VMware Server 2.0 Beta tuo mukanaan uutta ja poistaa vanhaa

VMwarella on tarjolla useita eri vaihtoehtoja virtualisoinnin toteuttamiseen Windows- ja Linux-alustoilla ja testailin tänään lyhyesti VMware Server 2.0 -ohjelman Beta-versiota Windowsilla ajettuna. VMware Server on tarkoitettu teoriassa aloituspisteeksi virtualisoinnin maailmaan ja kilpailemaan muun muassa Xenin kanssa. Olen ajoittain käyttänyt VMwaren Serverin 1.x -sarjaa, joten ohjelmisto on sinällään tuttu, mutta uusittu 2.0-versio tulee eroamaan aikaisemmasta, enkä ole niinkään varma, että suunta on käyttäjän näkökulmasta parempi.

Aikaisemmin VMWare Server tarjosi hieman samanlaisen lähestymistavan virtuaalikoneiden käyttämiseen kuin esimerkiksi VMware Workstation ja virtualisoituja koneita pystyi käyttämään kätevästi graafisen, normaalia ohjelmaa muistuttavan käyttöliittymän kautta. Tämä mahdollisuus on kuitenkin tulevissa versioissa poistunut valikoimasta ja virtuaalikoneita ja isäntäkonetta hallitaan nyt pelkästään web-käyttöliittymän kautta. Virtuaalikoneen saa aukeamaan selaimen ikkunaan asentamalla tarvittavan lisäosan ja teoriassa käyttö onnistuukin paikalliselta koneelta kuten ennenkin. Välissä on nyt vain lisää tavaraa, kuten esimerkiksi Tomcat-palvelin, javaa ja selain.

Uuden version mukana tuoma selainpohjainen liityntä virtuaalikoneisiin on lähempänä "palvelin"-näkymää ja tarjoaa tavallaan selkeämmän lähestymistavan isäntäkoneeseen ja siinä pyöriviin virtuaalikoneisiin. Nopeasti kokeiltuna web-käyttöliittymä tuntui ihan toimivalta kokonaisuudelta, vaikka virtualisoitu Windows XP ei Internet Exploreria käytettäessä suostunutkaan avautumaan selainikkunaan. Virtuaalikoneen voi myös edelleen laajentaa koko ruudulle, jolloin selain ei syö arvokasta työpöytätilaa. Beta-tason ohjelmalle voinee suoda, että jostain syystä aina täysnäytölle vaihdettaessa, Windowsin kahden näytön järjestys muuttui. Lisäksi koko näytölle laajennettuna hiiri lukittuu virtuaalikoneeseen, eikä isäntäkonetta pääse käyttämään, vaikka se näkyisikin toisella näytöllä. Aikaisempi graafinen käyttöliittymä ei tuhlaillut tilaa selainkäyttöliittymän tavoin.

VMwaren ratkaisu poistaa graafinen käyttöliittymä Server-ohjelmastaan on ymmärrettävää, sillä Workstation ja Server olivat peruskäyttäjän näkökulmasta lähes samanlaisia tuotteita ja kilpailivat periaatteessa samoista käyttäjistä. Nyt Workstation erottuu selkeästi omaksi kokonaisuudekseen ja Server jää lähinnä kokeilumielessä ja palvelinnäkökulmasta lähestymiseen. Nyt käyttäjille ei jää oikein muita käteviä vaihtoehtoja virtuaalikoneiden käyttämiseen kuin VMware Player, jolla voi vaan käyttää virtuaalikoneita, mutta ei luoda niitä. Tietenkään asennettuna ei voi olla sekä Server- että Player-tuotteita.

Markkinoilla on kyllä tarjolla useita erilaisia virtualisointiohjelmia, mutta en ole tarkemmin tutkinut mitä eri ilmaisohjelmistot kuten Qemu, Virtual PC tai VirtualBox tarjoavat käyttäjälle. Näkemyksieni mukaan tällä hetkellä ainakaan ilmaisohjelmista ei ole tarjolla vastaavaa suorituskykyä ja helppokäyttöisyyttä tarjoavaa virtualisointiohjelmaa kuin mitä VMware Server tarjosi. Se oli kätevä ohjelma ajoittaiseen Windows-tarpeeseen, mutta tulevan version myötä ainakin käyttökokemus tuntuisi heikkenevän.

VMware Server 2 VMware Server 2 VMware Server 2 VMware Server 2

70 ilmaista peliä Windowsille ja Linuxillekin

Freeware-Software.og-sivusto esittelee ilmaisia pelejä Windowsille. Listalta löytyy muun muassa Grand Theft Auto, Grand Theft Auto 2, GeneRally, Moto Race Challenge 07, BMW M3 Challenge ja useita Linuxillakin toimivia pelejä, joista aikaisemmin kirjoitin. Kaikkiaan luettelossa on 70 peliä, joten pelattavaa riittää.

Listalta löytyy myös mielenkiintoisia Linux-pelejä, kuten UltimateStunts, Super Tux Kart, Open Transport Tycoon ja Secret Maryo Chronicles, joita pitänee jossain välissä testata.

Raketinheittimillä piristystä avokonttoriin

Avokonttori tarjoaa useita mahdollisuuksia niin sanottujen viihde-elementtien käyttämiseen työyhteisön piristämiseksi. Tarjolla onkin erilaisia vekottimia, joilla voi piristää tai kiusata pahaa aavistamattomia kollegoja. USB-vekottimiin erikoistunut Brando tarjoaa useita erilaisia USB-porttiin liitettäviä raketinheittimiä.

Brandon langaton raketinheitin tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet heittimen sijoitteluun. Raketit lentävät kolmisen metriä ja langattoman lähettimen kantomatka on 4.5 metriä. Kolme pehmeää rakettia sisältävän raketinheittimen saa omaksi 45 dollarilla.

Jos langaton raketinheitin ei innosta, on vaihtoehtona web-kameralla varustettu raketinheitin. Kaverisi voivat MSN Messengerin välityksellä ohjata raketinheitintä ja ampua raketeilla sinua ollessasi työn touhussa. Tai pomosi voi keskeyttää kahvitaukosi huomauttamalla siitä parilla raketilla. Raketit lentävät noin viitisen metriä ja kolme rakettia sisältävän heittimen saa omaksensa 49 dollarilla.

Luulisi Brandon kehittävän seuraavaksi langattoman raketinheittimen varustettuna web-kameralla, jolloin voisi tähdätä etäältä ja ampua sopivan kohteen tullessa paikalle.

(via Engadget, 2)

Missile Launcher Missile Launcher

Gentoo Foundation luovi vastatuulesta myötätuuleen

Gentoon kehittäjien blogikokoelmassa, Gentoo Planetissa, on ollut viime aikoina useita kirjoituksia Gentoon tai paremminkin Gentoo Foundationin tilasta, jota voisi kutsua pienoiseksi kriisiksi. Linux Weekly News kirjoittaakin aiheesta otsikolla: "Onko Gentoo kriisissä" viitaten Gentoon perustajan Daniel Robbinsin tarjoukseen nousta takaisin Gentoo Foundationin johtoon ja pohdiskeluun ongelmista.

Gentoo Linuxin voi nähdä olleen pienoisessa vastatuulessa vuoden 2007 loppupuolella, kun 2007.1-julkaisu jätettiin kokonaan väliin ja normaalisti viikottain netissä julkaistava Gentoo Weekly News, jäi julkaisematta 13 viikkoa peräkkäin. Ongelma ei kuitenkaan ole siinä, etteikö Gentoota kehittäisi aktiivisesti tai kehittäjät lepäisivät laakereillaan, vaan lähinnä vapaaehtoisten vähenemisestä ja suuresta työmäärästä. Lisäksi kehittäjät haluavat vain kehittää, eikä jäljelle jää ketään hoitamaan muita juoksevia asioita ja tiedottamaan asioista.

Selkein seuraus Gentoon näennäisestä etenemisestä vastatuulessa liittyy kuitenkin Gentoo Foundationiin, jonka Uudessa-Meksikossa tehty rekisteröinti vanheni syksyllä. Yksi Gentoo Foundationin jäljellä olevista luottohenkilöistä, Grant Goodyear, kertoo Gentoon sähköpostilistalla, että paperityöt kyllä uusittiin syksyllä, mutta ne eivät ilmeisesti saapuneet koskaan perille ja lupa pääsi vanhenemaan. Nyt rekisteröinti on taas uusittu.

Vuoden 2008 alusta Gentoon sivusto onkin kokenut uuden heräämisen ja purjehtii taas myötätuulessa. Sivuilta löytyy nyt ajantasaista tietoa Gentoo Linuxin ja Foundation tilasta. Viikottainen GWN vaihtuu kuukausittaiseen GMN:ään (Gentoo Monthly Newsletter), jolloin vapaaehtoisilla jää aikaa paremman sisällön luomiseen. Vuoden ensimmäinen uutislehti julkaistiin eilen.

Gentoo Linux -käyttäjänä en olisi mitään ongelmaa Gentoo-maailmassa edes huomannut, ellen seuraisi Gentoo Planetia ja muita Internetin uutissivustoja. Näennäisistä byrokraattisista vaikeuksista huolimatta, Gentoo ei ole missään vaiheessa pysähtynyt. Tavallaan jo sivuutetut ongelmat ovat yleisiä, projekti ilman projektipäällikköä ei etene oikein mihinkään, vaikka projektin parissa työskenneltäisiinkin ja koodia syntyisikin.

Jää nähtäväksi tuleeko Robbins, ehdotuksensa mukaisesti, osapäiväisesti takaisin Gentoo Foundationin johtoon ja antamaan Gentoolle suuntaa ja päämääriä. Toisaalta, kaikki eivät ole aivan yksimielisiä, pitäisikö Robbinsin ottaa Gentoo Foundation haltuunsa vai ei. On kuitenkin selvää, että tiedon kulkua olisi saatava paremmaksi ja päätöksiä tehtyä.

Merkkipaalu tämäkin

Kai tämäkin on mainitsemisen arvoista näin informaatiotulvan aikakaudella: blogi sai ensimmäiset suomenkieliset kommenttispämminsä. Aiheena oli tietenkin mitäs muutakaan kuin aikuisviihdettä.

Yleisesti ottaen soks ei ole juurikaan kerännyt kommenttispämmiä ja hyvä niin. Muutamassa vuodessa kerääntyneestä 2,034 roskaviestistä Akismet on poiminut poikkeuksetta lähes jokaisen. Kaipa sitä maailmalla on ihmisiä, jotka klikkailevat jokaista linkkiä jonka eteensä saavat ja roskaviestittäminen kannattaa. En ole varsinaisesti markkinointia opiskellut, mutta luulisi, että vaikka spämmäys ei maksa juuri mitään ja sillä saadaan viesti levitettyä laajalle, olisi siltikin tehokkaampaa kohdentaa markkinointia ja kehittää viestiä.

KDE 4.0:n julkaisu antaa lupauksia tulevasta

KDE 4.0 on ollut tuloillaan viime vuoden loppupuolelta lähtien, mutta en ollut ennen tammikuun 11. päivän julkaisua sitä juurikaan testaillut, vaikka lyhyesti Beta-versioita vilkaisinkin. Oli siis viimeinkin aika tutustua tuoreimpaan KDE:hen.

KDE 4.0:n paketit saapuivat hieman viiveellä Gentoon Portageen vasta eilen, mutta olin liikkeellä hieman ennakoiden ja käänsin eilen Gentoon kde-overlaystä löytyvän KDE:n svn-version, eli ajantasaisemman ja nopeammalla tahdilla päivittyvän version. KDE 3.5 ja 4.0 asentuivat ihan sopuisasti rinnakkain, joten toimivasta työpöytäympäristöstä ei tarvinnut luopua.

Nopeasti testattuna KDE 4.0 lupaa paljon hyvää tulevalta ja uusia ominaisuuksia voi jo testailla. Muun muassa uusittu ohjauspaneeli, Dolphin-tiedostojenhallinta ja Konsole-terminaali vaikuttivat hyviltä. Myös sisäänrakennetut graafiset karkit tuntuivat jo ihan toimivilta, vaikka aivan Compizin monipuolisuuteen ei päästä. Uuden version Oxygen-teema vaikutti ihan nätiltä ja sopivan neutraalilta. Vastaavasti uusi K-valikko ei oikein lämmittänyt ja vanha valikkorakenne on mielestäni sekä käytettävämpi että selkeämpi.

Muutamia poimintoja KDE 4.0:n ominaisuuksista ja ohjelmista:

Dolphin ja Konqueror
OS X:n Finderin tyylinen tiedostojenhallintaohjelma vaikuttaa hyvältä ja kätevänä ominaisuutena Konsolen saa näkymään Dolphinin yhteyteen. Myös Konqueror on edelleen mukana ja sitä voi käyttää myös tiedostojenhallintaan.

KDE 4.0.0 KDE 4.0.0 KDE 4.0.0

Konsole
Terminaaliohjelma osaa nyt tunnistaa linkit, joten enää ei tarvitse käyttää irkkaukseen gnome-terminaalia. Ovelana lisäkohtana väriteeman valinnassa on esikatselu.

KDE 4.0.0 KDE 4.0.0

Run-komento
Run-komento osaa nyt hakea ohjelmia hieman Spotlightin tapaan, kunhan syötät muutaman kirjaimen vinkiksi. Korvannee Katapultin, kunhan vain toiminnon liittää sopivaan pikakomentoon. Toisaalta, Katapultin laskin-toiminto on kyllä kätevä, eikä sitä Run-komento ainakaan vielä osannut.

KDE 4.0.0

Ohjauspaneeli
KDE:n asetukset ovat nyt ryhmitelty samaan tyyliin kuin OS X:ssä ja ei ole hullumpi vaihtoehto entiselle toteutukselle. Uutena lisänä Compiz-tyyliset graafiset kikkailut löytyvät nyt suoraan KDE:n ohjauspaneelista eikä enää tarvita erillistä ikkunamanageria niiden toteuttamiseen vaan Kwin hoitaa kaiken tarvittavan.

KDE 4.0.0 KDE 4.0.0 KDE 4.0.0

K-valikko
K-valikko on saanut vakiona uuden toimintaperiaatteen, joka ei ole oikein omaan mieleeni. Onneksi halutessaan voi valita myös vanhantyylisen valikon.

KDE 4.0.0 KDE 4.0.0

Amarok 2
Myös uusi Amarok näytti ihan asialliselta, vaikka tuon keskelle jäävän palkin idea jäi hieman avonaiseksi, koska Amarok 2 oli vielä selkeästi Alpha-tasoa.

KDE 4.0.0

Yhteenveto
Ennakkotietojen ja odotustenkin mukaan KDE 4.0 ei varsinaisesti ole vielä tuotantotason julkaisu, vaan lähinnä alkupiste jatkokehitykselle ja KDE 3.5 -tasoon ominaisuuksien ja toimivuuden suhteen on vielä matkaa. Tämä ilmenee hyvin myös Arstechnican lyhyestä, Arstechnican pidemmästä tai Linux.comin lyhyestä katsauksesta KDE 4.0:n sisältöön. Jo nyt toimivat ominaisuudet lupaavat kuitenkin hyvää ja tulevaisuuden KDE näyttää mainiolta.

KDE 4.0.0

Uutta KDE:ta työpöydälle voidaan käytännössä odottaa vasta 4.1-version myötä, joka on suunniteltu julkaistavaksi heinäkuussa. Sitä ennen julkaistaan kuukausittain lähinnä vakauteen ja bugeihin liittyviä korjauksia. KDE:n "johtoryhmän" Sebastian Kügler kertoo hieman mitä 4.1:een ja tulevaisuudessa on suunnitteilla. Listalta löytyy muun muassa tuki Applen Dashboard widgeteille ja sekä Mac että Windows käännökset KDE:sta. Lisäksi Plasma saanee uusia ominaisuuksia hieman nopeammassa tahdissa. KDE 4.1 tulee käyttämään Qt 4.4 -versiota, joka tuo mukanaan muutamia ilmaisia ominaisuuksia.

Jos uusi KDE kiinnostaa, kannattaa katsoa myös Aaron Seigon Keynote -esitys KDE 4.0:n julkaisutapahtumassa. Yksi KDEn kehittäjistä kertoo muutamien ratkaisujen valintasyitä, muun muassa miksi KMenu vaihtui Kickoffiin.