Testissä Jolla ja Sailfish: lupauksia paremmasta

Matkapuhelinmarkkinat ovat käytännössä kolmen suuren, Applen, Androidin ja Microsoftin, taistelukenttä, mutta tarjolla on myös pienempiä yrittäjiä kuten suomalainen Jolla, joka viimeinkin loppusyksystä sai ulos Jolla puhelimen ja ensimmäisen julkisen version Sailfish-käyttöjärjestelmästään. Jolla on saanut paljon julkisuutta eri medioissa ja ristiriitaisia arvioita, sillä Jolla ei ole vielä valmis paketti, vaan selkeästi vielä tekeillä oleva kokonaisuus, mutta monelta ”testaajalta” tämä asia on tuntunut unohtuvan. Kokonaisuutena Jolla ja Sailfish vaikuttavat lupaavilta, mutta paljon kehitystyötä on vielä edessä, että perusasioita edistyneemmät asiat saadaan puhelimessa toimimaan ja se voisi täysiverisesti toimia arjen käyttöjärjestelmänä, jonka varassa työpäivän ja vapaa-ajan rutiinit pyörivät.

Jolla

Jolla on saman nimisen suomalaisen yrityksen ensimmäinen puhelinmalli ja oli ennakkotilattavissa jo keväällä 2013, mutta koska pohdin liian pitkään, jouduin tyytymään toiseen ennakkotilauserään. Viimein joulukuun alussa sain käsiini pienen paketin, jonka sisältä löytyi 4,5 -tuuman näytöllä, Qualcomm Snapdragon 1,4GHz kaksiydinprosessorilla, 1 GB muistilla, 16 Gt tallennustilalla ja 8 megapikselin kameralla varustettu puhelin. Eli ominaisuuksiltaan keskitason matkapuhelin. Mutta Jollan tapauksessa kyse ei ole niinkään laitteistosta, vaan mitä sen sisältä löytyy: Sailfish -käyttöjärjestelmä. Jollan paketissa tulee puhelimen lisäksi vain laturi, muutama tarra ja opaskirja.

Kulmikkaasti muotoiltu Jolla muodostuu kahdesta palasesta: etupuolikkaasta ja toisesta puolesta, eli Other Halfista. Etupuolikas on pyöristetty sivuiltaan ja tasainen ylä- ja alareunastaan, ja toinen puolikas puolestaan on päinvastoin pyöristetty ylä- ja alareunastaan ja tasainen sivuilta. Reunat tosin tuntuvat hieman teräviltä kämmentä vasten. Materiaaliltaan etupuolikas on tukevaa alumiinia ja toinen puoli mattapintaista muovia, joka jättää hieman heikon laatutuntuman, mutta ainakaan oma Jollani ei kärsi jämäkkyyden puutteesta tai natinasta, josta muut arvostelijat ovat kommentoineet.

Etupuolelta löytyy vain Gorilla 2 -lasi, eikä yhtään painiketta. Näytön yläpuolelta löytyvät etukamera, puhelinkuuloke sekä etäisyyden ja valoisuuden tunnistimet. Näytön alapuolelta löytyy lisäksi ilmoituksista ja latauksesta kertova LED-merkkivalo. Väritoistoltaan näytön laatu arvioitiin MPC:n Ossi Jääskeläisen testeissä erinomaiseksi. Valkotasapainon, kontrastin ja kirkkauden suhteen Jollan näyttö puolestaan pärjäsi testeissä heikommin, valkoisen toistuvan selvästi sinertävänä, ollen hieman haalea ja ei niin kirkas.

Puhelimen oikealta sivulta löytyy hieman helisevän äänenvoimakkuuden säätökytkimen lisäksi virta- ja lukituspainike. Yläreunasta löytyvät normaali 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä, Micro-USB-liitäntä, toinen mikrofoni ja pieni Jollan logo. Vastaavasti alareunasta löytyy kaiutin, mutta kahdesta neljän aukon ryhmästä huolimatta vain vasemmalta puolelta löytyy kaiutin ja muiden takaa mikrofoni. Äänenlaadultaan ja erityisesti äänenvoimakkuudeltaan kaiutin on perustasoa. Etuosan takaa löytyvät irrotettava akku, SIM-korttipaikka, muistikorttipaikka ja toisille puolikkaille tietoa ja virtaa siirtävät liitännät (I2C) sekä NFC.

Jollan erikoisuus, eli toinen puolikas on vielä vain ”värikuori” ja sen potentiaalistakin on kuultu vielä vähän. Tähän mennessä on nähty vasta yksi toiminnallinen toinen puoli, kun Jollan insinööri viritti toiseen puoleen vapaasti saatavilla osilla langattoman Qi-latauksen. Ideoita on kuitenkin esitetty muun muassa lisäakusta ja fyysisestä näppäimistöstä, mutta toistaiseksi ne ovat kuitenkin vain ideoita. Käyttäjät kuitenkin odottavat toiselta puolikkaalta paljon ja etenkin fyysistä näppäimistöä.

Paketissa on koodia

Tarkemman arvion osalta kannattaa lukaista Mobiili.fi:n mega-arvostelu Jollasta, joka kattaa mainiosti Jollan ja Sailfishin eri osa-alueet, vaikkakin asettaa Jollan puhelimen ja Sailfish-käyttöjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet samalle viivalle kilpailijoiden kanssa. Vertailu valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden kesken ei ole mielestäni reilu eikä tarkoituksenmukaista.

Tekniset ominaisuudet

  • Näyttö: 4.5″ IPS qHD (960×540), Gorilla 2 -lasi, 5 pisteen kosketusteknologia
  • Prosessori: Qualcomm Snapdragon 400, 1,4GHz -tuplaydinprosessori
  • Kamera: 8 megapikseliä, automaattitarkennus, LED-salama ja 2 megapikselin etukamera
  • Muisti: 16 Gt, 1 Gt RAM-muistia ja MicroSD-muistikorttipaikka
  • Käyttöjärjestelmä: Sailfish OS 1.0.1.12 (Beta)
  • Mobiiliverkot: GSM/3G/4G LTE
  • Yhteydet: WLAN802.11 b/g/n 2.4GHz; Bluetooth 4.0 EDR HS; AGPS & GLONASS, NFC
  • Anturit: etäisyys-, kiihtyvyys-, gyroskooppi-, sähköinen kompassi ja valoisuusanturit
  • Muuta: 3.5mm 4-pinnin audioliitin, microSD-muistikorttipaikka
  • Puheaika: ~9 / ~10 h (GSM / 3G)
  • Akku: 2100mAh, 3.8V, 7.98Wh, vaihdettava
  • Mitat (KxLxP): 131 x 68 mm x 9.9 mm
  • Paino: 141 g

Kahdeksan megapikselin kamera on varustettu automaattitarkennuksella sekä yhden LEDin kuvausvalolla ja mutu-tuntumalla kuvanlaadultaan ja väritoistoltaan se on keskitasoa. Etenkin tarkennuksessa ja kuvan vakauttamisessa tuntuu olevan ongelmia. Videota voi tallentaa 1080p-tarkkuudella, mutta sen heikkous on epävakaus verrattuna kilpailijoihin, joissa on tehty ratkaisuja kuvan vakauttamiseen.

Puhelin tukee GSM- 3G ja 4G LTE -verkkoja laitteistoltaan, mutta 4G LTE -tukea ei ole vielä käytössä, koska operaattoritestaukset ovat vielä kesken. Jolla on kertonut 4G-tuen tuomisen olevan suunnitelmissa vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Puhelin ei toistaiseksi tue verkkoyhteyden jakoa.

Suorituskyvyllisesti puhelin ja Sailfish toimii ripeästi, vaikka muistia voisikin olla kaksi gigatavua, sillä jos sovelluksia on paljon auki (>9), eivät Android-sovellukset halua enää käynnistyä. Sailfishille ei ole samanalaisia suorituskyvyn testaussovelluksia kuin Androidille, mutta vertailukohtana selaimen ja JavaScriptin suorituskykyä testaavissa SunSpider 0.9.1:ssa tulos oli 1635,6ms (1,2%) ja Peacekeeper-testissä 286. Vastaavasti Fujitsu 10″ M532 Tegra 3 -Android-tabletilla ne olivat 1708,5ms ja 417.

Puhelimen toiminta-ajan osalta käyttäjät ovat raportoineet sen olevan vielä heikko, mutta asiaan on kuulemani mukaan tulossa parannus ennen vuoden vaihdetta julkaistavassa päivityksessä.

Sailfish lyhyesti ja käyttökokemukset

Sailfish-käyttöjärjestelmä

Jollan ydintoiminta ei ole varsinaisesti puhelin, vaan sitä pyörittävä Sailfish-käyttöjärjestelmä, joka on myös yrityksen tärkein tuote ja ratkaiseva tekijä menestykseen. Sailfish rakentuu Linux-, Mer-, Qt- ja QML-järjestelmien ja -tekniikoiden ympärille. Se pohjaa Nokian MeeGoon, joka vuonna 2011 haudattiin N9:n myötä. Sailfishin käyttöliittymän monet ideat ovat tuttuja erityisesti N9:stä.

Sailfishissä on kolme korostettavaa asiaa: 1) aito älykäs moniajo 2) eleisiin perustuva ohjaus 3) Android-sovellusten tuki. Etenkin eleiden käyttö on käyttäjälle selkeä ero, mitä on muissa käyttöjärjestelmien toiminnassa tottunut.

Ensimmäisenä Sailfishistä huomaa juuri käyttöliittymän erilaisen logiikan ja Jollan käyttö tuntuu alkuun hieman sekavalta. Eleiden käyttöön tottuu nopeasti ja tämän jälkeen niitä hapuaa muissakin puhelimissa. Eleitä on käytännössä neljä erilaista: reunan yli oikealta tai vasemmalta pyyhkäisy ja näytön sisällä oikealta tai vasemmalta pyyhkäisy. Tarkemmin eleet selviävät Jollan käyttöohjeesta.

Puhelin herää valmiustilasta kahdella näytön napautuksella tai lukituskytkintä painamalla ja vastaavasti sammuu napista tai kotinäkymässä pyyhkäisemällä näytön yläreunan yli alaspäin. Lukitusnäkymässä näkyy kellonaika, tiedot akun ja matkapuhelinverkon tilasta ja kuvakkeina muun muassa tiedot yhteyksistä ja hälytyksistä. Lisäksi reunassa näkyy ilmoitusten kuvakkeet, jotka eivät ainakaan vielä ole toiminnallisia.

Kotinäkymä
Kotinäkymä

Kotinäkymässä näkyy avoinna olevien sovellusten kannet, joita voi olla samaan aikaan näkyvillä enintään yhdeksän viimeksi käytettyä. Muut auki olevat sovellukset eivät näy missään, kuin vasta pitäessä kotinäkymässä sormea pitkään painettuna, jolloin aukeaa näkymä sovellusten sulkemiseen. Auki olevan, mutta ei kotinäkymässä näkyvän, sovelluksen voi avata myös normaalisti sovelluskuvakkeesta. Sailfishissä ei ole vimpaimia tai sovelluskuvakkeita, mutta sovellusten kannet voivat tarjota myös erillisiä oikoteitä vaikkapa uuden viestin luomiseen, musiikin ohjaamiseen tai verkkosivun päivittämiseen.

Avoimista sovelluksista voi palata kotinäkymään pyyhkäisemällä sormella näytön reunalta sisään joko oikealta tai vasemmalta tai sulkemalla se pyyhkäisemällä näytön yläreunan yli sisään. Kaikki näytön sivuilta tapahtuvat pyyhkäisyt voi tehdä myös vilkaisemalla, eli kurkistaa esimerkiksi kotinäkymään pyyhkäisemällä sormella näytön oikealta tai vasemmalta sivulta sisään, mutta vetämällä sormensa takaisin sitä nostamatta ja olla näin poistumatta sovelluksesta.

Näytön alareunasta sisään pyyhkäisemällä aukeaa tapahtumanäkymä, johon tulevat kerättynä eri sovellusten ja toimintojen ilmoitukset. Ilmoitusten lisäksi näkymästä pääsee linkin kautta selaimeen avautuvaan Facebookkiin ja Twitteriin, joka näyttää 10 uusinta twiittiä. Tapahtumanäkymästä voi myös päivittää Facebook-tilan tai twiitata.

Jollan vakiosovellukset täyttävät käyttäjän perustarpeet, vaikka ovatkin vielä osittain toiminnaltaan vajavaisia ja yksinkertaisia. Viestit-sovellus sisältää sekä tekstiviestit että Facebook-viestit, mutta ei tue toistaiseksi multimediaviestejä. Selain-sovellus perustuu Mozillan Gecko-ytimeen ja on varsin yksinkertainen. Kartat-sovellus hyödyntää Nokian HEREn kartta-, reitti- ja paikkatietoaineistoja ja saa myöhemmin navigointitoiminnot. Lisää sovelluksia löytyy Jolla Storesta, mutta ei tue vielä maksullisia sovelluksia.

Sovellusvalikoima kasvaa
Sovellusvalikoima kasvaa
Storessa näkyy käyttäjien suositukset
Storessa näkyy käyttäjien suositukset
Terminal on monipuolinen
Terminal on monipuolinen

Tarjolla olevien sovellusten määrä on vielä pieni, mutta kehittyy aktiivisesti etenkin, kun MeeGolle ja muille Qt:ta käyttäville alustoille tehtyjä sovelluksia käännetään Sailfishille. Nyt natiivien Sailfish-sovellusten listalta löytyvät esimerkiksi Tweetian Twitterin käyttöön, Reittioppaalle Meegopas, Evernotelle Bluewhale ja Sailbox tarjoaa Dropboxin. Lisäksi Persecute -WhatApp-sovellus on tekeillä. Kirjoitan myöhemmin lisää Jollan sovellustarjonnasta.

Perustoiminnaltaan ja suorituskyvyltään Jolla ja Sailfish täyttävät lupaukset, mutta toiminnallisuuksien osalta löytyy vielä lukuisia puutteita. Muun muassa vaakakäyttö ja monien käyttämän Google-kalenterin synkronointi ei ole vielä tuettu (caldav), eikä Exchangen tiukemmat turva-asetukset. Jolla ei myöskään näy OS X:ssä massamuistina kuten Windowsissa. Kokonaisuus ei selkeästi ole vielä valmis ja tavallaan menossa on julkinen Beta-testi, jonka ei luulisi tulleen Jollan ostajille yllätyksenä.

Jolla on luvannut uusia päivityksiä kuukausittain ja IRCin keskusteluiden perusteella meininki myös yhteisön puolella on kehittävää. Toivottavasti Jolla saa piakkoin aikaan myös avoimen bugiraportoinnin, jolloin ongelmien selvittely ja raportointi olisi helpompaa.

Tuki Android-sovelluksille

Sailfishin erikoisuus on tuki Android-sovelluksille, joka on Jollalle elintärkeä, sillä sovellustarjonta on äärimmäisen tärkeä osa älypuhelinta, ja Android-sovellusten tuella saadaan nopeasti laajennettua sovellustarjontaa, ennen kuin Sailfishin oma sovellustarjonta kehittyy. Jollan virallinen kumppani Android-sovelluskaupassa on venäläinen Yandex.Store, mutta Android-sovelluksia voi asentaa useista eri lähteistä kuten Amazon App Store, Aptoide ja 1MobileMarket.

Imgur Android-sovellus

Android-sovellusten toiminta ei kuitenkaan ole täydellistä, sillä osa toimii hyvin ja osa ei lainkaan. Etenkin Googlen rajapintoja käyttävät sovellukset vaativat lisäsäätöä toimiakseen. Lisäksi sovellukset eivät ole samalla ”tasolla”, kuin natiivit Sailfish-sovellukset, vaan ne toimivat omassa ikkunassaan, joka tekee niiden ajamisesta taustalla hieman hankalaa. Android-sovelluksista ei myöskään ole (vielä) pääsyä kaikkiin Sailfishiin toimintoihin, joka rajoittaa niiden toimintaa.

Muutamina esimerkkeinä mainittakoon Instagram, joka toimii sulavasti, mutta kameraa ei mukana ole ja kuva täytyy valita aiemmin kuvatuista. Dropboxista tiedostoja (teksti, PDF jne.) avatessa ne eivät tunnu avautuvan, vaikka sovellus muuten toimii. Raportoitu toimivaksi ovat myös: DanskeBank Mobiilipankki, Whatsapp, S-Pankki Smobiili, Pivo, Bussit ja Netflix Vastaavasti muun muassa Andropas ja Foursquare eivät toimi, sillä ne käyttävät Googlen Play -palveluita.

Yhteenveto

Jolla on erilainen, mutta hyvällä tavalla. Käyttöliittymä ja eleet vaikuttavat alkuun hieman erikoisilta, mutta alkuopettelun jälkeen näytön sivuilta sormea liu’uttamalla tapahtuvat toiminnot, pyyhkäisy eleet, näytön yläreunasta tuleva vetovalikko ja moniajon keskuksena toimiva kotinäkymä ovat oivallinen konsepti ja kokonaisuutena puhelinta on mukava käyttää. Ulkomuodollisesti puhelin ei herätä intohimoja, eikä toinen puolikas ole vielä lunastanut lupauksiaan lisätoiminnallisuuksien osalta. Kaksipalainen rakenne ja sen tuomat mahdollisuudet tuovat Jollalle kuitenkin oman ilmeen.

Vielä tällä hetkellä Jolla on, Petteri Järvistä lainatakseni, ”puhelin, jota kukaan ei osta järjellä, mutta sitäkin useampi tunteella. Niin minäkin tein.”. Toisaalta tulevaisuudessa Jolla voi olla järkipuhelin peruskäyttäjälle ja tekniselle käyttäjälle, joille ei ole juurikaan väliä, löytyykö puhelimesta kaiken maailman erikoistemppuja osaava kamera, kymmeniä tuhansia pilipalisovelluksia, tehoa enemmän kuin kotitietokoneessa tai tuki uusimmille sosiaalisille medioille. Muodin mukana pysymiselle, brändille tai kaikenkattavalle ekosysteemille ei aina ole tarvetta, jonka Nokian edulliset puhelimet ovat osoittaneet.

Puhelin on kuitenkin arjen käyttöjärjestelmä, jonka varassa työpäivän ja vapaa-ajan rutiinit pyörivät, ja tähän ei vielä Jolla aivan pääse. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten nopeasti Jolla saa Sailfish-pakettiaan täydennettyä, sillä siinä on lunastamatonta potentiaalia. Ja kenties saan aikaan myös oman Sailfish-sovellukseni.

Hyvää:

  • Sailfish-käyttöjärjestelmä
  • Toinen puolikas -konseptin potentiaali
  • Mahdollisuus ajaa Android-sovelluksia
  • Avoimuus

Huonoa:

  • Toiminta-aika
  • Kameran kuvanlaatu
  • Sovellustarjonta vielä kehitteillä
  • Keskeneräiset toiminnot (muistikortti, 4G, navigointi, vaakakäyttö)
  • Ongelmat Android-sovelluksissa
  • Näytön tarkkuus
  • Laatutuntuma

Tieturin TOGAF 9 Certified -kurssi menee syvemmälle suunnittelun avainkohtiin

Kävin vajaa kuukausi sitten opiskelemassa TOGAF 9 -kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen perusosion Tieturin kurssilla ja nyt edessä oli Open Groupin TOGAF 9 sertifioinnin jälkimmäinen Certified osuus. Vaikka työtehtäväni eivät suoranaisesti liity yritysarkkitehtuurin kehittämiseen, tarjoaa TOGAF keinoja ja ideoita myös omaan työhöni ja teknisen arkkitehdin roolissa on hyvä tietää perusteet maailman yleisimmin käytetystä yritysarkkitehtuuriviitekehyksestä, johon myös julkisen hallinnon JHS-179 -suositus pohjaa. Kuten ensimmäisenkin osion, myös toisen osion opiskelumateriaali löytyy verkosta, mutta osallistuin Tieturin järjestämälle TOGAF 9 Certified -kurssille, joka tarjoaa (level 2) -sertifikaatin suorittamiseen tarvittavat tiedot ja valmiudet.

TOGAF 9 lyhyesti

”Arkkitehtuuri on tarpeettoman luovuuden rajoittamista” – antiikin kreikka

Open Groupin TOGAF, eli The Open Group Architecture Framework, on maailman yleisimmin käytetty kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä ja sekä ilmainen että vapaasti saatavilla oleva viitekehys yrityksen sisäiseen kehittämiseen. Viitekehyksen ideana on pienentää kokonaisarkkitehtuurin suunnittelemisen riskejä, kustannuksia sekä lyhentää sen suunnitteluun kuluvaa aikaa ja se tarjoaa sen saavuttamiseksi kehittämismetodin (ADM) ja työkaluja. TOGAF on myös perustana Suomen julkishallinnon käyttämässä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmässä (JHS-179). En ala tässä käymään tarkemmin viitekehystä läpi, vaan kiinnostuneet voivat lukea siitä TOGAF-dokumentaatiosta.

Suomessa TOGAFia kouluttavat ainakin Tieturi ja Wakaru.

Tieturin TOGAF 9 Certified -kurssi

TOGAF 9 Certified -kurssi on TOGAF 9 Foundationin jatkokurssi, jonka kolmipäiväinen kokonaisuus tarjoaa osallistujalle TOGAF 9 Certified (level 2) -sertifikaatin suorittamiseen tarvittavat tiedot ja valmiudet. Kun Foundation kurssi tarjosi lähinnä yleisnäkemyksen kokonaisarkkitehtuuriviitekehykseen ja sen vaiheisiin, opettaa Certified -kurssi syvällisesti yritysarkkitehtuurin suunnittelun avainkohdat, kuinka suunnittelu tehdään TOGAF -viitekehyksen avulla, miten soveltaa TOGAFia ja ymmärtää sen tarjoamat näkökulmat.

Tieturi TOGAF 9 Certified -kurssin ensimmäisen päivän piirustuksia

Tieturin kurssi käy aihepiirin läpi 524 kalvon ja 12 testisertifiointikysymyksen avulla, joka toimi Jari Kasslinin vetämänä hyvin, antaen TOGAFin eri vaiheisiin liittyvistä tekniikoista ja asioista hieman syvällisemmän kuvan ja valmistaen sertifiointitestiin. Jatkokurssilla asia käytiin läpi hieman enemmän luennonomaisesti kuin vajaa kuukausi sitten käymälläni peruskurssilla, vaikka muutama arkkitehtuurin suunnitteluun liittyvä ryhmäharjoitus tehtiin. Kahteen ja puoleen päivään oli ahdettu lyhyt kertaus TOGAFin peruskurssista, ADM:n vaiheisiin liittyvien tekniikoiden läpikäynti, TOGAFin osa-alueiden tarkempi käsittely, testiharjoituskysymysten pohdinta ja muutama ryhmäharjoitus.

Kävin Certified-kurssin suhteellisen nopeasti Foundationin jälkeen, joten perusasiat olivat vielä hyvin muistissa, mutta kurssin aikana ei juurikaan peruskurssin aiheita sivuttu, vaan syvennyttiin juuri niihin aiheisiin, jotka jäivät avoimiksi ja herättivät ”miten se tapahtuu käytännössä” (siis millä tekniikoilla) -kysymyksiä. Jatkokurssilla sai paremman käsityksen miten TOGAFia voisi hyödyntää myös omassa työssä ja miten viitekehyksen tekniikoita voisi soveltaa. Käytännön esimerkkejä ei Certified-kurssikaan tarjoa, vaan asiat ovat enemmän strategisella ja loogisella tasolla. Sertifiointitestiä ajatellen etenkin testiharjoituskysymysten läpikäynti ja vastausten pisteyttäminen testiä ajatellen 5, 3, 1 ja 0 -jaottelulla toimi hyvin asian sisäistämiseksi.

Tieturin TOGAF 9 Certified -kurssi toimi mielestäni hyvin aiheeseen syventymiseen ja tarjosi selkeämmän kuvan kokonaisuudesta ja sertifiointitestissä vaadittavista asioista, kuin mitä pelkkää TOGAF 9 dokumentaatiota tavaamalla saa. Kolmipäiväinen kokonaisuus maksoi 1750e + alv, joten edullinen kurssi ei ole. Halvempi vaihtoehto myös jatkokurssilla on käyttää Open Group myymää opiskeluopasta (29,95 dollaria) ja harjoitustestiä (0,99 dollaria), mutta en osaa sanoa miten hyvin ne yksistään toimisivat sertifiointitestiä ajatellen. Sertifiointitesti kustansi 278e + alv.

”Kokonaisarkkitehtuuri on teknologiatietoista, mutta niin paljon kuin mahdollista, teknologiariippumatonta”

Kurssin jälkeen pidetty TOGAF 9 Certified -sertifiointitesti sisälsi kahdeksan skenaariopohjaista kysymystä (monivalinta, pisteytys: 5, 3, 1,0), joista piti saada vähintään 24 pistettä. Aikaa vastaamiseen oli hieman yli pari tuntia, josta käytin noin puolet. Nyt kysymyksissä ei enää leikitelty sanavalinnoilla tai nippelitiedolla, vaan arvioitiin TOGAFin soveltamista ”oikeaan” arkkitehtuuritapaukseen. Muutamiin kysymyksiin paras vastaus löytyi helposti, mutta vaikka 90% (36/40 pistettä) tuloksen perusteella voisi olettaa testin olleen suhteellisen helppo, jäi muutamien kysymysten kohdalla arpomaan parasta vaihtoehtoa. Mutta mikä tärkeintä, nyt on myös TOGAF 9 Certified -sertifikaatti suoritettu.

Kolme päivää teoriaa esitteli paljon uusia asioita, joten pohdiskeltavaa ja kerrattavaa riittää myös kurssin jälkeen.