Avainsana: gentoo

Gentoo Foundation luovi vastatuulesta myötätuuleen

Gentoon kehittäjien blogikokoelmassa, Gentoo Planetissa, on ollut viime aikoina useita kirjoituksia Gentoon tai paremminkin Gentoo Foundationin tilasta, jota voisi kutsua pienoiseksi kriisiksi. Linux Weekly News kirjoittaakin aiheesta otsikolla: ”Onko Gentoo kriisissä” viitaten Gentoon perustajan Daniel Robbinsin tarjoukseen nousta takaisin Gentoo Foundationin johtoon ja pohdiskeluun ongelmista.

Gentoo Linuxin voi nähdä olleen pienoisessa vastatuulessa vuoden 2007 loppupuolella, kun 2007.1-julkaisu jätettiin kokonaan väliin ja normaalisti viikottain netissä julkaistava Gentoo Weekly News, jäi julkaisematta 13 viikkoa peräkkäin. Ongelma ei kuitenkaan ole siinä, etteikö Gentoota kehittäisi aktiivisesti tai kehittäjät lepäisivät laakereillaan, vaan lähinnä vapaaehtoisten vähenemisestä ja suuresta työmäärästä. Lisäksi kehittäjät haluavat vain kehittää, eikä jäljelle jää ketään hoitamaan muita juoksevia asioita ja tiedottamaan asioista.

Selkein seuraus Gentoon näennäisestä etenemisestä vastatuulessa liittyy kuitenkin Gentoo Foundationiin, jonka Uudessa-Meksikossa tehty rekisteröinti vanheni syksyllä. Yksi Gentoo Foundationin jäljellä olevista luottohenkilöistä, Grant Goodyear, kertoo Gentoon sähköpostilistalla, että paperityöt kyllä uusittiin syksyllä, mutta ne eivät ilmeisesti saapuneet koskaan perille ja lupa pääsi vanhenemaan. Nyt rekisteröinti on taas uusittu.

Vuoden 2008 alusta Gentoon sivusto onkin kokenut uuden heräämisen ja purjehtii taas myötätuulessa. Sivuilta löytyy nyt ajantasaista tietoa Gentoo Linuxin ja Foundation tilasta. Viikottainen GWN vaihtuu kuukausittaiseen GMN:ään (Gentoo Monthly Newsletter), jolloin vapaaehtoisilla jää aikaa paremman sisällön luomiseen. Vuoden ensimmäinen uutislehti julkaistiin eilen.

Gentoo Linux -käyttäjänä en olisi mitään ongelmaa Gentoo-maailmassa edes huomannut, ellen seuraisi Gentoo Planetia ja muita Internetin uutissivustoja. Näennäisistä byrokraattisista vaikeuksista huolimatta, Gentoo ei ole missään vaiheessa pysähtynyt. Tavallaan jo sivuutetut ongelmat ovat yleisiä, projekti ilman projektipäällikköä ei etene oikein mihinkään, vaikka projektin parissa työskenneltäisiinkin ja koodia syntyisikin.

Jää nähtäväksi tuleeko Robbins, ehdotuksensa mukaisesti, osapäiväisesti takaisin Gentoo Foundationin johtoon ja antamaan Gentoolle suuntaa ja päämääriä. Toisaalta, kaikki eivät ole aivan yksimielisiä, pitäisikö Robbinsin ottaa Gentoo Foundation haltuunsa vai ei. On kuitenkin selvää, että tiedon kulkua olisi saatava paremmaksi ja päätöksiä tehtyä.

X.org server ja näppäimistön ledit

Yleensä ohjelmista löytyvät bugit eli niin sanotut ominaisuudet ovat mitäänsanomattomia, mutta välillä eteen osuu ominaisuuksia, jotka ovat mainitsemisen arvoisia. Yksi tällainen on X.org X-palvelimesta löytyvä ominaisuus, joka jättää näppäimistön ledit pimeiksi. Num Lock, Scroll Lock ja Caps Lock -näppäimet toimivat kuten ennenkin, mutta päällä olosta ilmoittavat ledit eivät vaihdu näppäimiä painettaessa. Ei sinällään mitenkään häiritsevä ominaisuus, lukuun ottamatta esimerkiksi salasanojen syöttämistä, jolloin Caps Lockin päällä olemista ei helposti huomaa.

Ovela ominaisuus ilmenee ainakin xorg-server-1.4-r2 -versiossa ja ongelma pitäisi olla korjattuna 1.4.1-version ilmestyessä ilmeisesti lähiaikoina. Tätäkään ongelmaa ei huomaa, jos pitäytyy vakaissa ohjelmaversioissa, sillä xorg-server-1.4-r2 löytyy ainakin Gentoossa testing-paketeista. Maailma on erilainen ~arkkitehtuurin silmin.

Gentoo ja pakettien kääntöä DistCC:n avustuksella

Gentoossa kaikki paketit käännetään lähdekoodista ja tämä vie varsinkin isompien ohjelmien kohdalla ja hieman vanhemmalla tietokoneella jonkin verran aikaa. Pakettien kääntämistä voi kuitenkin nopeuttaa jakamalla käännöstyötä useampien tietokoneiden kesken. Gentoossa tämä onnistuu helposti käyttämällä DistCC:tä.

DistCC:n käyttöönotto on yksinkertaista lukemalla Gentoon DistCC -ohje. Ohje neuvoo muun muassa käyttämään samaa GCC:n versiota jokaisessa kääntöön osallistuvassa koneessa. Kokonaisuutena DistCC:n asentamisessa ja asetusten määrittämisessä ei ole mitään erikoista.

DistCC:n asentamiseen tulee kuitenkin hieman lisää vaiheita, jos käytössä olevat koneet eivät ole samaa arkkitehtuuria, eli toinen on esimerkiksi 64-bittinen amd64 ja toinen 32-bittinen x86. Lisävaiheet eivät ole monimutkaiset, sillä tarvitaan vain crossdev, muutamat linkit ja halutun käännösympäristön valmisteleminen. Ohjeet tarvittavista toimenpiteistä löytyvät Gentoon DistCC Cross-compiling -ohjeesta. Usean alustan DistCC:n valmistelu kannattaa suorittaa ennen varsinaisen DistCC:n asentamista.

Tarvittavien ohjelmien ja asetusten jälkeen paketit kääntyvät enemmän tai vähemmän nopeammin, sillä kaikki ohjelmat eivät hyödynnä useamman koneen tarjoamia mahdollisuuksia. DistCC:n käännöstyön jakamista eri koneiden välillä voi seurata käyttämällä graafista distccmon-gui -ohjelmaa tai tekstipohjaista distccmon-text -ohjelmaa. Lähiverkon lisäksi DistCC:n voi myös putkittaa normaalisti SSH:n läpi, mutta esimerkiksi lähiverkossa DistCC käyttää kaistaa 200 – 2000 kt/s, joten käytössä olevan kaistan on suotavaa olla riittävän leveä.

Pakettien kääntöaika ei ole koskaan ollut mielestäni ongelma, sillä käännökset voi suorittaa haluamaan aikana eikä järjestelmää ole tarvetta koko aikaa päivitellä. Käännöstyön jakaminen useampien koneiden välille on kuitenkin ihan kiva lisä.