Kategoria: linux

Linuxille on saatavilla useita erilaisia kernelin sorsia, eli ytimen lähdekoodeja, joilla voi terästää omaa Linuxia haluamillaan tavoilla. Vanilla-kernel on se perus-kerneli, jonka päälle sitten kasataan keko patcheja ja saadaan uusia ominaisuuksia ja kenties lisää ”tehoa” irti koneesta.

Normaalisti käytän Gentoossani Con Kolivasin ck-sources kerneliä ja aikaisemmin testailin cko-sourceja, jotka perustuvat ck-sourceihin, mutta tuovat lisää ominaisuuksia mm. tiedostojärjestelmän ja alsan osalta. Suorituskyvyssä ei juurikaan ollut eroa ja palasin päivitettävyyden takia takaisin käyttämään ck-sourceja. Lisäksi cko-sourcesin kehitys loppui.

Huomasin pari päivää sitten, että cko-sources jatkaa tavallaan elämää beyond-sources nimellä (aikaisemmin nimellä archck-sources) ja yhdistää nyt myös nitro-sourcesissa olleet patchit. Beyond-sourcesiin löytyi valmis ebuild Gentoon bugi-kannasta numerolla #103354. Ebuildit helpottavat huomattavasti hieman erikoisempien ja paketinhallinnasta löytymättömien ohjelmien kokeilemista.

Kaikkea on aina kiva testata, mutta koska käytän alsaa moduulina, eikä tarvetta ole erikoisimmille tiedostojärjestelmille kuten reiser4 tai UnionFS, on erikoisimpien kernelien käyttäminen hieman turhaa. Myöskään suorituskyvyssä en eroa huomannut ck-sourcesiin verrattuna. Viime syksyn kernelien interbench -testien perusteella eri kernelien erot perusasetuksilla ovat lähinnä käyttäjän korvien välissä. Erot tulevat lähinnä esille, jos tarvitaan hieman erikoisempia ominaisuuksia tai halutaan kehuskella kavereille erikoisella kernelillä.

Hewlet Packard, eli HP, järjestää jälleen ilmaisen Linux-aiheisen tapahtuman. Tapahtuma pidetään torstaina 4.5.2006 Helsingin Messukeskuksessa ja teemoina ovat Linux ja Total Cost of Ownership (TCO), Linux ja tietoturva sekä Open Source. Ohjelma koostuu esityksistä, paneelikeskusteluista ja esityksiä tukevista ratkaisunäyttelyistä.

Paneelissa keskustelemassa on mm. Novellin toimitusjohtaja Kim Aaltonen, Microsoftin tietoturvajohtaja Kimmo Bergius, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, sekä Market-Vision analyytikko Ilkka Holopainen. Näyttelyssä mukana ovat: F-Secure Oy, Intel, Nordicmind Oy, Novell, Oracle, RedHat, Suomen Linux -käyttäjäyhdistys (FLUG), Suomen Open Source -keskus (COSS) ja Tieturi Oy.

Tapahtuman sivut ja lisätietoa löytyy osoitteesta: http://www.hp.fi/linuxforum/index.html ja ilmoittautuminen pitää suorittaa viimeistään keskiviikkoon 26.4.2006 mennessä.

Tilaisuuden päätteeksi luvataan mukava Linux-yllätys.

Linuxille on monia hyviä tekstieditoreja komentorivikäyttöön. Toiset pitävät nanosta, toiset emacsista, mutta mielestäni kenties parhain on kuitenkin vim. Tuo ohjelma, jonka ekaa kertaa käynnistäessäsi et tiennyt kuinka siitä pääsee pois. Myöhemmin viisaammat kertoivat ESC-:q -komennon ja kirosit koko ohjelman syvimpään hautaan. Jos ensimmäinen käyttökerta ei pelästyttänyt, kannattaa tutustua vimtutor -ohjelmaan ja oppia käyttämään vim:iä, sillä vim on pieni ja tehokas tekstieditori.

Vim on kehittyvä ohjelma ja uudet versiot tuovat uusia ominaisuuksia, joista kaikki eivät ole aina toivottuja. Jossain vaiheessa huomasin, että liittäessäni tekstiä vimissä auki olevaan tiedostoon, menivät kaikki liitetyn tekstin sisennykset aivan ketuilleen. Onneksi Google kertoi oikean vastauksen ongelmaan löytyvän vim.org -sivustolta. Kysymykseen oli annettu monia eri ratkaisuja, mutta itselle ja omaan tarkoitukseen kelpaava ratkaisu löytyi asettamalla kotihakemistoni .vimrc -tiedostoon rivit:

set nosmartindent
set noautoindent 

Nyt vim ei automaattisesti käytä edellisen rivin sisennystä liitettäessä tekstiä tai sisennä automaattisesti, kun kirjoitetaan koodia. Ei aivan täydellinen ratkaisu, sillä automaattinen sisennys koodatessa on kyllä kätevä.

Ohjeissa ehdotettiin myös lisäämään filetype off .vimrc -tiedostoon tai F11-napin määrittämistä :set paste -komennolle:

" Paste Mode On/Off
map <F11> :call Paste_on_off()
set pastetoggle=<F11>

let paste_mode = 0 " 0 = normal, 1 = paste

func! Paste_on_off()
        if g:paste_mode == 0
                set paste
                let g:paste_mode = 1
        else
                set nopaste
                let g:paste_mode = 0
        endif  
        return
endfunc

Kyseinen funktio mahdollistaa paste-ominaisuuden päälle/pois -kytkemisen ja nyt myös voidaan käyttää autoindent ja smartindent -optioita koodauksen helpottamiseksi.