Sudoku, numeroita ja logiikkaa

Sudoku tai alunperin ”Number Place” -nimellä kutsuttu arvoitus on oiva numerotehtävä, jossa 9×9 ruudukkoon sijoitellaan numeroita yhdestä yhdeksään, siten että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ja kaikissa yhdeksässä 3×3-ristikossa on tasan yksi jokaista numeroa.

Sudoku on mainiota matkaviihdettä sanaristikoiden ohella muun muassa junalla matkustaessa. Asemalta vain Iltalehti matkaan (ei maksettu mainos), kynä taskuun ja sanaristikot ja sudoku täyttäen matka menee nopeasti. Hyvää vaihtelua lukemiselle tai nukkumiselle.

Numeroristikkoa, kuten asian voi ilmaista, voi pelata myös netissä Web Sudoku-sivustolla ja Helsingin Sanomien tarjoamana. Tarkempaa lisä- ja nippelitietoa löytyy englanninkielisen wikipedian artikkelista .

Linux kernelin suorituskyky

Kerneltrap.org kirjoittaa Linux Kernel Performance Projektista, jonka tarkoituksena on:

”Our goal is to work with the Linux community to further enhance the performance of the Linux kernel. The data available on the site allows community members to closely track performance gains and losses with every version of the kernel. Ultimately, we hope that this data will result in performance increases in Linux kernel development.”

Lähinnä suunnattu siis kernelin kehittäjille ja muille asiasta todella kiinnostuneille. Linux Kernel Performance Project ei ole ainut ”projekti”, jolla kernelien toimivuutta voi mitata.

Performance Matrix näyttää eri benchmarkeilla ajettuja tuloksia verrattuna kernelin päälinjaan, mm-linjaan ja muihin linjoihin.

Con Kolivas eli ck-sources kernelipatchien tekijä, tarjoaa Interbench-nimistä ohjelmaa, jolla ajaa suorituskykytestit ja toimii eri kernelipatchien kanssa.

Interbench keskittyy kernelin interaktiivisuuden ja latenssin mittaamiseen ja huolellisella testauksella eri rautakokoonpanoja voidaan verrata. Interbench on suunniteltu mittaamaan muutoksia Linuxin kernelissä tai systeemin kokoonpanossa (kuten CPU, I/O ajanjakaja ja levyjärjestelmä). Tarkempaa informaatiota Interbenchin toiminnasta löytyy Interbenchin sivuilta.

Oikeastaan tämä blogi-kirjoitus olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten, koska suoritin Interbench-testit jo heinäkuun lopussa. Ajelin testit ”AMD64 3000+, 1GB DDR muistia ja Seagate 7200.1 PATA-levy” -kokoonpanolla, käyttäen cpufreq-governoria ja 2.6.12 ja 2.6.13 -sarjan kerneleitä sisältäen ck, cko, mm, vanilla, gentoo ja morph kernelpatchit.

Kätevimmin tulokset ovat nähtävissä seuraavista kuvista:

ja seuraavista logeista:

Ainakin itselle jäi testeistä sellainen mielikuva, että gentoon vanilla-pohjainen kernelilinja toimii ihan yhtä hyvin interaktiivisuuden ja latenssien puolesta kuin agressiivisesti patchatut kernelit. Jos ei ”eksoottisten” valintojen ansiosta (ReiserFS jne.) tarvitse ck/cko/mm/ac-linjan kerneleitä, ei niiden suosimiselle omien testieni pohjalta näy syytä. Toki jatkan silti ck-sarjan kernelipatchien käyttämistä työpöytäkoneessani.

Henkisellä puolella ne suurimmat erot on ennenkin nähty, oli kyseessä sitten kännykän toimivuus, auton ominaisuudet tai kernelin patchit :)

Helsinki – kaupunki, jossa ihmiset eivät tunne edes naapuriaan

lappeen Rannan teknillisen yliopiston tietotekniikan kilta Clusterin vuosijuhlaviikon (26.9 – 2.10.2005) päätteeksi matkani suuntasi kohti Otaniemeä ja Helsinkiä. Kaupunkiin, jossa ihmiset eivät tunne edes naapuriaan, kuten laulun sanoissa asia ilmaistaan.

Otaniemessä laskettiin teekkarien lakit PMMP:n ja Maj Karman tahdittamana. Teekkarihymnikin kuultiin torvensoittajilta tahdittoman hitaasti ja porukkaa oli enemmän kuin riittävästi. Mutta ei niistä juhlista enempää. Paluu arkeen.

Helsinki on maailman mittakaavassa pienehkö kaupunki, mutta ulkopaikkakuntalaiselle aina elämys. Helsinki-turistina ja varmaan varsinkin Helsingissä asuville Helsingin kortteleista tehty mainio korttelit.fi -sivusto on mielenkiintoista luettavaa iltapäivien täytteeksi. Kyllä kaikkien olisi hyvä hieman pääkaupunkiaan tuntea. (nim. merkillä. ”etsin Kalliossa oikeaa raitiovaunupysäkkiä 15 minuuttia”)

Korttelit.fi esittelee kuvin Helsingin korttelien rakennuksia ja tarjoaa mm. turistipelin, jossa voi arvuutella tunnetuimpia rakennuksia. Enemmän Helsinkiä tuntevat voivat testata tietoaan sijoittamalla rakennuksia oikeille kaduille tai näyttää osaamisensa tunnistamalla rakennusten arkkitehtejä.