Julkinen liikenne on pääkaupunkiseudulla kohtalaisen toimivaa, vaikkakin poikittaisliikenne ja jäykät seuturajat tekevät siitä edelleen hidasta ja kallista. Jäykkiin seuturajoihin on tulossa muutos lähivuosina, kun HSL kehittää matkakorttia, ja matkustajat voivat tähdätä sujuvampiin reittivaihtoehtoihin erilaisten sovellusten kuten Reittioppaan avulla. Muitakin projekteja parempien reittivaihtoehtojen löytämiseen on, kuten SuperHub EU-projekti, joka keskittyy tutkimaan ekologista kaupunkimatkustamista. Osallistuin alkusyksystä projektin kehitteillä olevan SUPERHUB-mobiilisovelluksen testaamiseen arkisessa liikkumisessani.

SuperHub-projekti

SuperHub, eli SUstainable and PERsuasive Human Users moBility in future cities, on ekologiseen kaupunkimatkustamiseen keskittynyt EU-projekti, jossa on mukana 20 yhteistyökumppania kuudesta eri Euroopan maasta ja Suomesta Helsingin yliopisto ja Helsingin seudun liikenne. Projekti on kestävän kaupunkiliikenteen tutkimus, jossa tarkastellaan osallistujien liikennetottumuksia ja kerätään palautetta SUPERHUB-järjestelmän ja -sovellusten kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on kerätä konkreettista tietoa ihmisten liikennetottumuksista ja katsoa, kuinka liikennetottumuksia on mahdollista kehittää ympäristöystävällisemmäksi pelin kaltaisen lähestymisen avulla. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan myös kehitetyn sovellusprototyypin käytettävyyttä ja toiminnallisuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on, että tulokset auttavat paikallisia ja eurooppalaisia päättäjiä toimimaan kestävän liikennekehityksen eteen ja auttavat parantamaan liikenteen laatua kaikille kaupunkilaisille. Lisätietoa SuperHub-projektista voi lukea projektin informaatiolehtisestä.

Osallistuin tutkimukseen sattumalta huomattuani elokuun alussa SuperHub-tutkimusprojektin hakevan 200 pääkaupunkiseudulla asuvaa matkalaista koekäyttämään SUPERHUB-sovellusta. Osallistuminen ei vaatinut mitään erityistaitoja, vain Android-puhelimen ja hieman aikaa kolmen viikon ajan. Alkuun projektissa täytettiin viikon ajan vain matkapäiväkirjaa ja sen jälkeen parin viikon ajan lisäksi testattiin Android-matkapuhelimella SUPERHUB-projektissa kehitettyä sovellusta muun muassa reittien suunnitteluun ja matkustustavoitteiden asettamiseen. Sovelluksen testaamiseen osallistui yli 600 ihmistä Helsingistä, Milanosta ja Barcelonasta.

Testin tarkoituksena on seurata tavanomaisia reitti- ja matkatapavalintoja, jotta muun muassa vielä prototyyppi-asteella olevan sovelluksen keinoälyä voidaan parantaa, ja palautteen perusteella kehittää edelleen ja varmistaa, että jo olemassa olevat toiminnot todella vastaavat kaupunkimatkalaisten tarpeisiin. Sovelluksen päätoimintoja ovat muun muassa kaupunkialueilla tapahtuvien matkojen suunnittelu, parhaiden reittivaihtoehtojen ja sopivimpien kulkuvälineiden etsiminen, matkojen hiilijalanjäljen laskeminen ja liikenteen häiriötekijöistä tiedottaminen, eli paljon Reittioppaasta tuttuja ominaisuuksia hiukan uudella tavalla toteutettuna ja maustettuna.

SUPERHUB-sovellus

Testikokemukset

SUPERHUB-sovelluksen prototyyppi toimi kokonaisuutena ihan kelvollisesti kokeilun ajan, enkä siinä havainnut toiminnallisia ongelmia, mutta käytettävyyteen ja tarkoituksellisuuteen olisi voinut panostaa enemmän. Käytännössä sovellus tuotti samat reittipalvelut matkan suunnitteluun kuin Reittiopasta hyödyntävä Andropas, mutta ei aivan yhtä sulavasti. Sovellus oli selkeästi insinöörien suunnittelema, sillä en ymmärtänyt kaikkien toimintojen tarkoitusta (mm. ekotavoitteet ja pisteet) ja käyttöliittymä oli turhan ahdettu. Sovellus kuitenkin suoritti tehtävänsä, eli löysi oikeat eri reittivaihtoehdot ja näytti ne kartalla, vaikka toimikin hieman hitaasti.

Koejakson alussa suoritetun matkapäiväkirjan täyttäminen oli hieman työlästä, sillä sitä varten tehty Web-sovellus oli hieman kankea ja on suhteellisen vaikea muistaa, paljonko matkaan meni aikaa, ja mikä osoite oli lähtö- ja päätepisteenä, ellei niitä erikseen katso kartasta, jota Web-sovellus ei tarjonnut. Sovellus olisi kaivannut hieman parempaa käyttöliittymää etenkin alku- ja loppupisteiden valintaan ja toistuvien matkojen kirjaamiseen.

Matkapäiväkirjaa täyttäessä huomasi hyvin, miten staattisia omat matkani ovat, pääasiassa työpaikan ja kodin välillä suhaamista ja viikottaisiin harrastuksiin kulkemista. Joukkoliikenteen hyödyntäminen jäi vähäiselle, sillä sää suosi pyöräilyä ja harrastuksiin pääsi paljon kätevämmin omalla autolla. Espooseen muuton jälkeen joukkoliikenteen käyttöni on muutenkin vähentynyt, sillä seuturajat tekevät siitä turhan kallista verrattuna autoiluun ja liikenneyhteydet eivät ole yhtä toimivat kuin Helsingissä asuessani.

Kokonaisuutena projektin tarkoitus ja tulosten merkittävyys jäi hieman avonaiseksi, mutta tulipahan kannettua oma korteni kekoon. Tutkimuksesta ei ole vielä tuloksia, mutta ilmeisesti niiden valmistuttua projekti järjestää tilaisuuksia niistä keskustelemiseen ja jakaa yhteenvetoja. Tulokset esitetään myös akateemisissa konferensseissa, julkaistaan kirjana ja lisäksi projektin verkkosivujen kautta on mahdollista saada projektiin liittyviä raportteja.

Jäämme siis odottelemaan, miten pääsisimme parempaan kaupunkimatkustamiseen.