Puu tietokoneiden kotelomateriaalina

EcoGeek esittelee tietokoneita ja oheislaitteita, joiden tekemiseen on hyödynnetty puuta. Puuta on käytetty tietokoneen koteloon, monitorin ulkokuoreen, näppäimistöön ja hiireen. Puisilla laitteilla varustettu työpiste vaikuttaakin aika elegantilta.

Omaa silmää eivät puiset laitteet ja koneet oikein miellyttä, mutta ainakin kotelo-osia voi uusiokäyttää takan sytykkeenä. Ei puu kotelomateriaalina mitään uutta ole. Alkuperäinen Apple ennen massatuotantoa Apple II -nimellä oli rakennuspaketti puisella kotelolla.

Linuxin kerneli ja eri sorsat

Linuxille on saatavilla useita erilaisia kernelin sorsia, eli ytimen lähdekoodeja, joilla voi terästää omaa Linuxia haluamillaan tavoilla. Vanilla-kernel on se perus-kerneli, jonka päälle sitten kasataan keko patcheja ja saadaan uusia ominaisuuksia ja kenties lisää ”tehoa” irti koneesta.

Normaalisti käytän Gentoossani Con Kolivasin ck-sources kerneliä ja aikaisemmin testailin cko-sourceja, jotka perustuvat ck-sourceihin, mutta tuovat lisää ominaisuuksia mm. tiedostojärjestelmän ja alsan osalta. Suorituskyvyssä ei juurikaan ollut eroa ja palasin päivitettävyyden takia takaisin käyttämään ck-sourceja. Lisäksi cko-sourcesin kehitys loppui.

Huomasin pari päivää sitten, että cko-sources jatkaa tavallaan elämää beyond-sources nimellä (aikaisemmin nimellä archck-sources) ja yhdistää nyt myös nitro-sourcesissa olleet patchit. Beyond-sourcesiin löytyi valmis ebuild Gentoon bugi-kannasta numerolla #103354. Ebuildit helpottavat huomattavasti hieman erikoisempien ja paketinhallinnasta löytymättömien ohjelmien kokeilemista.

Kaikkea on aina kiva testata, mutta koska käytän alsaa moduulina, eikä tarvetta ole erikoisimmille tiedostojärjestelmille kuten reiser4 tai UnionFS, on erikoisimpien kernelien käyttäminen hieman turhaa. Myöskään suorituskyvyssä en eroa huomannut ck-sourcesiin verrattuna. Viime syksyn kernelien interbench -testien perusteella eri kernelien erot perusasetuksilla ovat lähinnä käyttäjän korvien välissä. Erot tulevat lähinnä esille, jos tarvitaan hieman erikoisempia ominaisuuksia tai halutaan kehuskella kavereille erikoisella kernelillä.

Koodarin fontit

Digg.comissa on linkitetty listaukseen hyvistä koodaus-fonteista; Good List of ”Programming Fonts”. Listaus fonteista ei ole juurikaan niin kiinnostava kuin Digg.comin jutussa olevat kommentit erilaisista fonteista mitä kirjoittajat itse käyttävät. Hieman makuasiahan se on, mitä fonttia haluaa käyttää ja itse en tosiasiassa edes ole kiinnittänyt huomiota mitä fonttia Eclipse/Quanta/Kate Linuxissa käyttävät. Ilmeisesti kohtalaisen toimivaa fonttia.

Jutussa tuli pariin kertaan esille Microsoft Vistan Consolas -fontti, jota kehutaan myös Techtool Blogissa, josta voi myös ladata paketin, joka sisältää Vistassa mukana tulevia fontteja (kuten Consolas ja Calibri). Myös OS X:stä löytyvää Monaco -fonttia kehuttiin, mutta sen saatavuudesta Linuxille/Windowsille tai vastaavasta fontista ei ole tietoa.

Pienen tarkistuksen, testauksen ja asentamisen jälkeen Quantassa vakiona olleen Monospacen, Vistan Consolaksen ja Courier New:n erot koodin luettavuuteen Quantassa 9pt koossa olivat aika pieniä. Consolas verrattuna Monospaceen oli hieman pienempää, mutta pidän Monospacesta kyllä enemmän.

Kokeilin myös ProFont -nimistä fonttia, mutta enpä oikein osaa sanoa. Kaikkien kokeilujen jälkeen Monospace vaikutti edelleen parhaimmalta.

Istua ruohikolla saa uuden käsitteen

Jos perinteinen nurmikolla istuminen kyllästyttää on nyt vielä hyvää aikaa rakentaa ruohikkotuoli. Luit aivan oikein, tuoli, joka on pinnaltaan nurmikkoa. Nurmikolle asetetaan aaltopahvista tehty nojatuolin pohja, lisätään 240 litraa maata ja pussi ruohon siemeniä. Ennenpitkää sinulla on ruohikkonojatuoli. Aaltopahvipohjan hieman korkea $114 hinta ja tuolin liikuteltavuus ovat pieniä miinuspuolia, mutta kyllä naapurit ovat kateellisia. Tuotetta on saatavilla ainakin Brittiläisestä ”Purves and Purves” kaupasta. (via gizmodo.com)

ruohikkotuoli

Nurmikosta voi myös kasvattaa sohvan, kuten readymademag.com esittelee. Jos siis naapurisi hankkii ruohikkonojatuolin, kannattaa tutustua readymademag.com:n ohjeisiin ruohikkosohvan rakentamisesta.

Pullea USB-muistitikku

Näin Wapun aikaan hieman kevyempää bloggaamista (Wappuhan alkoi lappeen Rannassa 18.4.).

Flashbag on USB-muisti, joka pullistuu täyttyessään. Ovela idea, mutta ominaisuuden hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä. Flashbag on vielä vain konsepti ja suunnittelija Dima Komissarovilla on patenttihakemus vireillä. (via Gizmodo.com, Flashbag)

En tiedä haluaisinko nähdä kyseistä tuotetta markkinoilla, mutta onhan niitä hullumpiakin tuotteita nähty.

flashbag

Debian ja puuttuva tiedosto

Debian Administration kirjoittaa keinosta löytää jokin tietty kirjasto tai tiedosto ja vastaava Debian-paketti, joka sisältää haetun tiedoston.

Tiedoston etsiminen paketista onnistuu käyttämällä dpkg:tä –search argumentilla. Toinen vaihtoehtoinen tapa on käyttää apt-file -komentoa.

Ensin apt-file pitää asentaa komennolla: apt-get install apt-file. Komennolla apt-file update haetaan data, josta apt-file etsii tiedostoja. Tämän jälkeen voidaan etsiä tiedostoa debian-paketeista komennolla: apt-file search <tiedosto> .

Toiminto näyttää esimerkiksi seuraavalta ja saamme selville, että alisp.h löytyy paketista libasound2-dev:

~$ apt-file search alisp.h
libasound2-dev: usr/include/alsa/alisp.h

KDE:n graafinen ulkoasu Java-sovelluksiin

The KDE Look and Feel Project on GPL-lisensoitu Swing -plugattava ”look and feel” -palikka. Palikka toteuttaa useimmat Javan ulkonäkörajapinnan (API:n) elementit kuten dialogit (väri- ja tiedostovalinta) käyttäen Qt:ta ja KDE:ta niiden piirtämiseen. Kun Swingin pitää piirtää elementti, vastaava elementti piirretään QPixmappiin piilossa olevan KDE ohjelman kautta ja QPixmap muutetaan Javan BufferedImage -elementiksi. Lopuksi Java piirtää tämän kuvan elementin taustaksi. Sivuilla olevat ruudunkaappaukset näyttävät kyllä hienoilta, kun Java-sovellus istuu KDE:n käyttöliittymään sulavammin.

KDE-look-and-feel palikka on vielä alpha-asteella, mutta pitäisi ilmeisesti toimia vähintään kohtalaisesti. Sivuilta saatu i386 -binääri ei oikein 64bittisellä Javalla suostunut toimimaan, kuten oletinkin ja 32-bittisessä Debianissa Java tuntui muuten vaan olevan yhteistyökyvytön. Ihan kivalta Java-sovellukset kuitenkin KDE:n kanssa muutenkin näyttävät. Pitää vielä ajankuluksi yrittää kääntää palikka lähdekoodeista.

Myös toisenlainen Qt Java ja KDEJava (Koala) -kirjasto on saatavilla. Kirjasto käärii useimmat Qt ja KDE luokat, siten että niitä voidaan käyttää Java-ohjelmien kirjoittamiseen, jotka näyttävät ja käyttäytyvät kuten C++ versiot. Qt Javan ja KDEJavan käyttäminen on hieman heikosti dokumentoitu, mutta paketit ovat saatavilla suoraan Gentoon portagesta ja toimivatkin nopean testauksen (ScribbleWindow -mallisovellus) perusteella.

Päivitys:
Lähdekoodista käännettynä KDE-look-and-feel (kdelafworker) alkoi toimimaan, joskin tuntui kuormittavan CPU:tä enemmän kuin normi Java-sovellus. Toimivuudessakin oli hieman toivomisen varaa, sillä muutaman oman Java-projektin kanssa tuntui hävittävän nappeja ja jumitti sovellusta. Selkeää alpha-tasoa siis.