Muistilista uuden OS X:n käyttöönottoon

Uuden tietokoneen käyttöönotto on aina kutkuttavaa, mutta osaltaan myös työlästä kaikkien ohjelma-asennusten ja asetusten säädön myötä. Pienet muistilistat auttavat asiassa ja helpottavat alkuun pääsyä. Kovin montaa tehtävää ei kyllä uuden Macin ja OS X:n käyttöönotossa ole ja peruskäyttäjällä ne ovat yleensä palomuurin kytkeminen, sähköpostiasetuksien säätö ja selaimen kirjainmerkkien tuonti, mutta tehokäyttäjällä menee hieman enemmän aikaa erilaisten asetusten säätämiseen, vaikka sitäkin voi automatisoida. Asensin viikonloppuna pariin koneeseen Applen uuden OS X Mavericksin ja tässä muutamia kohtia, jotka kannattaa huomioida OS X:ää käyttöön otettaessa.

OS X on kohtalaisen selkeä käyttää, mutta Windows- tai Linux-maailmaan tottuneelle se voi olla alkuun hieman vieras. Kannattaa siis lukaista alkuun muutamia yleisiä huomioita OS X:stä.

Ohjelmistot

Tietokoneiden maailmassa ollaan hitaasti siirtymässä mobiilipuolelta tuttujen sovelluskauppojen hyödyntämiseen ohjelmistojen jakelussa ja haluttujen ohjelmien klikkailuun, mutta aivan vielä ei kaikkea sovelluskaupoista löydy. Erilaisille ohjelmaoppaille on siis edelleen tarvetta, joten uutta 13″ Macbook Pro:ta asennellessa päivitin samalla Pieni Mac OS X -ohjelmaoppaani sisältöä vastaamaan nykyajan tarjontaa. Listan ei ole tarkoitus olla kattava, vaan antaa hieman suuntaa millaisia ohjelmia eri kategorioista löytyy.

Applen App Store on kätevä tapa jakaa sovelluksia, mutta harmillisesti sovelluskaupan työläyden ja maksullisuuden takia ei kaikkia pienempiä ja avoimen lähdekoodin sovelluksia vielä sieltä löydy. Lisäksi useat sovellukset ovat ilmaisia ladattaessa suoraan tekijän sivuilta, mutta maksullisia App Storen kautta.

Tehokäyttäjät halunnevat lisäksi täydentää ja päivittää OS X:n Unix-ohjelmistoja esimerkiksi käyttämällä Homebrew-paketinhallintaa.

Asetukset

OS X:n asetukset ovat vakiona toimivat, mutta niitä voi säätää itselle sopiviksi, etenkin pikanäppäinten, Terminalin asetusten ja OS X:n oletusasetusten osalta. Tässä muutamia huomioita asetusten osalta.

Pikanäppäimet

Yksi kätevä pikanäppäin on oletuksena hankala: saman sovelluksen ikkunoiden välillä vaihtaminen. Sen voi vaihtaa haluamakseen System Preferences > Keyboard > Shortcuts > Keyboard: Move focus to next window -asetuksesta. Itse muutin oletuksen cmd + < -yhdistelmäksi.

Skrollaus

Yksi Windows- ja Linux käyttäjille outo on OS X:n ”luonnollinen” skrollaus mobiililaitteiden tapaan, eli perinteiseen verrattuna käänteinen. Sen voi muuttaa System Preferences > Trackpad > Scroll & Zoom” -asetuksista

Internet-palveluihin integrointi

OS X:n voi integroida useisiin eri sosiaalisen median Internet-palveluihin kuten Googleen, Twitteriin, Facebookkiin, Flickr:iin ja LinkedIniin. Tilien asetus löytyy System Preferences > Internet Accounts -valikosta ja valita voi mitä tietoja palveluista synkronoidaan OS X:n ohjelmiin kuten Mailiin ja Calendariin. Lisäksi Notification-sivupalkkiin saa Twitter- ja Facebook-integroinnin.

Tietoturva

Applen koneita pidetään kohtalaisen tietoturvallisena, mutta koneiden yleistyttyä myös ne ovat päätyneet hyökkääjien kohteiksi. On siis syytä asettaa vähintään päälle palomuuri System preferences > Security & Privacy > Firewall > Turn on Firewall -napista. Lisäksi voi päälle laittaa Firewall Options > Enable stealth mode, joka ”piilottaa” koneen verkosta.

Jos koneella pitää arkaluontoisia tietoja, niin myös kiintolevyn salaus, eli FileVault 2, on asiallista ottaa käyttöön System preferences > Security & Privacy > FileVault > Turn on FileVault -napista. Pari vuotta vanhoilla tai uudemmilla koneille ei salaus juurikaan vaikuta suorituskykyyn, sillä Intelin prosessorista (Sandy Bridgestä lähtien) löytyy AES-NI-käskykanta, joka nopeuttaa salaustoimia.

Kannattaa myös asettaa koneelle haluamansa nimi Sharing > Computer Name -kohdasta ja samasta asetusvalikosta voi käynnistää erilaisia palveluita ja sallia ne palomuurin läpi.

OS X:n Gatekeeper on yksi ominaisuus, joka voi tulla käyttäjän tielle, jos asentaa avoimen lähdekoodin sovelluksia, joita ei ole allekirjoitettu eli kehittäjää ei ole tunnistettu. Asetus löytyy System Preferences > Security & Privacy > Gatekeeper, josta voi valita miten tiukkaa seulaa haluaa pitää. Joskus on tarpeen sallia kaikki ohjelmalähteet eli ”Anywhere”-vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on käynnistää haluttu ohjelma oikealla hiiren napilla (klikkaus Ctrl-pohjassa) ja valitan Open, joka ohittaa Gatekeperin.

. -asetustiedostot (dotfiles)

Tehokäyttäjän kannattaa tutustua myös niin sanottuihin dotfiles-tiedostoihin, joilla voi automatisoida uuden koneen käyttöönottoa. Ne eivät ole vain OS X:lle, vaan toimivat muissakin Unix-järjestelmissä ja etenkin komentorivin ja perusohjelmien kuten vimin konfigurointi toimimaan yhtenäisesti eri koneissa helpottuu kummasti. Samoin uuden OS X:n perusasetusten määritys omalla .osx -skriptin avulla on kätevää. Skriptien käyttö vaatii hieman enemmän säätöä ja alkukonfigurointia, mutta maksaa vaivan tulevaisuudessa. Jos asia kiinnostaa enemmän, kannattaa tutustua käyttämiini dotfiles-tiedostoihih, jotka löytyvät GitHubista.

Terminal (Pääte)
Terminalin ulkoasua ja toimintaa voi konfiguroida kattavasti. Käyttämäni teema löytyy dotfiles-tiedostoistani init/Marko.terminal, jonka voi importata Terminaliin käsin, tai ajamalla .osx -skripti. Teema pitää sisällä OS X Terminal asetukset -sivulla kuvatut toimet.

Uuden OS X:n asetukset
dotfiles-tiedostoissani oleva .osx -skripti tarjoaa muutamia ”järkeviä” vakioasetuksia uutta Maccia käyttöön otettaessa. Asetukset tulevat käyttöön ajamalla Terminalissa komento: ./.osx. Se asettaa Terminaliin käyttöön myös Marko-teeman.

SuperHub tähtää parempaan kaupunkimatkustamiseen

Julkinen liikenne on pääkaupunkiseudulla kohtalaisen toimivaa, vaikkakin poikittaisliikenne ja jäykät seuturajat tekevät siitä edelleen hidasta ja kallista. Jäykkiin seuturajoihin on tulossa muutos lähivuosina, kun HSL kehittää matkakorttia, ja matkustajat voivat tähdätä sujuvampiin reittivaihtoehtoihin erilaisten sovellusten kuten Reittioppaan avulla. Muitakin projekteja parempien reittivaihtoehtojen löytämiseen on, kuten SuperHub EU-projekti, joka keskittyy tutkimaan ekologista kaupunkimatkustamista. Osallistuin alkusyksystä projektin kehitteillä olevan SUPERHUB-mobiilisovelluksen testaamiseen arkisessa liikkumisessani.

SuperHub-projekti

SuperHub, eli SUstainable and PERsuasive Human Users moBility in future cities, on ekologiseen kaupunkimatkustamiseen keskittynyt EU-projekti, jossa on mukana 20 yhteistyökumppania kuudesta eri Euroopan maasta ja Suomesta Helsingin yliopisto ja Helsingin seudun liikenne. Projekti on kestävän kaupunkiliikenteen tutkimus, jossa tarkastellaan osallistujien liikennetottumuksia ja kerätään palautetta SUPERHUB-järjestelmän ja -sovellusten kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on kerätä konkreettista tietoa ihmisten liikennetottumuksista ja katsoa, kuinka liikennetottumuksia on mahdollista kehittää ympäristöystävällisemmäksi pelin kaltaisen lähestymisen avulla. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan myös kehitetyn sovellusprototyypin käytettävyyttä ja toiminnallisuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on, että tulokset auttavat paikallisia ja eurooppalaisia päättäjiä toimimaan kestävän liikennekehityksen eteen ja auttavat parantamaan liikenteen laatua kaikille kaupunkilaisille. Lisätietoa SuperHub-projektista voi lukea projektin informaatiolehtisestä.

Osallistuin tutkimukseen sattumalta huomattuani elokuun alussa SuperHub-tutkimusprojektin hakevan 200 pääkaupunkiseudulla asuvaa matkalaista koekäyttämään SUPERHUB-sovellusta. Osallistuminen ei vaatinut mitään erityistaitoja, vain Android-puhelimen ja hieman aikaa kolmen viikon ajan. Alkuun projektissa täytettiin viikon ajan vain matkapäiväkirjaa ja sen jälkeen parin viikon ajan lisäksi testattiin Android-matkapuhelimella SUPERHUB-projektissa kehitettyä sovellusta muun muassa reittien suunnitteluun ja matkustustavoitteiden asettamiseen. Sovelluksen testaamiseen osallistui yli 600 ihmistä Helsingistä, Milanosta ja Barcelonasta.

Testin tarkoituksena on seurata tavanomaisia reitti- ja matkatapavalintoja, jotta muun muassa vielä prototyyppi-asteella olevan sovelluksen keinoälyä voidaan parantaa, ja palautteen perusteella kehittää edelleen ja varmistaa, että jo olemassa olevat toiminnot todella vastaavat kaupunkimatkalaisten tarpeisiin. Sovelluksen päätoimintoja ovat muun muassa kaupunkialueilla tapahtuvien matkojen suunnittelu, parhaiden reittivaihtoehtojen ja sopivimpien kulkuvälineiden etsiminen, matkojen hiilijalanjäljen laskeminen ja liikenteen häiriötekijöistä tiedottaminen, eli paljon Reittioppaasta tuttuja ominaisuuksia hiukan uudella tavalla toteutettuna ja maustettuna.

SUPERHUB-sovellus

Testikokemukset

SUPERHUB-sovelluksen prototyyppi toimi kokonaisuutena ihan kelvollisesti kokeilun ajan, enkä siinä havainnut toiminnallisia ongelmia, mutta käytettävyyteen ja tarkoituksellisuuteen olisi voinut panostaa enemmän. Käytännössä sovellus tuotti samat reittipalvelut matkan suunnitteluun kuin Reittiopasta hyödyntävä Andropas, mutta ei aivan yhtä sulavasti. Sovellus oli selkeästi insinöörien suunnittelema, sillä en ymmärtänyt kaikkien toimintojen tarkoitusta (mm. ekotavoitteet ja pisteet) ja käyttöliittymä oli turhan ahdettu. Sovellus kuitenkin suoritti tehtävänsä, eli löysi oikeat eri reittivaihtoehdot ja näytti ne kartalla, vaikka toimikin hieman hitaasti.

Koejakson alussa suoritetun matkapäiväkirjan täyttäminen oli hieman työlästä, sillä sitä varten tehty Web-sovellus oli hieman kankea ja on suhteellisen vaikea muistaa, paljonko matkaan meni aikaa, ja mikä osoite oli lähtö- ja päätepisteenä, ellei niitä erikseen katso kartasta, jota Web-sovellus ei tarjonnut. Sovellus olisi kaivannut hieman parempaa käyttöliittymää etenkin alku- ja loppupisteiden valintaan ja toistuvien matkojen kirjaamiseen.

Matkapäiväkirjaa täyttäessä huomasi hyvin, miten staattisia omat matkani ovat, pääasiassa työpaikan ja kodin välillä suhaamista ja viikottaisiin harrastuksiin kulkemista. Joukkoliikenteen hyödyntäminen jäi vähäiselle, sillä sää suosi pyöräilyä ja harrastuksiin pääsi paljon kätevämmin omalla autolla. Espooseen muuton jälkeen joukkoliikenteen käyttöni on muutenkin vähentynyt, sillä seuturajat tekevät siitä turhan kallista verrattuna autoiluun ja liikenneyhteydet eivät ole yhtä toimivat kuin Helsingissä asuessani.

Kokonaisuutena projektin tarkoitus ja tulosten merkittävyys jäi hieman avonaiseksi, mutta tulipahan kannettua oma korteni kekoon. Tutkimuksesta ei ole vielä tuloksia, mutta ilmeisesti niiden valmistuttua projekti järjestää tilaisuuksia niistä keskustelemiseen ja jakaa yhteenvetoja. Tulokset esitetään myös akateemisissa konferensseissa, julkaistaan kirjana ja lisäksi projektin verkkosivujen kautta on mahdollista saada projektiin liittyviä raportteja.

Jäämme siis odottelemaan, miten pääsisimme parempaan kaupunkimatkustamiseen.