Kuukausi: syyskuu 2011

Ensituntumat ja kokemukset Fujitsu Lifebook S761:stä

Pari viikkoa on kulunut siitä, kun sain testattavaksi Fujitsu Lifebook S761 -läppärin liittyen Fujitsun Lifebook4Life-kampanjaan, joten on aika lyhyelle katsaukselle, millainen laite S761 on. Lifebookit ovat suunniteltu yrityskäyttöön ja ovat itselleni brändiltään aikaisemmin tuntemattomia. Kahden viikon käytöllä Lifebook S761:ni vaikuttaa ihan asialliselta laitteelta, vaikka se sisältää muutamia kompromisseja ja itselleni epämieluisia ratkaisuja.

Ensituntumat
Fujitsu Lifebook S761 on melko tyypillinen keskitason yrityskannettava, joka näkyy sen muotoilussa ja ominaisuuksissa. Harmaaseen pahvilaatikkoon pakatun läppärin mukana tuli suojakotelo, älykortinlukija ja ajurit, lyhyt käyttöönotto-ohje, sekä laturi. Mitä katselin toisten testaajien paketteja, löytyi niistä myös telakointiasemaa, toista akkua ja Windowsin palautuslevyä. Pakkaus on kustomoitu testauskampanjaa varten, joten en tiedä mitä paketista pitäisi oikeasti ostettaessa löytyä. Olin silti hieman pettynyt.

Ensituntumaltaan S761 on 13.3″ -kokoiseksi kannettavaksi normaalipainoinen, 1.8 kg. Se tuntuu kuitenkin kevyemmältä kuin vastaavan kokoinen 2 kg:n vertailukoneeni Macbook. Eli konetta ei varsinaisesti voi kutsua kevyeksi. Fyysinen tuntuma ei ole kovin vankka tai tukeva vaan perinteisen PC-koneen luokkaa, etenkin kun vastassa on yhdestä alumiinikappaleesta valmistettu Macbook. Muovisen rakenteen huomaa sen taipuessa, kun konetta käsittelee. Etenkin omassa mallissani oleva näytön kansi on hutera ja sen saranat omaan mieleeni löysähköt, joka näkyy etenkin sohvalla käytettäessä. Koneen rakenteessa on hieman samaa tuntumaa kuin Thinkpad W510 -työkannettavassani.

Päälisin puolin kone on mattamustalla pinnalla kohtalaisen tyylikäs, vaikkakin hieman paksu. Takapuolelta löytyy paikka akulle ja huoltoaukot kiintolevylle ja muisteille sekä liitin telakointiasemaan. Vasemmalla reunalla on virtaliitin, yksi USB 2.0 ja USB 3.0 -portti, sekä mikrofoni- ja kuuloke- ja HDMI-liitännät. Oikea reuna on varattu modulaariselle lokerolle, josta löytyy nyt DVD-asema. Sen vieressä on paikka älykortinlukijalle ja USB-portti. Laitteen takaa löytyy VGA-liitin ja edestä SD-muistikortinlukija, sekä fyysinen kytkin WLANille.

Näppäimistön yleinen tuntuma on hyvä ja näppäimet vastaavat hyvin painalluksiin. Ne eivät ole myöskään aivan niin ahdettu yhteen kuten W510:ssä, joten kymmensormijärjestelmällä kirjoittaminen onnistuu paremmin. Verrattuna Macbookin selkeästi erillisiin näppäimiin, S761 pärjää hyvin. Enter-näppäin on suuri ja myös home/end-näppäiminä toimivat page up/down -näppäimet ovat ahdettu nuolinäppäinten ympärille. Fn-näppäin on sijoitettu erikoisesti ja häiritsevästi Win ja Ctrl -näppäinten väliin, kun sen oikea paikka on viimeisenä näppäimenä Ctrl:n jälkeen.

Erikoisin ratkaisu Lifebookeissa liittyy kosketuslevyyn ja ikkunan vierittämiseen: se hoidetaan erillisellä scrollpadilla. Eli koneesta löytyy keskikokoinen nystyräpäällystetty Synapticin kosketuslevy, sekä sen vierestä pieni ympyränmuotoinen kosketuslevy. Varsinainen kosketuslevy toimii hyvin ja nystyrät ovat miellyttävämpiä kuin W510:ssä, vaikkakin välillä tuntuu, että kosketus ei aina reagoi kuten pitäisi, ei ainakaan yhtä sulavasti kuten Macbookissa. Vastaavasti sormea pyörittämällä toimiva scrollpad ei mielestäni toimi kuin ideana, sillä käytännössä sen käyttö on hankalaa ja ei kovin sulavaa. Ei ole Macbookin suuren lasipintaisen kosketuslevyn ja kahden sormen skrollauksen voittanutta.


Ominaisuudet
Testikoneeni on varustettu seuraavalla kokoonpanolla:

  • Näyttö: mattapintainen 13.3″, LED-taustavalaistu, 1366 x 768 -resoluutiolla
  • Piirisarja: Intel QM67
  • Prosessori: Intel Core i5-2410M @ 2.3GHz
  • Näytönohjain: Intel HD Graphics 3000
  • Kovalevy: Toshiba MK327GSX 320GB, 5400 rpm
  • Muisti: 1 x 4GB, 1333MHz DDR3 PC3-10600 (2 paikkaa)
  • Moduuli: DVD RW DL -asema
  • Verkko: Intel Centrino 6205 802.11 a/b/g/n -WLAN, Sierra Wireless Gobi 3000 3G/UMTS -moduuli
  • Äänet: Realtek ALC269
  • Akku: 6-cell 63 wh (5800 mAh) Li-Ion
  • Liitännät: 1x USB 3.0, 2x USB 2.0, VGA, HDMI, SD-muistikortinlukija, RJ-45 verkkoliitin (1GB), ExpressCard 34/54mm -paikka
  • Muuta: Bluetooth 3.0, ShockSensor, 1.3 MB Web-kamera, sisäänrakennettu mikrofoni, TPM 1.2 -moduuli, Anytime USB -lataus
  • Optiona lisäksi: sormenjälkitunnistin
  • Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Professional 64-bit
  • Paino: 1.8 kg (1.66 kg magnesium-kannella)
  • Huomiot: tukee iAMT 7.0, Intel vPro vaatii Core i5-25xx prosessorin

Käyttökokemuksia ja huomioita
Lifebook on varustettu toisen sukupolven Intelin Core i5-prosessorilla, joka tarjoaa hyvän suorituskyvyn ja sen Sandy Bridge -arkkitehtuurin myötä integroidun näytönohjaimen suorituskyky on noussut jo varteenotettavaksi. Integroidussa näytönohjaimessa riittää potkua normaaliin työpöytäkäyttöön ja kevyeen pelaamiseen ja kuulemma ensi vuonna tulevan Ivy Bridgen myötä se kohenee vielä huomattavasti, 60% paremmaksi. Integroitu näytönohjain ei näy Lifebookin koossa, eikä varsinaisesti akunkestossakaan, mutta lämmöntuotto ja täten meteli on koneessa huomattavasti pienempi kuin Macbookissani, jossa on erillinen näytönohjain. Virrankulutuksen osalta koneessa riittää sähköä noin 5-6 tunniksi ja mainostettuun yli 10 tuntii ei päästä lähellekään normaalissa käytössä. Lisävirtaa toki saa laittamalla DVD-aseman tilalle toisen akun.

Koneen näyttö on LED-taustavalaistu, kirkas ja mattapintainen. 1366 x 768 -resoluutio on hieman siinä ja siinä, jos ulkoista näyttöä ei olisi ja pitäisi työskennellä. Nykyään jo olettaisi 13.3″-kokoluokassa olevan 1440 x 900 -resoluution, joka tarjoaa paremmat työskentelytilat. Kaiuttimet koneessa ovat lähes luokattomat ja ääni on vääristynyt konemaiseksi. Kuulokkeiden kautta äänessä ei ole mielestäni vikaa.

Yksi kätevä ominaisuus 3G/UMTS-moduulin lisäksi on, että USB:sta saa virtaa koneen ollessa sammutettunakin. Tosin, ainakin omassa yksilössäni tuo Anytime USB -lataus oli kytketty pois päältä BIOSista. USB:stä lataaminen näytti toimivan vain vasemmalla laidalla olevasta USB 2.0 -portista. Tällöin esimerkiksi erillistä laturia kännykälle ei tarvita. Lisäksi Lifebookeissa on kätevältä vaikuttavia turvallisuuteen liittyviä ominaisuuksia kuten Advanced Theft Protection (ATP), mutta ne ovat lähinnä tarkoitettu yritysten IT-osastojen käytettäväksi, enkä niitä ole käytännössä testannut.

Muita huomioita mitä on tullut eteen on, että vaikka kosketuslevy osaa usean sormen kosketukset, eivät ne ole vakiona kytketty päälle, eikä täysin mukana tulevilla ajureilla hyödynnetty. Päivittäessä ajurit, on asetuksista mahdollista kytkeä päälle yhden sormen skrollaus, kahden sormen pyyhkäisy navigointia varten ja nipistys-zoomaus. Ajureita ei kannata päivittää suoraan Synapticin sivuilta, sillä vaikka ne toimivat, eivät ne näyttäneet tunnistavan pyöreää scrollpadia. Koneen levyltä löytyi kuitenkin hieman tuoreemmat ajurit, joilla sai mainitut toiminnot käyttöön.

Parhaiten kosketuslevyn hyödyntämistä pystyy parantamaan asentamalla avoimen lähdekoodin two-finger-scroll -ohjelman, jonka avulla saadaan kahden sormen skrollaus, sekä hiirestä tuttu keskiklikkaus. Ohjelma toimii Synapticin kosketuslevyille Windowsissa.

Harmillisesti mukana tuli vain Windows 7 Professional, sillä koska kannettava on tarkoitettu yrityskäyttöön, olisin halunnut testata vain Windows 7 Enterprisesta ja Ultimatesta löytyvää tukea Bitlockerille, eli Microsoftin tarjoamaa keinoa kiintolevyn salaukseen yhdessä TPM-moduulin kanssa.

Se, mitä olen eniten jäänyt kaipaamaan, on optiona saatava tukevampi magnesiumkansi, joka pienentäisi hieman painoa ja pitäisi näytön paremmin asennossaan sohvalla käytettynä. Tietenkin myös SSD-levy olisi ollut kiva ja kenties sormenjälkitunnistin. Kokonaisuus tuntuu kuitenkin ihan toimivalta näinkin.

Suorituskyvyltään Lifebook S761 on työkäytössä riittävä saaden Windows 7 Experience -arvoksi 4,6. Suorituskykytesteissä saadaan 3DMark 06:sta 3637 pistettä. Vertailuarvona Core i7-720QM prosessorilla ja erillisellä näytönohjaimella varustettu W510 saa 6807 pistettä. Päivitän tähän myöhemmin myös PCMark 7, wPrime 1.55 ja CrystalDiskMark 3:n testitulokset.

Pienillä lisäyksillä ja muutoksilla olisi saamastani S761:sta saatu vielä parempi, jos muotoilu ja muutamat ratkaisut jätetään huomioimatta. S761:n voi kasata monella eri tapaa, joka tulee hyvin ilmi lukiessa sen ominaisuusluetteloa (pdf), jossa puolet asioista on optioita. Ei voi kuin ihmetellä PC-koneiden valmistajien intoa mahdollistaa koneilleen ominaisuuksien kattavan valikoinnin. Sen lisäksi, että tarjolla on lukuisia lähes samankaltaisia malleja, voi sama malli erota toisesta lukuisella eri tavalla ja siitä puuttua monta kätevää ominaisuutta. Ei tarvitse varmaan arvata, kenen tietokonevalmistajan tuotestrategiaa arvostan.

Yhteenveto
Fujitsu Lifebook S761 on keskikokoinen 13.3″ kannettava varustettuna kirkkaalla mattapintaisella ja keskitason resoluutiolla varustetulla näytöllä, kyvykkäällä prosessorilla ja hyvillä verkko-ominaisuuksilla. Muotoilu on tyypillistä yrityskannettaville ja kone tarjoaakin paljon ominaisuuksia etenkin turvallisuuden saralla, jotka ovat tähdätty yritysten IT-osastojen hyödynnettäviksi. Integroitu näytönohjain riittää peruskäyttöön ja alhainen lämmöntuotto ja äänitasot pitävät käyttäjän tyytyväisenä. Yrityskäyttöön tarkoitettu tietokone tarkoittaa myös kattavaa testausta ja laadunvarmistusta, joten koneen uskoisi olevan myös luotettava.

Lisää kokemuksiani ja Lifebook4Lifen matkailuteeman henkeen kirjoitettuja enemmän tai vähemmän mainoshenkisiä juttuja englanniksi S761:n ominaisuuksista voi seurata Lifebook4Life-profiilistani. Suomesta on lisäkseni kaksi muuta osallistujaa.

Windows 8 kehittäjäennakko on kaksijakoinen

Kevään ja kesän aikana on hiljaksiin valunut yhä enemmän tietoa Microsoftin seuraavasta Windows-versiosta, Windows 8:sta. Etenkin uudesta Metro-käyttöliittymästä on kohistu, joten oli aika katsastaa, millainen käyttöjärjestelmä sieltä on tulossa, kun aikaisemmin viikolla tuli yleisesti saataville Windows 8 Developer Preview. Windows 8 tultaneen julkistamaan ensi vuoden syksyllä.

Kehittäjäennakko Windows 8:sta on hyvin varhainen versio tulevasta ja suunnattu testaamisesta ja uusien ominaisuuksien tutkimisesta kiinnostuneille käyttäjille. Täten en ollut niin seikkailunhaluinen, että olisin sen asentanut Fujitsun Lifebook S761 -testikoneeseeni, kuten eräät testasivat sitä Fujitsun Stylistic Q550 -tabletissa (melkein maksettu mainos), vaan laitoin sen pyörimään virtuaalikoneeseen 64-bittisen Windows 7:n päälle. Virtual PC ei sitä huolinut, mutta VirtualBoxiin se pienellä asetusten säätämisellä suostui asentumaan. Oikeaan käyttöön ennakkoversiota ei kannata asentaa, vaikka Microsoft lupaa tarjota Developer Preview -versioon päivityksiä ominaisuuksien ja ajureiden muodossa tulevien viikkojen ja kuukausien kuluessa.

Lyhyesti kuvattuna Windows 8 tulee olemaan oikea tablettikoneiden alusta, joka tukee kosketuspohjaisia tabletteja. Samalla se tukee myös perinteisiä Windows-sovelluksia perinteisellä Windows-tyylisellä työpöydällä hiiren ja näppäimistön kanssa. Näkyvin uudistus on aloitusruutu, eli Start-valikko, joka koostuu tiilistä, jotka myös näyttävät sovelluksen tietoja. Perinteisen käyttöliittymän toiminta ei ole muuttunut, lukuun ottamatta Start-valikon häviämistä ja sovellusten hienoista kehittymistä. Esimerkiksi Tehtävänhallinta tarjoaa nyt enemmän tietoa, Resurssienhallinnan yläpalkki on ylisuunniteltu ja usean näytön käyttäjät saavat viimeinkin tehtäväpalkin, joka on mahdollista venyttää molemmille näytöille ilman kikkailua. Resurssivaatimuksiltaan Windows 8 on tietojen mukaan samaa tasoa tai hieman vähemmän kuin Windows 7.

VirtualBoxissa ajettuna Windows 8 toimi yllättävän hyvin ja jouhevasti. Ilmeisesti tehovaatimukset todella ovat kohtuulliset ja 2.3GHz Core i5:ssä riittää mukavasti potkua. Sovelluksetkin lähtivät Metro-liittymässä toimimaan, kun laitoin VirtualBoxin näytön skaalauksen päälle ja nostin resoluution 1024×768:een. Ääniä en jaksanut kikkailla toimimaan. Ensituntumaltaan Windows 8 vaikuttaa ihan ovelalta, vaikkakaan en pidä ideasta, että kahta eri ideologiaan (kosketus / hiiri ja näppäimistö) pohjautuvaa käyttöliittymää sekoitetaan. Se ei vaikuttanut kovin luontevalta, etenkin kun niiden välillä hypittiin sekavasti. Sovellusta käynnistäessä ei tiedä, kumpi liittymä avautuu. Lisäksi Metron käyttö hiirellä oli nihkeää. Muuten Metro ja sen sovellukset vaikuttivat ihan hyviltä ja varmasti toimiva ratkaisu kosketusnäytöllisille laitteille. Myös sen siisti yksinkertainen tyyli vakuutti.

Start-valikko rakentuu tiilistä.

Metron esimerkkisovellukset ovat laadultaan vaihtelevia.

Perinteinen työpöytä on tuttu, pienin uudistuksin.

Tehtävänhallinta on uudistunut pirteästi.

Muualta poimittua
Windows 8 esiversiota ovat ehtineet testaamaan ja analysoimaan myös useat Internetin teknologia-sivustot ja arviot ovat olleet kohtalaisen neutraalit ja Metro-liittymää ylistävät.

Ars Technica toteaa yhteenvetona, että Windows 8 on toimiva kosketusnäytöllisten tablettikoneiden käyttöjärjestelmä, joka omaa muutamia houkuttelevia ominaisuuksia kyseisillä laitteilla käytettäessä. Ulkonäöllisesti se on erilainen mihin normaalit Windows-käyttäjät ovat tottuneet, mutta on uskollinen PC juurilleen: sitä voidaan käyttää tablettikoneissa, mutta pakollista se ei ole. Ars myös kirjoittaa, että käyttöliittymä toimii hyvin kaikilla syöttötavoilla, vaikka kynä on edelleen paras väline piirtelyyn, hahmotteluun tai käsinkirjoittamiseen, sormet usean kosketuksen eleisiin ja näppäimistö kirjoittamiseen. Ei yllättävää. Ars ei ota varsinaisesti kantaa, mitä ovat mieltä Metro UI:n ja pohjalta löytyvän perinteisen käyttöliittymän naitoksesta, jos siitä nyt varsinaisesti voi kehitysennakon perusteella johtopäätöksiä edes vetää.

Apple Superfanboy, Daring Fireball, kirjoittaa tyypilliseen tapaansa Apple-henkisen analysoivasti Windows 8:n ja Applen iOS / OS X:n periaatteellisista eroista. Windows 8 tarjoaa kaiken samassa paketissa prosessoriajan ja muistinkäytön kustannuksella (moniajo), kun vastaavasti iOS rajoittaa sovellusten toimintaa etenkin iPadin osalta vain yhteen aktiiviseen sovellukseen. Gruber pohtii, että koko paketti olisi tarjolla vain Intel PC:ssä ja paremmin energiatehokkaammassa tablettikoneiden ARM-alustalla olisi tarjolla vain Metro-liittymä, jossa sovelluksissa on samat rajoitukset kuin iOS-sovelluksilla. Täten vain Metro-näkymällä varustettu Windows 8 -laite näyttäisi erinomaiselta kilpailijalta iPadille.

Usability Post on myös sitä mieltä, että Microsoft on tehnyt kauniin kosketuskäyttöliittymän, mutta sitten vain tunkenut kaiken vanhan tauhkan mukaan, kuin jälkiajatuksena. Uusi ja vanha käyttöliittymä ovat luonnoltaan erilaisia ja ei tunnu järkevältä liittää niitä samaan pakettiin, koska Metro ei ole parhain hiirelle ja näppäimistölle, eikä perinteinen työpöytä kosketuskäyttöön. Perimmäisenä ideana tässä ilmeisesti on tehdä Windowsista helpommin ylläpidettävä, kun kaikki laitteet käyttävät yhtä käyttöjärjestelmään. Eli eri tie kuin Applen iOS + OS X, vaikka siinäkin on nähtävissä iOS:n ominaisuuksien valumista OS X:ään. Paljon on kuitenkin vielä avoinna sen suhteen, miten asiat eri liittymien välillä tulevat Windows 8:ssa olemaan.

Syvääluotaavimman analyysin Windows 8 Developer Previewsta tarjoaa Engadget esikatsauksellaan sen toiminnasta läppärissä. Parin päivän käytön jälkeen Engadgetille jäi käteen enemmän kysymyksiä kuin alussa ja heidän mielestä kynnys oppimiseen on jyrkempi kuin kuvittelivat. Eivät myöskään pitäneet kahdesta selkeästi eriytyvästä ja huonosti yhteentoimivasta paketista, mutta odottavat Microsoftin insinöörien hienosäätävän käyttökokemusta. Jäivät odottamaan tulevaa kiinnostuneina, toiveikkaina ja varovaisen optimistisina. Myös Tietokone.fi oli päässyt testaamaan Windows 8:ia Samsungin 11,6″ tabletissa, mutta vielä sen verran vähän, että kirjoitus oli lähinnä yleisiä kommentteja Windows 8:sta. Ainakin kosketustoiminnon kanssa tuntui olevan puutteita. Viimeiseksi voi vilkaista Microsoftin Build -konferenssin videoita Metrosta.

Tiivistelmä
Windows 8 on kaksijakoinen kokonaisuus. Metro on toimiva ja siisti ratkaisu kosketusnäytöllisille laitteille, mutta Metron ja perinteisen työpöydän yhdistelmä ei tunnu luontevalta. Lisäksi työpöytäpuolella on tehty sekä hyviä, että huonoja ratkaisuja. Jää nähtäväksi miten Windows 8 muotoutuu ja käyttöliittymät jakaantuvat eri laitteiden suhteen. Lisääntynyt kilpailu on aina tervettä ja Metrolla varustettu Windows 8 tullee tarjoamaan hyvän vastuksen tablettimarkkinoilla.

Fujitsu Lifebook S761 saapui testattavaksi

Viime viikon loppupuolella DHL:n postimies toi paketin Fujitsulta, jota olinkin odottanut, sillä pääsin osallistumaan kansainväliseen LIFEBOOK4Life -sisäpiiriläiset testiprojektiin, jossa 40 henkilöä Euroopassa ja hieman ympäriltä testaa erilaisia Fujitsun Lifebook kannettavia. Projektiin liittyy kaikkiaan 10 eri tehtävää, joista 6 pitää suorittaa, jotta testattavan kannettavansa saa pitää. Ei paha rasti.

Paketista löytyi yrityskäyttöön suunniteltu Fujitsu Lifebook S761 -kannettava, joka vaikuttaa ihan pätevältä välineeltä. Odotettavissa siis artikkeleita S761 kannettavasta ja englanniksi kokemuksiani ja tehtäviäni voi seurata LIFEBOOK4Life -profiilistani. Kannattaa myös lukaista LIFEBOOK4Life-blogista mitä muut testaajat ovat mieltä laitteistaan ja ainakin T901-malli taittuvalla kosketus- ja kynänäytöllä vaikutti näppärältä, samoin kuin 12.2″ tehopakkaus P771.

Lämmittelytehtäväksi tein niin sanotun unboxing videon, joita projektin jäsenet ahkerasti omista laitteistaan myös tekivät. Itse päätin tehdä asian hieman erilailla, stop-motion videolla. Aivan täydellistä siitä ei kyllä tullut, kuvausjärjestelyiden ja -kaluston puutteiden takia, mutta ensimmäiseksi yritykseksi ihan kohtalainen.

Video on kuvattu Canon IXUS 860 IS:llä, joka on hieman ottanut osumaa, sillä kuvien kohina on melkoinen. Kuvien editoinnin videoksi tein Kubuntu Linuxissa Kdenlive-ohjelmalla, joka vaikutti ihan asialliselta. En tosin onnistunut tekemään kunnollista overlayta tekstille, vaikka se olisi pitänyt onnistua. Tosin muutenkin alla oleva Ubuntu 11.10 Beta 1 vaikutti hieman epävakaalta.

Lenovo Thinkpad W510 on perusvarma työjuhta

Yrityskäyttöön tarkoitetut tietokoneet eivät juuri suuria tunteita herätä ja uudistukset laitteissa ovat usein varsin konservatiivisia. Vuoden 2010 keväällä julkaistu Lenovo Thinkpad W510 jatkaakin Thinkpadien perinteitä tarjoamalla laadukkaan ja toimivan kokonaisuuden, mutta olemalla samalla olemukseltaan harmaa, hajuton ja mauton. Eli juuri sellainen, jonka yrityskäyttöön tarkoitetun työjuhdan olettaakin olevan.

Tekniset ominaisuudet
Teknisiltä ominaisuuksiltaan W510 on peruskauraa ja oma kokoonpanoni pitää sisällään Intelin neliytimisen Core i7-720QM 1.60GHz -prosessorin, 2×8 GB muistia (64-bit Windows 7) ja nVidian Quadro FX 880M 1GB -näytönohjaimen paketoituna 1600×900 -resoluution 15.6″ HD+ LED -näytöllä varustettuun kuoreen. Lisäksi sisuksista löytyy 320GB 7200rpm -kiintolevy, polttava-DVD -asema, 3G HSDPA -mobiiliyhteys, sormenjälkitunnistin, Webkamera, TPM-turvapiiri ja tietenkin Bluetooth ja Intel 6300AGN -WLAN. Painoa koneella on noin 3.2kg.

Liitäntöjen osalta W510:n on hyvin varusteltu. Vasemmalta sivulta löytyy kaksi USB 3.0 -porttia, eSATA/USB -yhdistelmäportti ja liittimet FireWire 400:lle, VGA:lle ja DisplayPortille, sekä fyysinen kytkin langattomille yhteyksille. Oikealta puolelta löytyy yhdistetty mikrofoni- ja kuulokeliitin, paikka verkkopiuhalle, SDHC-kortin lukija ja ExpressCard/34 -paikka. Taakse on sijoitettu yksi USB 2.0 ja modeemiliitin. Teknisenä ihmisenä ilahduttaa etenkin kaksi USB 3.0 -porttia, joilla varmuuskopiointi ulkoiselle levylle sujuisi rivakasti, jos ulkoinen levyni vain sitä tukisi. USB 3.0 -tuki tuntui tosin olevan vielä hieman epävakaa, sillä jos Logitechin langattoman hiiren vastaanottimen liitti sellaiseen, jäi kone jumittamaan käynnistyksessä.

Lisäksi etenkin yrityskäytössä kannattaa hankkia samalla myös uusi Mini Dock Plus Series 3 for Mobile Workstations -telakka, sillä W510 vaatii tehokkaamman 135W-virtalähteen verrattuna aikaisempaan 90W:iin. Telakasta löytyy e-SATA -liitin, 6 USB 2.0 porttia ja näyttöjä voi liittää yhteen VGA-, kahteen DVI- tai kahteen DisplayPort -liittimeen. Telakan tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta se pitää ainakin työpöydän ja koneesta lähtevät piuhat siistinä ja mahdollistaa koneen liikuttelun ilman piuhojen repimistä ulkoisesta näytöstä ja näppäimistöstä, jolloin liittimet myös pysyvät paremmin ehjinä.

Käyttöönotto ja sovellukset
Koneen käyttöönotto oli hoidettu jo valmiiksi korporaation toimesta asentamalla virallinen levykuva, joten vakiona ei ollut kuin muutama Lenovon ohjelmisto asennettuna. Lenovon sovellustarjonta kattaa perustarpeet ja on yllättävän hyvin toteutettua. W510:lle ThinkVantage-ohjelmistot löytyvät muun muassa verkkoyhteyksien hallinnointiin (Access Connections), järjestelmän pitämiseen ajan tasalla (System Update), koneen analysointiin (Toolbox) ja pikanäppäimien takaa löytyviin sormenjälkitunnistimen, langattomin yhteyksien, kosketuslevy/tappihiiren ja Webkameran hallinnointiin.

W510:n ominaisuuksien hallintaohjelmat pikanäppäinten takaa

ThinkVantage-ohjelmistot ovat pääasiassa siistejä ja selkeitä.

Ulkonäkö ja rakenne
Rakenteeltaan ja ulkonäöllisesti Thinkpad edustaa perinteistä PC-laitteistoa, jossa funktionaalisuus ajaa tyylikkyyden ohitse. Kokonaisuus ei ole mitenkään silmiin pistävän erikoinen, vaan oikeastaan aika sopiva yrityskannettavalle: suhteellisen vankkaa mattamustaa muovia, jossa on sivuissa reikiä vaikka mille liittimille ja pohja on kuorrutettu ruuveilla kiintolevyn ja muistien huoltoaukoille. Näytön saranat vaikuttavat tukevilta ja näyttö ei hetku. Mattamusta pinta tuntuu likaantuvan kohtalaisen helposti. Yleistuntuma ja laatuvaikutelma verrattuna Macbookin yhdestä tukevasta alumiinikappaleesta työstettyyn koteloon, on selkeä voitto Macbookin eduksi, mutta yrityskannettaviin verrattuna parempi.

Kannen alta ja kokemukset
Kannen alta löytyy siis 1600×900-resoluution 15.6″ HD+ LED -taustavalaistu näyttö, joka on kirkkaudeltaan, katselukulmiltaan ja väritoistoltaan hyvä. Lisäksi positiivisena puolena näyttö on mattapintainen, joten se ei heijasta samaan tapaan kuin kiiltäväpintainen näyttö kuten Macbookissani. Aikaisempaan 1680×1050-resoluutiolla varustettuun 15.4″:n T61p:en verrattuna resoluutiossa hävitään noin sata pikseliä HD:n nimissä. Valinnaisena lisänä W510:een saisi myös Full HD 1920×1080 -resoluution kosketusnäytön, joka olisi ollut kiintoisa.

W510:n näppäimistö on tuttua Thinkpad-tasoa ja jos on tottunut kirjoittamaan näppäimistöillä, joissa näppäimet ovat selkeästi toisistaan erossa (Mac), menee Thinkpadin näppäimistöön tottuminen hetkisen aikaa. Näppäimistö ei jousta painallusten alta, antaa hyvän vasteen ja kämmenet mahtuvat hyvin ottamaan tukea näppäimistön edessä. Näppäimistön ylälaidasta löytyy pikanäppäimet äänenvoimakkuudelle ja ikävästi yhteen ahdettujen nuolinäppäinten vierestä edes-takas -näppäimet esimerkiksi välilehdillä liikkumiseen. Funktionäppäimien yhteydessä fn-näppäimellä käytettynä ovat pikanäppäimet W510:n ominaisuuksien hallintaan ja kytkin näytön ylälaidasta löytyvälle näppäimistövalolle. Kaiuttimet löytyvät näppäimistön vierestä ja niiden äänenlaatu on kohtalainen.

Epämiellyttävin uudistus W510:ssä on pienillä nystyröillä päällystetty Synapticin kosketuslevy, joka hallitsee monikosketuksen. Nystyröity pinnoitus on sormen ja levyn välisen kitkan vähentämiseksi, mutta itse en siitä pidä. Ennemminkin se tuntuu lisäävän kitkaa sormen liikuttelussa. Onneksi kosketuslevyn lisäksi löytyy perinteinen tappihiiri G, H ja B -näppäinten välimaastosta, joka toimii kuten ennenkin. Vaikka kosketuslevy on asiallisen kokoinen ja tappihiiri mainio, eivät ne pärjää Macbookin lasipintaiselle ”jättikokoiselle” kosketuslevylle.


Kohinaisista kuvista huolimatta, saanee niistä käsityksen millainen musta möhkäle W510 on.

Käytän W510:ä pääosin työpisteessäni, joten akunkesto on itselleni toissijaista, mutta virtaa riittää 84W 9-kennon akussa arviolta kahdeksi ja puoleksi tunniksi. Riittää hyvin hieman pidempäänkin palaveriin. Äänekkyydeltään kone puhisee iloisesti kovassa kuormituksessa, mutta eniten häiritsee ajoittainen ja hienovaraisesti kuuluva kimeähkö ininä, joka tuntuu esiintyvän etenkin silloin, kun ruudulla on paljon toimintaa, esimerkiksi jos komentokehoitteessa rullaa paljon tekstiä. Ominaisuus on ilmeisesti konekohtaista ja johtuu ilmeisesti joistain komponenteista, jotka värähtelevät virtaa säästävässä tilassa.

Suorituskyky
Suorituskyvyltään W510 on normaalia tasoa ja rivakka, vaikka ajoittain voisi melkein kuvitella käyttävänsä vanhaa T61p:tä. Windows XP:n vaihtaminen 64-bittiseen Windows 7:aan ja muistin lisääminen 8 GB:iin piristi kivasti käyttökokemusta, joka näkyy myös 3DMark 06 -testin 6807 pisteen tuloksessa. Aikaisemmin Windows XP:lla ajettu testi tuotti jostain syystä vain 5022 pistettä. Muiden testien osalta W510 sai PCMark 7:ssa 1935 pistettä ja wPrime 1.55:llä 32M meni aikaan 16,534 sekunttia. Lisäksi testasin kiintolevyn nopeutta CrystalDiskMark 3:ssa 500MB:llä.

Erot vanhaan T61p:hen näkyvätkin lähinnä prosessointitehoa ja muistia vaativissa tehtävissä, kuten Eclipsen ja muiden Java-sovellusten käytössä. Yleisessä sekalaisessa käytössä ei ensimmäisen sukupolven hitaahko matalakellotaajuinen neliytiminen Core i7-720QM -prosessori tuo ”musta tuntuu” -mittareilla suurta parannusta Core 2 Duo T7500 -kokonaisuuteen verrattuna. Tehoissa ei kuitenkaan ole valittamista. Suurin pullonkaula yleisessä käytettävyydessä ja nopeuden tunteessa on kiintolevy, jota Windows 7 tuntuu myös ahkerasti pyörittävän. Kiintolevyksi kannattaisikin vaihtaa SSD.

Yhteenveto
Thinkpadit tunnetaan perusvarmasta toiminnastaan ja W510 ei ole poikkeus. Vajaan vuoden käytön aikana ei koneessa ole ollut mitään erikoista hyvässä eikä pahassa. Positiivisin ominaisuus on hyvä näyttö, mutta se myös syö akkua mukavasti ja tuo painoa, joka ei työpöytäkäytössä ole haitannut. Teknisiltä ominaisuuksiltaan W510 on samaa luokkaa kuin mikä tahansa nykyaikainen tehokäyttöön tarkoitettu yrityskannettava. Tarkempaa analyysia ja suorituskykymittauksia Lenovo Thinkpad W510:sta voi lukea Notebook Review -sivustolta.

Lopuksi jos verrataan appelsiineja omenoihin, niin oma kolme vuotta vanha Applen 13.3″ Macbook Late 2008 on käyttökokemukseltaan monilta osin mukavampi käyttää, kuin järkälemäinen W510:n, vaikka Macbookissa on heikompi suorituskyky ja näytön resoluutio. Tietenkin koneilla on eri kohderyhmät ja käyttötarkoitukset, sillä W510:sta ei ole tarkoitettu mukana kannettavaksi saati sohvalle sylissä käytettäväksi, eikä Macbookia ole tarkoitettu sovelluskehitykseen.