Vuosi: 2005

Konqueror-vinkki

Joskus on tarpeen käyttää ikkunointijärjestelmän ”ulkopuolista” tiedostonhallintaa. Yleensähän Gnomessa käytetään Nautilusta, KDE:ssä Konqueroria ja Xfce:ssä xffm:ää.

Konqueror avaa kuitenkin peruskomennolla ”konqueror” pelkän normaalin ikkunan, eikä tiedostonhallinta tule suoraan esille. Tekemällä pikakuvakkeen vaikka Xfce:n paneeliin sisältäen komennon ”kfmclient openProfile filemanagement $HOME” avautuu oma kotihakemisto suoraan kuvaketta klikkaamalla.

Dave’s Desktop -sivustolta voi lukea lisää Konqueroriin liittyviä vinkkejä, kuten peruskäyttöön liittyvät vinkit Conquering the Konqueror ja Saving Profiles Under Konqueror.

Tuhoisat ja vaaralliset bugit

Wired news kirjoittaa ”Historian pahimmista ohjelmistovirheistä”. Listattuna on kymmenen tuhoisaa ja vaaraa aiheuttanutta ohjelmistovirhettä rakettien tuhoutumisesta, ylivuoto- ja liukulukuvirheistä kuolemaa aiheuttaneisiin ohjelmistovirheisiin.

”Errare humanum est”, ihminen on erehtyväinen.

OS X pois metallikuorrutuksesta

Apple on jo uusinut ohjelmien ulkoasua ohjelmien kuten iTunes ja iMail osalta. Käytössä ei ole enää perinteinen metallinen ulkokuori vaan hieman sileämpi ja nuorekkaampi kuorrutus.

http://gui.interacto.net/ tarjoaa UNO ohjelman, jolla voi ennakoida tulevaa ja muuttaa OS X:n muutkin ohjelmat uusiin kuoriin. UNOn sivuilla ohjelmaa kuvataan seuraavasti:
”UNO is a theme that brings the sunken unified toolbar/titlebar look&feel to every single window on your system”

Nyt muun muassa Finder ja menubar saavat uudet kuoret.
UNO

Lisää ruudunkaappauksia ja vertailua ulkoasujen välillä on nähtävissä UNOn sivuilla, koska itse en sopivasti vertailtavia ruudunkaappauksia ottanut.

Perjantain linkkivinkit

Verkon arkistoista kaivettuja Mac-sitaatteja

”Macintoshin hiiressä on tunnetusti vain yksi painike. Heti alusta alkaen painike tuntui minusta liian jäykältä.” — Petteri Järvinen, Tietokone-lehti, elokuu 1991

”Olisin mielelläni verrannut Macin nopeutta Windowsiin, mutta tämä ei ollut mielekästä, sillä testi-Mac oli luonnollisesti nopea.” — Petteri Järvinen, Tietokone-lehti, elokuu 1991

”Hitaammilla laitteilla Mac vaikuttaa nopeammalta, koska se päivittää kuvaruutuaan nopeammin kuin vastaava PC- ja Windows-yhdistelmä.” — Petteri Järvinen, Tietokone-lehti, elokuu 1991

”Uskaltaisitteko todella suositella Macin ostoa tuttavillenne? Joka haluaa pelejä, suomalaisia ohjelmia ja varmuuden siitä, että koneelle saa ohjelmia vielä 5 vuoden päästä? Minusta PC+Windows on tämän hetken suositeltavin ja varmin vaihtoehto kotikonetta ostavalle.” — Petteri Järvinen, sfnet.atk.sodat, joulukuu 1995

”Vertaukseni MacIntoshiin tarkoitti sitä, että ehkä Unix/Linux ei ole oikea valinta ihmiselle joka ei pidä roottina heilumisesta. Tai jolla ei ole varaa palkata roottia. :-)” — Sami Sihvonen

Lisää sitaattiarkistoja: Suomen Nettilegendojen Valittuja Viisauksia

Joulu alkaa jo marraskuussa

Mistä huomaa joulun lähenevän? Joululauluista kaupungilla, kaupoissa, radioissa? Lumipeitteestä ja tonttujen jäljistä maassa? Lisääntyneestä mainospostista? No, tietenkin joulu hiipii hiljaksiltaan ja viimeistään joululahjavinkit eri medioissa tuovat riisipuuron ja kinkun maun kielen päälle.

Den Gurun lahjavinkkilista sisältää tietotekniikkaan liittyviä tuotteita alkaen perustuotteilla kuten kannettavat tietokoneet, kytkin, rautapalomuuri, wlan-tukiasema, 64bit dual-core prosessorit, kuumimmat näytönohjainuutuudet, muutamat digikamerat, videotykki, PDA-laite, kannettava multimediasoitin, langattomat kuulokkeet ja USB-muistipalikka. Esiteltynä on myös hieman erikoisempia tuotteita kuten Logitechin langattomat kaiuttimet, Skype-puhelin, vesijäähdytteinen tietokone, Buffalon TeraStation verkkotallennuslaatikko, ilmatäytteiset kaiuttimet ja Gigabyten i-RAM tallennusratkaisu. Lopuksi itseään voi virkistää kofeiinisuihkusaippualla ja plasmakahvimukilla.

Tekniikkaa ja vekottimia rakastaville lista on mukavaa luettavaa, mutta ei lahjaideat oikein joululahjoiksi taivu. Seuraavia lahjavinkkiesityksiä ja lumikinoksia odotellessa voi vaikka miettiä mikä on joulun perimmäinen tarkoitus. Kiire, hössötys ja lahjat vai rauha, hyvä ruoka ja perhe.

Gentoon historia

IBM:n developerWorks -sivuilla on hyvä artikkeli ”Making the distribution: Birth of the Gentoo Linux distribution”, joka valaisee Gentoo Linuxin syntymistä. Artikkelissa on kolme osaa, jossa alkuun käsitellään Daniel Robbinsin tietä aloittelijoiden neuvojasta Stampede Linuxin kehittäjäksi. Robbins aloittaa oman ”Enoch” -nimisen distribuution kehittämisen ja lopulta Enoch saa nimen Gentoo Linux ja versio 1.0 julkaistaan.

Artikkeli on julkaistu vuodenvaihteessa 2001, mutta historia ei vanhene. Robbins ilmaisee hyvin mistä periaatteista Gentoo alunperin syntyi, miten kehitys eteni ja alkutaipaleella olleet vaikeudet voitettiin. Kirjoituksesta muun muassa selviää miksi Gentoo muistuttaa osiltaan FreeBSD:tä.

Artikkelin kolmas ja viimeinen osa loppuu Gentoo Linuxin 1.0 version julkaisun lähenemiseen. Nykyään distribuutio on saavuttanut 1.12 -versionumeron ja ympärille on kasvattanut aktiivinen kehittäjä- ja käyttäjäyhteisö. Yhteenvetona Robbins kirjoitta:
”In the end, our primary goal is to contribute something meaningful to the Linux community. Although there are many Linux distributions to choose from, we know that Gentoo Linux offers something that really isn’t available anywhere else. We’re excited about the future of Gentoo Linux development, and we hope you are too.”

Huhtikuussa 2004 Daniel päätti vetäytyä Gentoon kehittämisvastuusta. Tällä hetkellä Daniel C. Robbins työskentelee 3D käyttöliittymäsuunnittelijana Microsoft Researchissa. Danielin www-sivut kertovat työskentelyalueiksi ”visual presentation of large information spaces and scenarios for intelligent environments”.

Gentoon www-sivut kuvaavat distribuution nykytilaa ja vahvuutta seuraavasti: ”Gentoo still continues to grow, evolve and improve itself – new projects are added, new developers are joining, new packages are added every day. The Gentoo developer and user community is undoubtedly Gentoo’s strongest value.”

Gentoon käyttäjänä olen kenties jäävi arvioimaan distribuutiota, mutta ajantasaisuus, saatavilla oleva dokumentointi, paketointisysteemi ja itse systeemin rakenne luovat toimivan kokonaisuuden.