Keväinen Ruka: sohjoa ja aurinkoa

Tänä vuonna hiihtoloma venyi melkein hieman turhankin pitkälle kevääseen, viikolle 15 (11. – 17.4), mutta kelejä ajatellen ei juuri parempaa viikkoa olisi voinut osua. Hiihtolomakohteena oli perinteisesti yhdentoistatunnin ajomatkan päässä sijaitseva Kuusamo ja Ruka, jossa majoitus oli varattu tunnelmaisessa asuntovaunussa. Lomaviikko olikin mainio ja hiihtokelejä Rukalla ajatellen luultavasti viimeisimpiä, sillä aurinkoinen ja lämmin sää pehmensivät laskettelurinteet aika nopeasti jo ennen puoltapäivää. Hiihtoladutkin näyttivät huonolumisen talven jälkeen aika nihkeiltä, kun viime vuonna laduille pääsi vielä vappunakin.

Sattumalta lomaviikolle lisäaktiviteettia tarjosi myös Rukan Spring Break ’11 -tapahtuma. Ohjelma alkoi perjantaina puolilta päivin Saaruassa olevassa Battery Parkissa B-UNIT & Ruka park team -sessareilla, jossa jo lämmittelyissä näkyi aivan uskomattomia temppuja. Huikeita hyppyjä näkyi myös Bagjump-sessareissa, joissa eturinteeseen kasatusta hyppyristä väki teki ilmalentoja suureen ilmapatjaan. Sekä perjantaina että lauantaina Pisteen viereen pystytetyltä lavalta saattoi kuulla rinteeseen asti musisointia, josta vastasivat muun muassa Paleface, Mariska & Pahatsudet, Manna ja Birdy. Iltaisin Pisteessä esiintyi Jenni Vartiainen ja Lapko, mutta koska keskityin laskemiseen, jäivät iltakeikat käymättä. Ulkoilmakeikkoja oli kyllä mainio seurata aurinkoisessa säässä sohjoisen rinteen laskujen välissä ja etenkin Manna ja Birdy vetivät hyvin, vaikka akustiikka ei varmastikaan tuulisena päivänä soitantaa suosinut. Yleisöä aurinkoinen keli kyllä helli ja Pisteen terassi olikin tupaten täynnä, osan väestä ollessa selkeästi enemmän juhla- kuin laskutunnelmissa ja varustautuneena muun muassa 80-luvun neon-värisiin laskettelupukuihin ja jopa naamiaisasuihin.


Tapahtuman molempina päivinä paikalla oli Fischerin, Atomicin ja Salomonin suksitestausta, mutta jotka hieman harmillisesti aloittivat vasta puolen päivän jälkeen, jolloin rinteet olivat jo ihan mössönä. Olisi ollut hyvä päästä testaamaan suksia myös kovassa rinteessä. Kävin kuitenkin testaamassa suksia, mutta eivät ne kyllä oikein pärjänneet muutamaa päivää aikaisemmin ostamilleni Fischerin Motive 76 -suksille, vaikkakin hieman leveämmät Motive 80 uivat ymmärrettävästi vielä hieman paremmin sohjokasojen päällä. Ennakkomainonnasta poiketen ei paikalla ollut yhtään lumilautaa testattavana. Salomonin Enduro XT 850:t olivat myös ihan kelvolliset, vaikkakin aikamoiset kanootit, ja Fischerin Progressor 700 oli kanssa kahden kääntösäteen suksena ihan jees. Atomicin Savage Ti Jr ja St Race eivät vakuuttaneet yhtään, vaikka olisivat toimineet kovassa rinteessä varmaan paremmin.

Oheisohjelmasta parhainta antia olivat, suksitestauksen lisäksi, kuitenkin lauantaina ilmaiset hiihdonopetustunnit. Hyödynsin tietenkin tilaisuuden päästä leikkaavan laskun maailmaan, sillä aikaisemmin ovat laskettelusukset olleet sitä vanhempaa pökkelöä tai vähemmän leikkaavaa mallia, vaikkakin ihan laatusuksia olivatkin. Hyvinhän se leikkaava laskutyyli oli jo toki omaksuttu seuraamalla muiden tekemistä, mutta pienoisella opettajan neuvonnalla ja kommenteilla saatiin laskuun parempaa kulkua. Ovelaa, miten jälleen lasku sujui paremmin, kun sitä ei ajatellut, eli tarjosi aivoille tekemistä vaikkapa sauvojen heiluttamisella. Rentous se on tässäkin lajissa hyödyllistä.

Yksi etu, tai haitta miten sen nyt ottaa, myöhäisessä hiihtolomassa on myös se, että hiihtovarusteita saattaa löytyä kohtuullisella hinnalla. Kuten aikaisemmin mainitsin, ostin edulliseen hintaan Fischerin vähän käytetyt testisukset, uusin niiden lisäksi varustusta Ruka Shopista puoleen hintaan löytämälläni Haltin -laskettelutakilla ja Burtonin kaupasta kolmanneksen alennetuilla Gore-Tex lumilautahousuilla ja hanskoilla. Koska valikoima keväisin voi olla nihkeää piti tällä kertaa tyytyä hieman kompromissiin, sillä takki olisi voinut olla niin sanottu kuoritakki eikä varustettu vuorella. Housut ja hanskat olivat kyllä aivan erinomaiset ja edelliset varusteet olivatkin jo yli kymmenen vuotta vanhat. Ensi vuoteen jäi vielä uusien laskettelumonojen hankinta.

Hiihtolomaviikko kului jälleen turhan nopeasti, vaikka taas tuli todettua, että laskukunto ei kestä kunnolla täyttä viittä päivää, vaan loppuviikosta alkaa jalat olla sen verran väsyneet, että laskuista häviää se viimeinen puserrus. Tämä näkyi etenkin laudalla, joka halusi vielä kyntää pehmeää rinnettä. Onneksi suksilla pystyi paremmin kaartelemaan rennosti sohjon päällä. Keväinen Ruka oli laskuolosuhteiltaan hieman pettymys, mikä oli odotettavissa säätiedotusta seuratessa, mutta aamuiset lähes jäiset rinteet etenkin viikon alkupuolen pilvisinä päivinä tarjosivat kyllä hyvin viihdettä ja loppuviikosta pääsi nauttimaan enemmän auringosta kuin laskemisesta. Ensi vuonna pitää kyllä ajoittaa hiihtoloma kunnon talveen ja ottaa myös hiihtosukset mukaan.


Toiminnallisia Web-sovellusten prototyyppejä Tiggr:llä

Sovelluskehitysprojektissa on toivottavaa, että sovellusta prototypoidaan hyvissä ajoin jo mielellään määrittelyvaiheessa, jolloin sen toiminnasta saadaan tekstiä parempi kuva ja täten nähdään vastaavatko suunnitelmat sitä, mitä ajateltiin. Prototyyppien tekemiseen on erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä lähtien yksinkertaisesta ”kynä ja paperi”-menetelmästä, mutta usein on toivottavaa, että tehdyt mallit ovat sähköisiä. Yksi kätevä työväline Web-sovellusten prototyyppien tekemiseen on Exadelin kehittämä Tiggr.

Tiggr on Web-pohjainen nopeaan prototypointiin tarkoitettu sovellus, jonka avulla voidaan luoda, jakaa, tehdä yhdessä ja esitellä sekä Web- että mobiilikäyttöliittymien malleja. Ideana on tarjota työvälineet interaktiivisten mallien tekemiseen sovelluksesta, jotka näyttävät ja toimivat kuten lopullinen sovellus. Käytännössä tämä toteutuu siten, että Flex-pohjaisessa sovelluksessa vedetään käyttöliittymään eri komponentteja ja kokonaisuudesta tuotetaan HTML, JavaScript ja CSS -pohjainen klikkailtava malli. Tiggr on ilmainen ja suunnitteilla on lisäksi maksullinen versio.

Tiggr:n käyttöliittymä muistuttaa perinteistä sovellusta, jossa toisella laidalla on tarjolla olevat komponentit ja toisella niiden ominaisuudet. Komponenttien siirtely ja hienosäätö on helppoa, jota ei voi esimerkiksi kuvankäsittelyohjelmalla tai vastaavalla sovelluksella tehdyistä malleista sanoa. Käytettävissä olevat komponentit pohjaavat siihen, mitä JSF:ssä ja RichFacesissa, Exadelin työstämässä Java EE -komponenttikirjastossa, on tarjolla.

En ole vielä kovin kattavasti testannut Tiggr:n ominaisuuksia, mutta toiminta vaikuttaa erittäin kätevältä ja monipuoliselta, vaikka osiltaan tarjolla olevat ovat rajattuja. Tarvittaessa malliin voi ladata omia komponenttejaan kuvina, mutta tällöin menettää niiden osalta mallin toiminnallisuus-aspektin. Tiggr:n etuna on, jos lopullisessa sovelluksessa käytetään myös RichFaces-komponentteja, jotka löytyvät jo valmiiksi. Myös mahdollisuus jakaa prototyyppien tekoa ja tuotoksia helposti muiden kanssa on suuri etu, sillä se edesauttaa eri osapuolten kommunikointia ja täten suunnittelu- ja kehitysprosessia.

Tiggr:iä kehitetään aktiivisesti eteenpäin ja tulossa on muun muassa prototyyppien annotointi, eli mahdollisuus lisätä kuvaavia tekstejä, sivupohjat ja toiminnallisen HTML-prototyypin laajentaminen. Jo nyt sovellus on hyvin käyttökelpoinen vaihtoehto enemmän tai vähemmän toiminnallisten ja lopullista tuotosta mallintavien prototyyppien tekemiseen.