meni helposti vartti odotellessa ja hyvää treeniaikaa hukkaan. Ensimmäisellä ajolla erikoiskokeet vaikuttivat hyviltä, sisältäen vauhdikasta ajamista ja myös polkemista. Radan merkkaus oli aamupäivällä joltain osin hieman vajavaista, ja 2. ja 5. erikoiskokeet tuli ajettua harhaan ensimmäisellä yrittämällä, kun en ollut riittävän tarkkana.

Hyppy ojan yli säästää aikaa, Jukka näyttää mallia

Puolen päivän aikaan hissijono sitten lopulta tyhjeni, kun ukkonen sulki hissit, mutta sadetta ei vielä saatu. Treenit jatkuivat nyt joko käyttämällä autoa pyörien huipulle viemiseen tai ajamalla tietä pitkin. Ei kovin reilua kaikkia kohtaan, etenkin kun itse poljin pari kertaa huipulle ja tunkkasin kerran, että sain kaikki pätkät ajettua edes kerran. Vajaat neljä tuntia ja 40 kilometriä jaksoi pyörää liikuttaa.

Treenipäivänä sai siis myös hyvää ylämäkitreeniä alamäessä ajamisen vastapainoksi, mutta olisi ratoihin voinut vielä toisenkin kerran tutustua, etenkin merkkauksen ollessa osittain vähäistä. Kisassa ei kyllä itsellä ollut ongelmia löytää rataa viimeisen erikoiskokeen maalia lukuun ottamatta, mutta Facebook-keskustelun perusteella kaikille rata ei ollut niin selkeä. Illalla sitten saatiin sitä luvattua sadetta, kun ukkoskuuro saapui vielä pehmentämään ja kuluttamaan radat.

Kisapäivä

Lauantain kisapäivä tulisi olemaan pitkä, sillä erikoiskokeita oli kaikkiaan 12 eli kuusi per kierros. Aikaa käytettäväksi kierrokseen oli noin 3,5 tuntia, joka piti aika hyvin paikkansa, sillä koko kisaan meni itsellä noin 6 tuntia ja matkaa kertyi noin 60 kilometriä nousut mukaan lukien. Kierrosten välillä oli noin parinkymmenen minuutin mittainen tauko. Polar M400 -mittari jotenkin temppuili, eikä tallentanut kuin noin 2/3 kisasta, joka löytyy Stravasta. Näköjään toisen kierroksen 1. pätkä, jomman kumman 5. ja 6. pätkä uupuvat.

Kisa aloitettiin lämmittelysiirtymällä ensimmäisen erikoiskokeen alkuun tietä pitkin, joka olikin tullut jo tutuksi perjantailta. Ensimmäiselle pätkälle ajaessa pystyi varusterepun jättämään kätevästi pätkän maaliin ja tämän jälkeen sen pystyi pitämään hissin ala-asemalla. Ajoin myös Meri-Teijossa ilman juomareppua selässä ja se toimi hyvin, kun taas Himoksella kisan luonteesta johtuen reppu oli kannossa. Pelkällä suojapanssarilla ajaessa ajo on paljon jouhevampaa.

1. erikoiskoe oli mukavaa rahkasammal polkua, hieman kivillä höystettynä. Treeneissä ei pätkällä juuri polkua ollut näkynyt, mutta nyt pyörää sai runtata selkeässä pehmeässä urassa. Hyvä aloitus, joskin vedin lopun mutkan leveäksi ja puuhun. Toisella kierroksella tulikin pannutettua kunnolla ja isosta kivestä OTB:t. Pyörä vielä päälle ja aikaa kului lopulta jotain 20 sekunttia. Mitään ei kuitenkaan hajonnut, joten tanko suoraan ja seuraavalle pätkälle. Ensimmäisellä kierroksella aikani oli 2:04 (22., kärkiaika 1:53), toisella 2:26 (105., kärkiaika 1:53).

2. erikoiskoe oli teknisesti ehkä haastavin, ollen vanhaa DH-reittiä ja jyrkkyyttä Levin maailman cup -rinteen vieressä riitti. Alussa kurvailtiin isoja bermejä ja jatkettiin sateen kuluttamalle jyrkän mutkitteluun. Lopussa vielä pätkä Bike Parkin punaista osuutta. Loppuajassa näkyi, että bermeissä ja varmaan myös jyrkässä osuudessa vauhti ei ollut sitä mitä pitäisi. Bermeihin pitäisi antaa päästää paremmin jarrut auki, mutta tuli ajettua aika varmasti. Ensimmäisellä yrityksellä aikaa meni 3:58 (34., kärkiaika 3:38), toisella kierroksella 3:50 (30., kärkiaika 3:26). Ensimmäisellä kierroksella yläosuuden sumu haittasi näkyvyyttä, mutta myös jyrkkäosuus kului paremmaksi toista kierrosta varten, joka näkyi ajoissa. Erikoiskokeella oli myös muutama paikka, jossa pystyi ajamaan mutkan suoraksi nauhoituksen puuttuessa. Kuulin myös huhua, että yläosuuden bermien kierrossa näkyi suoraan menneitä renkaiden jälkiä merkkauksesta huolimatta (ehkä aamun sumusta johtuen?), mutta tiedä sitten.

3. pätkä oli alusta pehmeää rinnemutkittelua, jonka jälkeen kurvattiin Bike Parkin siniselle linjalle. Hauskaa bermiä, nopeaa rinneosuutta ja kunnon runttaamista pienellä bermipolulla maaliin. Pitäisi vielä vain osata antaa kaikkensa suorilla pätkillä, sillä voimia jäi reserviin etenkin ekalla kiekalla. Erikoiskoeaika ensimmäisellä vedolla oli 3:16 (23., kärkiaika 3:01) ja toisella 3:12 (21., kärkiaika 2:56). Toisella kierroksella reitin alkuosuuden pehmeässä rinnepujottelussa näkyi hieman mutkien oikomisia, kohdissa joissa merkkaus oli lähes hävinnyt.

4. erikoiskoe oli teknisesti helpoin, mutta suhteellisen neitseellinen maasto, pehmeä multa ja piilokivet tekivät reitistä omalla tavallaan haastavan. Alun rinnepujottelun jälkeen metsään syöksyttäessä pystyi runnomaan kunnolla hyvät ajolinjat valiten. Lopussa oli vielä rinnepujottelua ja yksi kuumottava ojan yli hyppy. Ei tullut hypättyä, vaan ajettua pohjan kautta, joka vei aikaa jotain 5 sekunttia ylimääräistä. Erikoiskoeajat olivat 3:45 (22., kärkiaika 3:30) ja 3:41 (16., kärkiaika 3:26).

5. erikoiskoe alkoi samaa linjaa pitkää kakkosen kanssa ja jatkoi Bike Parkin pätkää ennen metsäosuutta. Metsosuudella oli samaa pehmeähköä mätäsmaastoa ja kivikkoa. Tällä pätkällä perjantaina alle laitetut Huck Norrikset luultavasti pelastivat rengasrikolta, kun takavanteesta löytyi kunnon vekki. Metsäpätkällä sai taas runtata kunnolla kivikkopolulla. Erikoiskoeajat olivat 4:10 (13., kärkiaika 3:53) ja 4:08 (15., kärkiaika 3:50).

6. Kierroksen viimeinen erikoiskoe laskettiin takaisin Zero Pointille. Alussa lyhyt rinnepujottelu josta pieni hyppy metsäkivikkoon jatkaen metsäautotielle ja lopulta eturinteen pujotteluun nurmikossa. Pätkän lopussa oli vielä hämäävä tiukka mutka ennen maalia. Etenkin ekalla kiekalla mutka yllätti, koska maalia ei ollut treeneissä merkitty. Erikoiskoeajat olivat 3:22 (17., kärkiaika 3:12) ja 3:17 (9., kärkiaika 3:04). Myös viimeisellä pätkällä rinnepujottelun tiukoissa kohdissa reitti oli hieman oiennut kulumisen johdosta.

Hissit olivat käytössä koko kisan ajan (onneksi)

Ajoin kisan tällä kertaa 29″-kiekoilla varustetulla Specialized Enduro 29:lla, joka toimi varmasti vauhdikkailla reiteillä, vaikkakin bermit taittuivat hieman kankeasti. Porukalla tuntui menevän aika paljon renkaita puhki, mutta todennäköisesti litkutetut Maxxis Minion DHF 2,3″ ja Minion DHR II 2,3″ Huck Norrikseilla varustettuina pelastivat renkaat monta kertaa. Huck Norris on köyhän miehen, kemiallisesti ristiinlinkitetystä monisoluisesta polyeteenista valmistettu, keveämpi vastine Schwalbe Procorelle tai DeanEasylle. Levin alamäkien kivikoissa renkaat ja vanteet olivat kyllä kovilla, joten lisäsuoja oli paikallaan.