Kategoria: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

Debian ja RAID1

Joulukuun kiireiden ohessa löytyi aikaa päivittää palvelinkonettakin. Ylimääräisenä ollut 200GB Seagate 7200.7 löysi uuden paikan toisen samanlaisen levyn vierestä RAID1 järjestelmää varten. Lopputuloksena oli 30GB:n järjestelmäosio ja 40GB:n kotihakemisto RAID1 peilattuna. Hieman toimintavarmuutta heikon tietokoneraudan maailmassa.

Operaatio sujui hyvin, alkukangerteluiden selvittyä, ja valmiiden ohjeiden mukaan tehtäessä tulos oli onnistunut. Lisää Redundant array of independent disks eli RAIDista voi lukea Wikipediasta.

Samalla palvelin söi sisuksiinsa 512MB SDRAMia ja Nvidia Geforce2 MX näytönohjaimen. Alkuperäisestä kokoonpanosta ei enää ole jäljellä kuin Intelin pro+ 10/100 verkkokortti.

Bleeding edge: Bash

Vinkki:
Gentoossa app-shells/bash-3.1 emergettaminen rikkoo käynnistysskriptien toiminnan kuten verkon asetukset. Bash-3.1 hajottaa baselayoutin syntaksin toiminnan, joten paketin maskaaminen (>=app-shells/bash-3.1) ja Bash-3.0:aan palaaminen auttaa.

http://bugs.gentoo.org/show_bug.cgi?id=115142

WLAN tukiasema ja zen ostamisen vaikeus

Olen tähän asti käyttänyt kotona iBookin sisäänrakennettua Ethernet-liitäntää ja koululla langatonta yhteyttä. Langaton yhteys on kuitenkin kätevä ja johtojen orjuudesta on päästävä eroon. Olenkin siis tutkaillut markkinoilla löytyviä WLAN tukiasemia ja kuten tyypillistä, hermothan siinä meinaa mennä. Vaikka lukuisista vaihtoehdoista on saatu karsittua pois suurin osa muun muassa ominaisuuksien ja hinnan osalta, ei päätöksen tekeminen ole helppoa.

Alkujaan vaihtoehtoina olivat ZyXEL G-2000 Plus (ilman Plussaa), Linksys WRT54GC ja Linksys WRT54G. Koreesta kuoresta huolimatta ensimmäiseksi listasta tippui ZyXEL hintansa ja ominaisuuksiensa takia. Seuraavaksi listasta karsiutui ulkonäöllisistä seikoista johtuen WRT54G ja päätös WRT54GC:n ostamiseksi oli lähes sinetöity. Techzone.comin ja Tomsnetworking.comin arvostelut ja testit laitteesta olivat lupaavia. Tosin laitteen pieni koko ja viisi verkkopiuhaa ei kovin käytännölliseltä vaikuta. Mukana ei tule myöskään erillistä antennia, vaan se on lisävarusteena (antenni n. 40e, laite 58e).

Jotta asia ei menisi näin helpoksi, ilmaantui markkinoille ”uusi” tuote, Linksys WRT54GL. Sama laite kuin WRT54G, mutta eri raudalla. L-malli toimisi Linuxilla, kuten v4-versiomallin G-malli. Tomsnetworking.comin testi laitteesta ei pahaa juuri sanonut. Ciscohan osti jokin aikaa sitten Linksysin ja nyt v5-malli käyttää VxWorksiä Linuxin sijaan, eikä kolmannen osapuolen firmwaret kuten OpenWrt enää toimi. Lisäksi v5 mallissa on puolitettu Flash- ja RAM muistin koot (OpenWrt.org laitelista). Listasta myös selvisi, ettei C-malli tukisi kolmannen osapuolen firmwareja.

WRT54G WRT54GC

Vaikka en ole varma tarvitsisinko muun kuin laitteen valmistajan tarjoaman ohjelmiston tuomia, mahdollisesti uusia, ominaisuuksia, on aina syytä pitää kaikki mahdollisuudet auki. Engadget.comissa ainakin arvostettiin päivitettävyyttä. Luultavasti pitänee odottaa pari päivää lisää, että Verkkokauppa saa Linuxilla toimivia tukiasemia maahan. Tästäkin Linuxin ja vapauden ilosta hintalapussa on 3e enemmän kuin suljetussa tuotteessa (70e vs 67e).

Konqueror-vinkki

Joskus on tarpeen käyttää ikkunointijärjestelmän ”ulkopuolista” tiedostonhallintaa. Yleensähän Gnomessa käytetään Nautilusta, KDE:ssä Konqueroria ja Xfce:ssä xffm:ää.

Konqueror avaa kuitenkin peruskomennolla ”konqueror” pelkän normaalin ikkunan, eikä tiedostonhallinta tule suoraan esille. Tekemällä pikakuvakkeen vaikka Xfce:n paneeliin sisältäen komennon ”kfmclient openProfile filemanagement $HOME” avautuu oma kotihakemisto suoraan kuvaketta klikkaamalla.

Dave’s Desktop -sivustolta voi lukea lisää Konqueroriin liittyviä vinkkejä, kuten peruskäyttöön liittyvät vinkit Conquering the Konqueror ja Saving Profiles Under Konqueror.

Gentoon historia

IBM:n developerWorks -sivuilla on hyvä artikkeli ”Making the distribution: Birth of the Gentoo Linux distribution”, joka valaisee Gentoo Linuxin syntymistä. Artikkelissa on kolme osaa, jossa alkuun käsitellään Daniel Robbinsin tietä aloittelijoiden neuvojasta Stampede Linuxin kehittäjäksi. Robbins aloittaa oman ”Enoch” -nimisen distribuution kehittämisen ja lopulta Enoch saa nimen Gentoo Linux ja versio 1.0 julkaistaan.

Artikkeli on julkaistu vuodenvaihteessa 2001, mutta historia ei vanhene. Robbins ilmaisee hyvin mistä periaatteista Gentoo alunperin syntyi, miten kehitys eteni ja alkutaipaleella olleet vaikeudet voitettiin. Kirjoituksesta muun muassa selviää miksi Gentoo muistuttaa osiltaan FreeBSD:tä.

Artikkelin kolmas ja viimeinen osa loppuu Gentoo Linuxin 1.0 version julkaisun lähenemiseen. Nykyään distribuutio on saavuttanut 1.12 -versionumeron ja ympärille on kasvattanut aktiivinen kehittäjä- ja käyttäjäyhteisö. Yhteenvetona Robbins kirjoitta:
”In the end, our primary goal is to contribute something meaningful to the Linux community. Although there are many Linux distributions to choose from, we know that Gentoo Linux offers something that really isn’t available anywhere else. We’re excited about the future of Gentoo Linux development, and we hope you are too.”

Huhtikuussa 2004 Daniel päätti vetäytyä Gentoon kehittämisvastuusta. Tällä hetkellä Daniel C. Robbins työskentelee 3D käyttöliittymäsuunnittelijana Microsoft Researchissa. Danielin www-sivut kertovat työskentelyalueiksi ”visual presentation of large information spaces and scenarios for intelligent environments”.

Gentoon www-sivut kuvaavat distribuution nykytilaa ja vahvuutta seuraavasti: ”Gentoo still continues to grow, evolve and improve itself – new projects are added, new developers are joining, new packages are added every day. The Gentoo developer and user community is undoubtedly Gentoo’s strongest value.”

Gentoon käyttäjänä olen kenties jäävi arvioimaan distribuutiota, mutta ajantasaisuus, saatavilla oleva dokumentointi, paketointisysteemi ja itse systeemin rakenne luovat toimivan kokonaisuuden.

FreeBSD:lle uusi logo

new logo

FreeBSD on saanut uuden logon. Logokilpailun voittanut logo on nähtävissä kuvasta: http://logo-contest.freebsd.org/result/640-1.png. Uusi logo ei korvaa Beastie:tä maskottina.

Beastien vaihtamisen logoon voidaan pitää samanlaisena ratkaisuna kuin Linux distroilla on maskottina Tux ja erikseen distribuution logo.

MySQL:n käyttöönotto aloittelijoille

Reallylinux.comissa on hyvä artikkeli MySQL:n käyttöönotosta Linuxissa. ”So You’d Like To Use MySQL – Getting Started with the World’s Most Popular Open Source Database” esittelee lyhyesti MySQL tietokannan ja antaa ohjeita asennukseen (rpm, binaarit ja lähdekoodi) ja lyhyet vinkit toimenpiteistä, mitä pitää tehdä ennen käyttöönottoa.

Ihan hyvä artikkeli vähemmän Linuxia käyttäneille. Artikkeli mainitsee jakelupakettien kautta saatavat MySQL-paketit, mutta kehottaa käyttämään MySQL:n omia paketteja nopeamman päivitystahdin vuoksi. On silti syytä pysyä jakelupakettien pakettijärjestelmän (mm. apt-get, portage, YaST, yum, up2date) omissa MySQL-paketeissa, sillä yhteensopivuus järjestelmän kanssa on parempi (init-skriptit, logitus jne.)

Artikkeli on ihan hyvää luettavaa, jos MySQL ja tietokannat eivät ole tuttuja ja suunnittelmissa on tietokannan asentaminen nurkassa nököttävälle Linux-purkille.

MySQL ei ole ainoa olemassa oleva tietokanta, mutta ehkä se helpoiten alkuunpäästävä ja ohjelmien tuki on hyvää. Toinen mainio vaihtoehto on myös PostgreSQL. Tehokkuudesta ja nopeuseroista ja tuen laajuudesta en lähde tässä spekuloimaan. Molemmille on hyvät dokumentoinnit verkossa, joilla pääsee alkuun.