Songbird: kehityskelpoinen musiikkisoitin

Musiikkia on kiva kuunnella ja sen mahdollistamiseksi on tarjolla useita erilaisia musiikkisoittimia. Linuxissa perinteiset vaihtoehdot kohdentuvat KDE:ssa AmaroKiin ja Gnomessa Exaileen, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy etenkin Gnomessa. Songbird on uudehko tulokas musiikkisoitin-valikoimassa ja on saatavissa Linuxin lisäksi sekä Windowsille että Mac OS X:lle.

Songbirdin kehitys on vielä alussa ja parisen viikkoa sitten julkaistiin versio 0.5, mutta perusominaisuudet vaikuttivat jo olevan ihan kunnossa. Kuten nimestäkin voi päätellä, Songbird on sukua Mozilla Foundationin tuotteille ja sen myös huomaa: tavallaan sekä huonossa että hyvässä mielessä. Songbirdiä voisi melkein kuvailla Firefoxiksi, joka näyttää iTunesilta ja osaa toistaa mediatiedostoja. Jei. Musiikkisoittimen takana on kuitenkin osaava kehittäjätiimi, jonka historiasta löytyy muun muassa Winamp.

Testailin Songbirdin Linux-versiota ja Gentoon ebuild löytyi perinteisesti Bugzillasta ja asennuskin hoitui heittämällä. Ulkoasultaan Songbird muistuttaa etäisesti iTunesia ja on vakioteemaltaan hillityn musta. Musiikkikokoelman lisäys onnistuu parilla napin painalluksella ja musiikki toistuu nätisti. Videoiden toistamiseen olisi tarvinnut jotain GStreamerin lisäpalikoita, joita en jaksanut lähteä säätämään kuntoon. Musiikin ja videoiden toistamisen lisäksi Songbirdistä löytyy Internet-selain.

Firefoxin tapaan Songbirdin toimintaa voi laajentaa erilaisilla lisäosilla, joista löytyy muun muassa tuki Last.fm:lle, Wikipedialle, kuvan kansien haulle ja vaikka mille. Lisäpalikoiden avulla saadaan myös tuki iPodille ja MTP-laitteille eli muille MP3-soittimille, mutta tietenkin vain Windowsissa, vaikka käytännössä tämä olisi mahdollista myös Linuxissa. En tosin oikein pidä Firefoxin tapaisesta ideasta, että jokainen vähänkin erikoisempi tai yleisempikin musiikkisoittimen ominaisuus löytyy lisäosana eikä musiikkisoittimesta jo valmiina.

Songbird vaikuttaa ihan lupaavalta projektilta Amarokin, Exailen, iTunesin ja Windows Media Playerin kilpailijaksi, mutta kehitystyötä vielä tarvitaan. Etenkin iTunesin asemaa Mac OS X:ssä ja Amarokin asemaa KDE-käyttäjien piirissä voi olla hankala horjuttaa, jos vaihtoehtoinen ohjelma ei tarjoa mitään erityisen oivallista.

Myös Arstechnica on kirjoittanut lyhyehkösti Songbirdistä.

Songbird Songbird Songbird
Songbird Songbird Songbird

Urheilusuoritusten seurantaa GPS:n avustuksella

Erilaiset urheilusuoritusten seurantaan suunnitellut laitteet ja ohjelmistot ovat erittäin käteviä sekä tilastoista kiinnostuneille että itse liikkumisen motivoimiseksi. Markkinoilla onkin tarjolla jos jonkinlaista vimpainta ja vempelettä sykkeen seuraamisesta GPS-paikannukseen Polarin ja Suunnon valmistamina ja hieman yllättäen myös Nokialta. Nokian Sports Tracker -palvelu tarjoaa mahdollisuuden seurata urheilusuorituksia ja niihin liittyvää GPS-paikantimella tallennettua reittitietoa kätevän web-palvelun avulla.

Nokian tutkimusprojektista kehittynyt Sports Tracker yhdistää matkapuhelimen GPS:n kanssa ja tarjoaa reittitiedon lisäksi tietoja muun muassa nopeudesta, kuljetusta matkasta ja käytetystä ajasta. Sovellus toimii Nokian S60 v3.0 ja 3.1 -sarjan puhelimilla ja tarvitsee puhelimen lisäksi siis Bluetoothilla varustetun GPS-palikan tai sisäänrakennetun GPS-vastaanottimen.

Urheilusuorituksen aikana on mahdollista kuljettua matkaa, aikaa, sekä nopeutta ja suorituksen jälkeen tallennettuja tietoja voi tarkastella matkapuhelimesta tai tiedot voi lähettää suoraan Nokian web-palveluun, jossa kuljettua reittiä voi tarkastella kätevästi Google Maps -kartalta. Suoritusten näkyvyyden voi myös rajata vain itselle, kavereille tai kaikille näkyväksi. Sports Trackerin urheilusuorituksen voi tallettaa muistikortille muun muassa GPX-muotoisena ja web-palvelusta reitti saadaan KML-muodossa.

Sports Tracker Sports Tracker Sports Tracker
Sports Tracker Sports Tracker Sports Tracker

Testailin ensimmäistä kertaa Sports Trackeria alkutalvesta Nokian N95 -puhelimella ja näin pyöräilykauden kynnyksellä treenipäiväkirjassa on nyt pari testauskertaa enemmän. Yleisesti ottaen Sports Tracker toimii hyvin, eikä näyttäisi tunnin-parin lenkin aikana syövän kännykän akkua mitenkään erityisesti. Urheilusuoritusten jälkeen Molemmilla testikerroilla lenkin alkupuolisko on jäänyt tallentumatta, koska N95:lla GPS-satelliittien löytyminen vie kohtalaisen kauan: viidestä kymmeniin minuutteihin. Jotta Sports Trackerista saisi kaiken hyödyn irti, pitäisi ennen lenkkiä odottaa, että laite löytää GPS-satelliitit. Pyöräilymittarin tallentamien tietojen lisäksi GPS:llä tuotettu kuljettu reitti ja korkeuserot tarjoavat kattavan tiedon urheilusuorituksesta. Ainoaksi ongelmaksi jää kaiken treenaustiedon tallentaminen kätevästi.

Sports Tracker

GPS tuo mielenkiintoista lisäarvoa kuntoiluun ja harrastukseen, mutta tiedon järkevässä tallentamisessa on vielä hieman ratkaisemattomia kysymyksiä. Nokian Sports Tracker -sivuston lisäksi reittitiedon tallentamisen mahdollistavia harjoituspäiväkirjoja ei ilmeisesti ole olemassa ja erilaiset yhteisölliset harjoituspäiväkirja-palvelut ovat hajanaisia ja ominaisuuksiltaan eivät Excel-taulukkoon verrattuna tarjoa oikein muuta kuin yhteisöllisyyden. Aikaisemmin Lenkkivihkossa oli mahdollista tallettaa GPS-dataa reiteiksi harjoituksen yhteyteen, mutta nyt tuota ominaisuutta ei enää näyttänyt olevan. En myöskään onnistunut liittämään Sports Trackerin tuottamaa GPS-paikkatietoa Pytraineriin, koska tiedostossa oli epäyhteensopivuus päiväysten kanssa.

Olisi siis selkeästi tarvetta web/erillisohjelma-harjoituspäiväkirjalle, johon voisi syöttää GPS-dataa, katsoa reittiä kartalla sekä web-pohjaisena tuoda omat treenit esimerkiksi pdf- tai ods-formaateissa omalle koneelle. Maailmalta näytti muutamia ainakin pyöräilyyn keskittyneitä enemmän tai vähemmän harrastelijavoimin pyöritettäviä palveluita löytyvän, mutta ilmeisesti Suomi on vielä liian pieni markkina-alue kattavan palvelun kehittämiseksi (Sports Trackerin lisäksi).

Päivän linkit: Sysadmin

WordPressistä uusi versio 2.5: hallintapaneeli koki suuria muutoksia

WordPressistä julkaistiin tänään uusi versio, joka toi lukuisia uudistuksia etenkin konepellin alle. WordPressin hallintapaneeli on nyt myllätty uuteen uskoon ja ihan hyvältä vaikuttaa. Uudistuksia on sen verran paljon, että kannattaa vilkaista Screencast-video 2.5-versiosta ja lukaista versiota käsittelevä kirjoitus. Jos siis tekniikka kiinnostaa.

Uuden WordPress version myötä myös suomenkielinen WordPress ja suomenkielen käännöstiedosto jäivät jälkeen. Kimmo Suomisen vetämä WordPressin suomennostiimi on tuottanut hyvää jälkeä, joten hyvää kannattaa hieman odottaakin. Jokainen voi toki kokeilla omia käännöstaitojaan WordPressin käännösohjeilla, mutta toimivan ja hyvän käännöksen aikaansaaminen ei kyllä ole kovin helppoa. Englanti taipuu suomeksi kohtalaisen jäykästi ja parhain tulos saadaankin kääntämällä epäsuorasti, joka vastaavasti vaatii sekä taitoa että sanaseppoiluakin.

Testailin itse hieman KBabel- ja poEdit-ohjelmilla käännöstiedoston täydentämistä 2.5-version mukaiseksi, eli käytännössä siis englanninkieliseen käännöstiedostoon vanhojen käännösten tuomista ja täydentämistä. Hallintapaneeli näyttää nyt hieman järjellisemmältä, joten tavoite saavutettiin.

Terminaalien nopeuksilla on eroja

Linuxissa on tarjolla useita erilaisia terminaaleja eli päätteitä ja eri terminaalien ominaisuuksia voidaan verrata myös nopeuden osalta. Terminaalin nopeuden voidaan olettaa olevan kohtalaisen merkityksetön detalji, mutta se vaikuttaa osaltaan muun muassa ohjelmien kääntämiseen terminaalissa. Kääntö tuottaa paljon tekstiä, jonka näyttäminen terminaalissa hidastaa varsinaista kääntämistä, ainakin teoriassa. Huomion arvoinen asia siis etenkin Gentoossa.

Martin Ankerl on toteuttanut eri terminaalien nopeuksia mittaavan testin, joka pistää terminaalit ainakin yhden ominaisuuden perusteella paremmuusjärjestykseen. Testi on toteutettu mittaamalla terminaalien eroja näyttää tekstiä ruudulla, joka on merkityksellistä etenkin laajoja ohjelmia käännettäessä. Testilaitteistona on käytetty Pentium M 1.5GHz -prosessorilla ja ATI Radion Mobile 9600 (fglrx-ajurilla) -näytönohjaimella varustettua tietokonetta, johon oli asennettu Ubuntu 7.04.

Tekstin tulostukseen käytettiin RFC3261: ”SIP: Session Initiation Protocol” -dokumenttia (632kb), joka tulostettiin ruudulle time cat rfc3261.txt -komennolla.

Tulokset:

  • Sekä gnome-terminal että konsole ovat erityisen nopeita, joka on selitettävissä muistinkäytöllä sekä tulostuksen päivitystahdilla, joka ei ole aivan sulavaa. Useat avoinna olevat gnome-terminaalit käyttävät vähemmän muistia kuin vastaava määrä konsole-ikkunoita.
  • Jos muistin käytöllä on merkitystä, kannattaa valita wterm, eterm tai aterm, jotka ovat kohtalaisen nopeita ja tekevät sen muistitehokkaasti.
  • xterm on hidas ja muistia tarvitaan ominaisuuksiin verrattuna runsaasti.

Testissä todetaan, että käytännössä asia ei ole aivan näin yksiselitteinen ja tuloksiin voivat vaikuttaa useat eri asiat kuten Linuxin tai X:n ajanjakaja. Jos terminaalien nopeuseroilla on merkitystä, kannattaakin ajaa omat testit, sillä se on kohtalaisen yksinkertaistakin.

KDE 4:n Konsole-terminaalin kehittäjä Robert Knight huomattaa OS Newsin -kommenteissa, että testauksessa käytetty tiedosto ei ole riittävän suuri hyödyllisten tulosten saavuttamiseksi; testiajojen välillä on liian paljon varianssia. Knight jatkaa toteamalla, että pohjimmiltaan paljon tekstiä ruudulle tuottavien prosessien ajaminen sujuu huomattavasti nopeammin, jos terminaali-ikkuna ei ole näkyvissä.

Knight myös kritisoi tekstitiedoston käyttämistä terminaalin nopeuden testaamisen, sillä se ei vastaa reaalimaailman tunnetta terminaalin sulavuudesta ja nopeudesta: kuinka hyvin tekstiä voidaan rullata ruudulla eli esimerkiksi liikkua Vimissä auki olevassa dokumentissa.

Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että eri terminaalien nopeuserot ovat käytännössä merkityksettömiä, vaikka mitattavia eroja löytyy.

Esimakua OpenOffice.org 3.0 -versiosta: oikeaan suuntaan

OpenOffice.org on hyvä toimisto-ohjelmistopaketti, mutta kokonaisuutena vielä kaukana kaupallisesta Microsoft Officen hiotusta paketista. Loppuvuodesta julkaistavaksi suunniteltu OpenOffice.org 3.0 tuo useita kaivattuja uudistuksia, mutta OpenOffice.org Ninja -blogin esikatsauksen perusteella, uudistukset eivät ole siltikään maata järisyttäviä.

Esikatseltuina uudistuksina mainitaan OpenOffice.org Writerin osalta useiden sivujen näyttäminen, muistiinpanot marginaalissa ja tuki Microsoft Office 2007 -formaatille. Calc saa Solverin sekä näyttää solujen valinnat läpinäkyvästi eikä enää mustalla. Lisäksi solujen määrä kasvaa 256:sta 1024:ään. Mac-käyttäjien ilona on virallinen tuki Aqua-käyttöliittymälle, jolloin OpenOffice.org toimii kauniimmin myös Maceissä. Tähän asti Aqua-versiot ovat olleet epävirallisia, mutta ihan kohtalaisesti toimivia.

Uudistukset eivät pintapuolisesti näytä olevan mitään suuria, eikä OpenOffice.orgin suurimpiin kompastuskiviin tuoda uudistuksia. Writerin käyttö on luultavasti edelleen yhtä haastavaa ja jäykkää muun muassa sisällysluettelon, ristilinkitysten ja muotoilujen suhteen. Nämä ongelmat löytyvät toki myös osittain eri Wordin versioista. Tietenkin suurin OpenOffice.orgin hidaste on Microsoft Officen valta-asema ja erilaiset tiedostoformaatit, joita ei ihan pienellä murreta.

Microsoftin Office järkäleeseen verrattuna OpenOffice.org jättää toivomisen varaa, mutta kokonaisuutena tarjoaa hyvän ja varsinkin ilmaisen vaihtoehdon dokumenttien tuottamiseen. Kehityssuunta näyttää 3.0 -version esimaun perusteella hyvältä, mutta suurempia ja mullistavampia uudistuksiakin kaipaisi. Tarvittaisiin hieman Office 2007 -tasoista muutosta kokonaisuuden saattamiseksi uudelle käytettävyyden tasolle.

Windows Server 2003:n sammuttaminen ja varmistusikkuna

Windows Server 2003:ssa on kaikenlaisia palvelimen pitämiseen liittyviä ominaisuuksia, kuten sammuttamisen tai uudelleen käynnistämisen yhteydessä oleva varmistusikkuna, johon voi kirjoittaa sammuttamisen syyn. Varmasti ihan kätevä ominaisuus palvelimissa huoltokatkojen seuraamiseen, mutta peruskäyttäjälle turha hidaste. Onneksi kyseisen ”Shutdown Event Tracker” -ominaisuuden voi myös kytkeä pois päältä.

”Shutdown Event Tracker” -ominaisuuden poistaminen onnistuu muokkaamalla Group Policyjä eli kirjoittamalla Windowsin ”run”-komentoikkunaan ”gpedit.msc” ja WindowsNetworking.com -sivuston vinkillä klikkailemalla oikeaan kohtaan ja kytkemällä palvelun pois päältä. Sama palvelu löytyy myös Windows XP:stä, mutta on vakiona pois päältä.

Shutdown event tracker Shutdown event tracker Shutdown event tracker