Avainsana: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

Konqueror-vinkki

Joskus on tarpeen käyttää ikkunointijärjestelmän ”ulkopuolista” tiedostonhallintaa. Yleensähän Gnomessa käytetään Nautilusta, KDE:ssä Konqueroria ja Xfce:ssä xffm:ää.

Konqueror avaa kuitenkin peruskomennolla ”konqueror” pelkän normaalin ikkunan, eikä tiedostonhallinta tule suoraan esille. Tekemällä pikakuvakkeen vaikka Xfce:n paneeliin sisältäen komennon ”kfmclient openProfile filemanagement $HOME” avautuu oma kotihakemisto suoraan kuvaketta klikkaamalla.

Dave’s Desktop -sivustolta voi lukea lisää Konqueroriin liittyviä vinkkejä, kuten peruskäyttöön liittyvät vinkit Conquering the Konqueror ja Saving Profiles Under Konqueror.

Gentoon historia

IBM:n developerWorks -sivuilla on hyvä artikkeli ”Making the distribution: Birth of the Gentoo Linux distribution”, joka valaisee Gentoo Linuxin syntymistä. Artikkelissa on kolme osaa, jossa alkuun käsitellään Daniel Robbinsin tietä aloittelijoiden neuvojasta Stampede Linuxin kehittäjäksi. Robbins aloittaa oman ”Enoch” -nimisen distribuution kehittämisen ja lopulta Enoch saa nimen Gentoo Linux ja versio 1.0 julkaistaan.

Artikkeli on julkaistu vuodenvaihteessa 2001, mutta historia ei vanhene. Robbins ilmaisee hyvin mistä periaatteista Gentoo alunperin syntyi, miten kehitys eteni ja alkutaipaleella olleet vaikeudet voitettiin. Kirjoituksesta muun muassa selviää miksi Gentoo muistuttaa osiltaan FreeBSD:tä.

Artikkelin kolmas ja viimeinen osa loppuu Gentoo Linuxin 1.0 version julkaisun lähenemiseen. Nykyään distribuutio on saavuttanut 1.12 -versionumeron ja ympärille on kasvattanut aktiivinen kehittäjä- ja käyttäjäyhteisö. Yhteenvetona Robbins kirjoitta:
”In the end, our primary goal is to contribute something meaningful to the Linux community. Although there are many Linux distributions to choose from, we know that Gentoo Linux offers something that really isn’t available anywhere else. We’re excited about the future of Gentoo Linux development, and we hope you are too.”

Huhtikuussa 2004 Daniel päätti vetäytyä Gentoon kehittämisvastuusta. Tällä hetkellä Daniel C. Robbins työskentelee 3D käyttöliittymäsuunnittelijana Microsoft Researchissa. Danielin www-sivut kertovat työskentelyalueiksi ”visual presentation of large information spaces and scenarios for intelligent environments”.

Gentoon www-sivut kuvaavat distribuution nykytilaa ja vahvuutta seuraavasti: ”Gentoo still continues to grow, evolve and improve itself – new projects are added, new developers are joining, new packages are added every day. The Gentoo developer and user community is undoubtedly Gentoo’s strongest value.”

Gentoon käyttäjänä olen kenties jäävi arvioimaan distribuutiota, mutta ajantasaisuus, saatavilla oleva dokumentointi, paketointisysteemi ja itse systeemin rakenne luovat toimivan kokonaisuuden.

FreeBSD:lle uusi logo

new logo

FreeBSD on saanut uuden logon. Logokilpailun voittanut logo on nähtävissä kuvasta: http://logo-contest.freebsd.org/result/640-1.png. Uusi logo ei korvaa Beastie:tä maskottina.

Beastien vaihtamisen logoon voidaan pitää samanlaisena ratkaisuna kuin Linux distroilla on maskottina Tux ja erikseen distribuution logo.

MySQL:n käyttöönotto aloittelijoille

Reallylinux.comissa on hyvä artikkeli MySQL:n käyttöönotosta Linuxissa. ”So You’d Like To Use MySQL – Getting Started with the World’s Most Popular Open Source Database” esittelee lyhyesti MySQL tietokannan ja antaa ohjeita asennukseen (rpm, binaarit ja lähdekoodi) ja lyhyet vinkit toimenpiteistä, mitä pitää tehdä ennen käyttöönottoa.

Ihan hyvä artikkeli vähemmän Linuxia käyttäneille. Artikkeli mainitsee jakelupakettien kautta saatavat MySQL-paketit, mutta kehottaa käyttämään MySQL:n omia paketteja nopeamman päivitystahdin vuoksi. On silti syytä pysyä jakelupakettien pakettijärjestelmän (mm. apt-get, portage, YaST, yum, up2date) omissa MySQL-paketeissa, sillä yhteensopivuus järjestelmän kanssa on parempi (init-skriptit, logitus jne.)

Artikkeli on ihan hyvää luettavaa, jos MySQL ja tietokannat eivät ole tuttuja ja suunnittelmissa on tietokannan asentaminen nurkassa nököttävälle Linux-purkille.

MySQL ei ole ainoa olemassa oleva tietokanta, mutta ehkä se helpoiten alkuunpäästävä ja ohjelmien tuki on hyvää. Toinen mainio vaihtoehto on myös PostgreSQL. Tehokkuudesta ja nopeuseroista ja tuen laajuudesta en lähde tässä spekuloimaan. Molemmille on hyvät dokumentoinnit verkossa, joilla pääsee alkuun.

Linux kernelin suorituskyky

Kerneltrap.org kirjoittaa Linux Kernel Performance Projektista, jonka tarkoituksena on:

”Our goal is to work with the Linux community to further enhance the performance of the Linux kernel. The data available on the site allows community members to closely track performance gains and losses with every version of the kernel. Ultimately, we hope that this data will result in performance increases in Linux kernel development.”

Lähinnä suunnattu siis kernelin kehittäjille ja muille asiasta todella kiinnostuneille. Linux Kernel Performance Project ei ole ainut ”projekti”, jolla kernelien toimivuutta voi mitata.

Performance Matrix näyttää eri benchmarkeilla ajettuja tuloksia verrattuna kernelin päälinjaan, mm-linjaan ja muihin linjoihin.

Con Kolivas eli ck-sources kernelipatchien tekijä, tarjoaa Interbench-nimistä ohjelmaa, jolla ajaa suorituskykytestit ja toimii eri kernelipatchien kanssa.

Interbench keskittyy kernelin interaktiivisuuden ja latenssin mittaamiseen ja huolellisella testauksella eri rautakokoonpanoja voidaan verrata. Interbench on suunniteltu mittaamaan muutoksia Linuxin kernelissä tai systeemin kokoonpanossa (kuten CPU, I/O ajanjakaja ja levyjärjestelmä). Tarkempaa informaatiota Interbenchin toiminnasta löytyy Interbenchin sivuilta.

Oikeastaan tämä blogi-kirjoitus olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten, koska suoritin Interbench-testit jo heinäkuun lopussa. Ajelin testit ”AMD64 3000+, 1GB DDR muistia ja Seagate 7200.1 PATA-levy” -kokoonpanolla, käyttäen cpufreq-governoria ja 2.6.12 ja 2.6.13 -sarjan kerneleitä sisältäen ck, cko, mm, vanilla, gentoo ja morph kernelpatchit.

Kätevimmin tulokset ovat nähtävissä seuraavista kuvista:

ja seuraavista logeista:

Ainakin itselle jäi testeistä sellainen mielikuva, että gentoon vanilla-pohjainen kernelilinja toimii ihan yhtä hyvin interaktiivisuuden ja latenssien puolesta kuin agressiivisesti patchatut kernelit. Jos ei ”eksoottisten” valintojen ansiosta (ReiserFS jne.) tarvitse ck/cko/mm/ac-linjan kerneleitä, ei niiden suosimiselle omien testieni pohjalta näy syytä. Toki jatkan silti ck-sarjan kernelipatchien käyttämistä työpöytäkoneessani.

Henkisellä puolella ne suurimmat erot on ennenkin nähty, oli kyseessä sitten kännykän toimivuus, auton ominaisuudet tai kernelin patchit :)

Kryptattu varmuuskopiointi verkon yli

Pyörittäessä omaa palvelinta, vaikka vain testimielessä, on syytä muistaa varmuuskopiointi. Levyillä olevien tietojen ei tarvitse olla edes tärkeää, kun laitteistorikon ja sitä myötä levyrikosta aiheutunut tiedostojen tuhoutuminen harmittaa. Varmuuskopiontiin on monta tapaa ja käytettävästä alustasta riippuen yksinkertaisempia ja monimutkaisempia.

Linuxissa varmuuskopioinnin voi hoitaa kätevästi vaikkapa automatisoidusti rsyncillä verkon ylitse. Varmuuskopiontiin on myös erillisiä ohjelmia, kuten duplicity, joka tarjoaa kryptattua varmuuskopiointia verkon ylitse käyttämällä rsync algoritmia, scp/ftp/rsynciä siirtämiseen ja gpg:tä kryptaukseen. Debian-Administration.org käsitteleekin artikkelissaan: ”Unattended, Encrypted, Incremental Network Backups: Part 1”, kuinka duplicity-järjestelmä otetaan käyttöön. Artikkeli on selkeä ja esittää ohjelman käytön ja asetusten teon selvästi ja käsittelee myös cronin, ssh-avainten ja ssh-keychainin käytön varmuuskopionnin yhteydessä.

Varmuuskopioinnin toteuttamiseen on olemassa myös useita muita ohjelmia, jotka tarjoavat monipuolisempia vaihtoehtoja, kuin pelkkä duplicityn käyttäminen:

Debian Administrationin artikkelin kommenteissa kritisoitiin kryptattua varmuuskopiointia. Kommentoija painotti, että bittivirheiden lisäksi (esim. tar-paketissa bittivirhe korruptoi yhden tiedoston ja voidaan korjata) kryptatut kopiot ovat riippuvaisia purkuavaimen säilytyksestä (varkaus, poisto, tulipalo jne.) ja kryptattua varmuuskopiointia pitäisi käyttää vain, jos kohdekone on epäluotettava.

Artikkeli on osa 1, joten jatkoa on luvassa. Osassa 2 on tarjolla: ”the issues in running a multiuser backup system for untrusted users, the software we can use to protect our server from our users, our users from each other, and our users’ backups against successful client machine compromises.”

En osaa kommentoida tuota kryptattujen varmuuskopioiden etu/haitta -astetta, mutta ennen kuin itse ottaisin kryptauksen käyttöön (eli varmuuskopioisin epäluotettavalle koneelle), selvittäisin tarkemmin riskit ja vaihtoehdot. Mutta sitä ennen saa aivan perinteinen purkkatyylinen rsync+scp -skripti hoitaa varmuuskopioinnin. Jään odottamaan artikkelin toista osaa.

Linux distribuution valinta

Linux jakelupaketteja on tarjolla enemmän kuin runsaasti, joten aloittelevan linux-ihmisen voi olla hankalaa valita mieluinen versio. Informit.com on kirjoittanut artikkelin Linux distribuution valinnasta: Linux vs. Linux: Which Distro Should You Dump Windows For?. Artikkeli ei käsittele lähdekoodipohjaisia jakeluita, kuten Slackware ja Gentoo, vaan keskittyy ”helpommin” lähestyttäviin jakeluihin: Debian, Ubuntu, SuSe, Fedora Core, Mandrive, Linspire, Xandros.

Valintaa helpottamaan on olemassa myös Linux Distribution Chooser, joka kattaa Fedora Core, Mandriva, SuSE, Debian, MEPIS, Ubuntu, Kubuntu, Linspire, Xandros, Desktop/LX, PCLinuxOS, Yellowdog Linux, Gentoo ja Slackware distribuutiot. Linux Distribution Chooser on hieman yksinkertaisempi ja kysymys-klikkaus -toimintaan perustuva. Tuloksetkin ovat selkeämmin jaoiteltuina kysyttyjen tarpeiden mukaan.

Omat valintani Debian palvelimeen ja Gentoo työpöydälle, ovat palvelleet hyvin tarkoituksiaan. Vaihtoehtoja ja tarpeita on monia, joten yksiselitteistä ”paras distribuutio käyttöön x” ei voi antaa. Loppupeleissä testeistä, arvioista ja suosituksista huolimatta, on valinta tehtävä käyttökokemuksien perusteella.