Kuukausi: lokakuu 2005

Kirjat: The Hitchhiker’s Guide To The Galaxy

Sain viimeinkin luettua Douglas Adamsin kirjan ”The Hitchhiker’s Guide To The Galaxy”, josta on siis tehty myös samanniminen elokuva. Alkujaan oli tarkoituksena lukea kirja ennen kyseisen elokuvan katsomista, mutta kirjakaupoista en löytänyt pelkkää ”The Hitchhiker’s Guide To The Galaxy” -kirjaa, vaan tarjolla olisi ollut Adamsin ”Linnunrata” -sarja kokonaisuudessaan. En tykkää muutenkaan lukea tiiliskiven kokoisia kovakantisia teoksia, vaan pidän pokkareista.

”Linnunradan käsikirja liftareille” on kirjana hieman erilainen kuin elokuvana. Pokkarina teos on vain 216 sivua. Perusjuoneltaan elokuva on kirjan mukaan sama, mutta ohessa on paljon muita tapahtumia, joita itse kirjasta ei löydy. En ala erittelemään tarkemmin kirjan ja elokuvan eroja. Vaikka elokuva on aika hyvin uskollinen kirjan tarinalle, on toteutuksessa otettu hieman vapauksia tarinankerronnan ja juonen kuljetuksen suhteen.

Kirjana Adamsin tarina on ihan hyvä, mutta en oikein ymmärrä teoksen saamaa ”kulttimainetta”. Hieman sama kuin J. R. R. Tolkienin ”Lord of The Rings” -sarjan kanssa. Yliarvostettuja kirjoja, mutta juuri sen maineen takia molemmat piti lukea. 216 sivuja kyllä sujui paljon kivuttomammin kuin Tolkienin kolme tiiliskiveä unilääkettä. Ei ”The Hitchhiker’s Guide To The Galaxy” huono kirja ole, mutta parempiakin olen lukenut.

ps. alkuperäiskielellä teokset ovat rock.

Mitä Mac OS X on?

Amit Singh on kirjoittanut Kernelthread.com:ssa mainion artikkelin Mac OS X:stä ja mitä se on syönyt sisälleen: What is Mac OS X?.

Artikkeli käsittelee lyhyesti Mac OS X:n historian, Steve Jobs:ta, NeXT tietokoneesta ja NEXTSTEP käyttöjärjestelmästä ja miten kaikkien sattumien kautta päädyttiin Mac OS X:ään sellaisenaan kuin se nykyään on. Jutussa käydään läpi OS X:n arkkitehtuuri perusosiltaan, kernel ja sen osat, käyttöjärjestelmän käynnistäminen, käyttöjärjestelmäkomponentit, levyjärjestelmä ja Macille ohjelmointi. Kattava paketti peruskäsityksen saamiseksi millainen OS X on, mistä se koostuu.

Kirjoituksessa ei unohdeta käsitellä OS X:n ominaisuuksia ja saatavilla olevia ohjelmia. Lopuksi kirjoittaja vertaa lyhyesti Windowsia, Linuxia ja Mac OS X:ää omista näkökulmistaan.

”Mac is currently the most worthy client platform in my opinion: the only operating system currently in production that, within reason, lets you have your cake and eat it too.”

Kirjoittaessaan lyhyesti Linuxista ”In the context of client computing, Linux’s greatest strengths are somewhat offset by this fragmentation and lack of consistent, overall architecture. There is no common ”glue” tying the system together.” ei voi muuta kuin nyökytellä päätä. Mahdollisuuksia ja upeita toteutuksia on paljon, mutta se yhtenäinen ”liima”, jolla OS X:n kaltainen toimiva ja yhtenäinen paketti rakennettaisiin puuttuu.

Loppuun pari poimintaa artikkelista Mac OS X:n ominaisuuksiin liittyen:

  • Aliakset: pikakuvakkeet ohjelmaan, jotka säilyvät vaikka ohjelman sijainti levyllä vaihtuisikin.
  • Tiedostojen automaattinen pirstaloitumisen estäminen (de-fragmented – on-the-fly).
  • NTFS:lle vain luku -tuki. ext2/3 ja Reiser eivät ole tuettu
  • Bundlet: ohjelma on kokonaisuudessaan yhden tiedoston alla (vrt. pakattu tiedosto).
  • Expose: pienet aktiiviset kuvat kaikista työpöydän ohjelmista työpöydälle limittäin.
  • Lukemattomat muut pienet oivallukset ja toiminnallisuudet, jotka helpottavat päivittäistä käyttöä.

Vaikka kernelthreadin artikkeli onkin hieman teknispainotteinen, on se hyvää luettavaa Macin omistajille. Jutusta saa hyvän kuvan kuinka järjestelmä toimii ja nopean katsauksen OS X:n historiaan ja sen ominaisuuksiin.

Sammakot

F1-kuljettaja Jenson Button laukoi miehille suunnatussa FHM -lehdessä mielipiteitään naiskuskien, kuten Danica Patrickin ja Katherine Leggen mahdollisuuksista F1:ssä: ”He voivat menestyä alemmissa sarjoissa, mutta eivät F1-kisoissa g-voimien takia. Ja eihän heidän kanssaan uskaltaudu edes radalle, kun on se aika kuukaudesta”, Button filosofoi. ”Isorintaiset naiset eivät voi koskaan tuntea oloaan kotoisaksi auton ratissa. Ja nehän häiritsevät mekaanikkojen keskittymistä. Voitko kuvitella auttavasi heitä laittamaan turvavyöt päälleen?”

Ymmärrettävästi brittitabloidit hermostuivat Buttonin sanailusta ja Sun -lehden autotoimittaja Emma Parker Bowles näpäytti Buttonia eilisessä kolumnissaan: ”Kasva aikuiseksi! Jos käyttäisit vähemmän aikaa varikkotyttöjen tissien tuijotteluun, voisit ehkä voittaakin joskus.”

Jos Suomessa saadaan parin päivän lööpit siitä, että Conan O’Brien mainitsee muistuttavansa Tarja ”Tarza” Halosta, niin millainenkohan haloo nousisi Kimi Räikkösen ”sovinistisista” kommenteista. Voin vain kuvitella miten Suomen päivälehdet, Ilta-Sanomat ja Ilta-Lehti, repisivät aiheesta lööppejä ja monen sivun juttuja useiden päivien täytteeksi. :)

Blogien top 10 mokat

Media=blogi kirjoittaa kiistellyn käytettävyysguru Jacob Nielsenin top 10 mokat blogeissa -jutusta. Nielsenin oppeja käytettävyyden saralla tuli tutkittua erään kurssin harjoitustyön ohessa. Vaikka en ”insinöörinä” aivan kaikkia Nielsenin oppeja myönnä, ovat ne ihan järkeviä hieman suodatettuina. Tässä blogien mokat Nielsenin mukaan ja omat tunnustukseni.

  1. Kirjoittajan biografia puuttuu.

    2. Nielsen kirjoittaa: ”Lukijat haluavat tietää kenen kanssa ovat tekemisissä.” Voin vain olla samaa mieltä, vaikkei omasta blogistani ”About me” -osiota vielä nimeä ja opiskelua lukuunottamatta olekaan. Ehkä lyhyt biografia-sivu olisi paikallaan.

  2. Kirjoittajan kuva puuttuu.

    3. Nielsenin pääkohtia ovat: ”Lisäät uskottavuuttasi ja se yhdistää virtuaalisen ja fyysinen maailman.” Ihmisten aivoista suuri osa on keskittynyt kasvomuistiin. Täytyy myöntää, että kyllä kuva aina blogin uskottavuutta lisää, joskaan ei sen puuttuminen sinällään moka ole.

  3. Otsikot, jotka eivät anna olennaista kuvaa kirjoituksen sisällöstä.

    4. ”Lukijoiden täytyy saada kuvaus kirjoituksesta lukemalla sen otsikon.” Myös hakukoneet (käyttäjät) tykkäävät kuvainnollisista otsikoista. Olen pyrkinyt pitämään otsikot bloggauksen sisältöön liittyvinä.

  4. Linkit, joista ei tiedä minne ne menevät.

    5. ”lisää asiasta täällä ja tuolla” ei ole esimerkki hyvästä linkistä. Lukijoille on hyvä kertoa minne he ovat linkistä menossa ja mitä linkin toisessa päässä on. Linkin nimeämisen lisäksi voi apuna käyttää ”link title” -ominaisuutta. Tässä asiassa pitää kyllä parantaa omaa toimintaani.

  5. Blogin klassikot on haudattu muiden sekaan.

    6. Kirjoituksia, joissa on pidempi aikaista arvoa vakituisen lukijakunnan ulkopuolelle, olisi hyvä lisätä sivulle erilliseen listaan. Myös linkkaus vanhempiin kirjoituksiin on syytä muistaa. Suositeltavaa luettavaa -otsikko lisätty työlistalle.

  6. Kalenteri on ainoa navigointi julkaistuihin kirjoituksiin.

    7. Kirjoitusten kategorisointi on helppoa ja selkeyttää kirjoitusten lajittelua ja myöhemmin löytämistä.

  7. Epäsäännöllinen julkaisurytmi.

    8. Lukijoiden pitäisi pystyä ennakoimaan milloin ja kuinka usein blogi päivittyy, mutta toisaalta ei pitäisi kirjoittaa, jos ei ole mitään sanottavaa. Hieman muna-kana -ongelma :) Itse seuraan muita blogeja blogilistan kautta, jolloin on helppo nähdä onko uutta blogissa uutta sisältöä. Olen pyrkinyt ”ei välttämättä päivittäin, mutta joka toinen päivä” -rytmiin, mutta välillä ei juuri ole aikaa eikä kiinnostavia aiheita, joista kirjoittaa.

  8. Moniaiheisen blogin pitäminen.

    9. ”Specialized sites rule the Web.” Soks-blogi on keskittynyt tekniikan aiheisiin, mutta viihteelle on jätetty tilaa. Ei sitä aina jaksa tekniikan kanssa säätää. En oikein tiedä omaa mielipidettäni moniaiheisista blogeista, riippuu miltä alueilta aiheet ovat.

  9. Sen unohtaminen, että kirjoittaa tulevalle pomolle.

    10. Kerran netissä, aina netissä. Soks-blogin arkistointia on rajattu kieltämällä robotit palvelimien asetuksissa, vaikka en koe, että blogin sisällössä olisi mitään hävettävää vuosienkaan kuluttua (paitsi kirjoitusvirheet :))
    Mediablogi ei ymmärrä mitä tämä ohje tekee blogien top 10 mokissa. ”Mielenkiintoisimmat blogit ovat usein juuri niitä, joissa kirjoittaja unohtaa kirjoittavansa tulevalle pomolle tai ei välitä siitä.”

  10. Ei omista oman blogin verkkotunnusta.

    11. Toisen osoitteen alla asuminen (blogger, typepad) voi olla alkuun hyvä idea, mutta mitä pidempään vierailua kestää, sitä ”kalliimpaa” itsenäisyys on. Soks asustaa oman domainin alla, vaikkei omaa itsenäistä osoitetta omistakaan. Olen itseni herra ja orja :)

OS X:ssä näytön lukitseminen

Linux-käyttäjänä OS X:n ominaisuudet ovat vielä hieman hakusessa. Piilotettujen tiedostojen näyttäminen ja nyt ruudun lukitseminen. Toiminto onnistuu useallakin tavalla, tässä niistä kolme:

Laittamalla System Prefences -> Security -> ”Require password to wake this computer from sleep or screen saver” -kohtaan ruksin, ruutu lukittuu nyt aina näytönsäästäjän mennessä päälle tai koneen mennessä uneen. Sopiva pikakomento näytönsäästäjän päällesaamiseksi on laittaa System Prefences -> Dashboard & Expose -> ”Start Screensaver” -komento, jonnekin ruudun kulmaan.

Yllämainitut menetelmät eivät kuitenkaan vastaa täysin Linuxin ruudun lukitsemista. Jos ei halua koneen unitilassa tai näytönsäästäjän aikana ruudun menevän lukkoon, voi ruudun lukitsemisen hoitaa Avainnipun avulla. Laittamalla Keychain Access -> Preferences -> Show Status in Menu Bar -kohtaan ruksin, tulee menuun lukko, josta voi lukita ruudun. Nyt ruudun lukitseminen onnistuu, eikä ruudu mene lukkoon, vaikka kone nukkuisi, jos sitä et tahdo.

OpenOffice.org 2.0 julkaistu

Avoimen lähdekoodin kehitysmalliin perustuvasta OpenOffice.org -toimisto-ohjelmisto on saavuttanut versionumeron 2.0. Edellisestä vakaasta julkaisusta 1.1.4:stä kehitystä on tapahtunut paljon ja käyttöliittymää ja toimintaa on hiottu.

Uusia ominaisuuksia on muun muassa tuki XML-pohjaiselle OASIS OpenDocument-tiedostomuodolle, uusi Base-tietokantasovellus, sisäkkäiset taulukot ja tuki XForms-web-lomakkeille. Pdf-vientiä on parannettu ja se sisältää nyt muun muassa kirjanmerkit, hyperlinkit ja pdf-lomakkeet. OASIS OpenDocument-tiedostomuoto saattaa olla merkittävä tekijä OpenOffice.orgin pyrkiessä kasvattamaan markkinaosuuttaan erityisesti julkishallinnossa.

OpenOffice.org 2.0 on alustavasti saatavilla 36 eri kieliversiona ja toimii muun muuassa Windows-, Linux-, FreeBSD-, Solaris- ja Mac OS X -ympäristöissä. OpenOffice.org:n natiivi OS X -versio NeoOffice, joka on erillinen projekti, pohjaa edelleen 1.1.4 versioon. OpenOffice-yhteisön tärkeimpänä jäsenenä ja tukijana toimii Sun Microsystems. (via sektori.com)

Toimisto-ohjelmistoissa kärkipaikkaa suvereenisti hallitseva Microsoft Office on viimeinkin saanut varteenotettavan haastajan. Vaikka OpenOffice.org 1.1.4 oli jo lupaus toimivuudesta ja vaihtoehdosta, on 2.0 version myötä hypätty uudelle asteikolle.

Sony VAIO -brändi leviää

VAIO TV/PC

Sony laajentaa VAIO tuotemerkkiään kannettavista tietokoneista pöytäkoneisiin. Uusi VAIO VA TV-PC on tietokoneen ja 20-tuumainse LCD-TV:n yhdistelmä ja on saatavilla parina eri mallina, 1 999,99$ maksava VGC-VA10G ja 2 199,99$ maksava VGC-VA11G.

TV/PC-yhdistelmät ovat Japanissa jo tavallisia, mutta muualla maailmassa vasta tulossa markkinoille. TV:n ja PC:n yhdistäminen samaan laitteeseen tarjoaa mainion vaihtoehdon pieniin asuntoihin, opiskelija-asuntoihin ja sopii vaikka mediapc:ksi. Laitteella voi myös nauhoittaa ohjelmia ja sisältä löytyy Windows XP Media Center edition, 250GB/300GB kiintolevy, Pentium 4 prosessori (3 tai 3.2GHz), 1GB muistia, WiFi, Radeon X700 näytönohjain, DVD+R DL asema, 2.1 kanavaiset kaiuttimet ja audio/video-liitännät. (via Gizmodo.com)

Sony on pakannut perinteisen tietokoneen Applemaisesti ja lisännyt television. Ei kovin innovatiivista, mutta varmasti laite löytää ostajansa. VAIO:n suunnittelijoilla on laitteen siistiydestä huolimatta silti vielä matkaa Applen iMacin kaltaiseen eleganttiuteen. :) Erillinen digi-TV viritin (esim. EyeTV 400) ja iMac on kyllä paljon tyylikkäämpi paketti.