Koodarin fontit

Digg.comissa on linkitetty listaukseen hyvistä koodaus-fonteista; Good List of ”Programming Fonts”. Listaus fonteista ei ole juurikaan niin kiinnostava kuin Digg.comin jutussa olevat kommentit erilaisista fonteista mitä kirjoittajat itse käyttävät. Hieman makuasiahan se on, mitä fonttia haluaa käyttää ja itse en tosiasiassa edes ole kiinnittänyt huomiota mitä fonttia Eclipse/Quanta/Kate Linuxissa käyttävät. Ilmeisesti kohtalaisen toimivaa fonttia.

Jutussa tuli pariin kertaan esille Microsoft Vistan Consolas -fontti, jota kehutaan myös Techtool Blogissa, josta voi myös ladata paketin, joka sisältää Vistassa mukana tulevia fontteja (kuten Consolas ja Calibri). Myös OS X:stä löytyvää Monaco -fonttia kehuttiin, mutta sen saatavuudesta Linuxille/Windowsille tai vastaavasta fontista ei ole tietoa.

Pienen tarkistuksen, testauksen ja asentamisen jälkeen Quantassa vakiona olleen Monospacen, Vistan Consolaksen ja Courier New:n erot koodin luettavuuteen Quantassa 9pt koossa olivat aika pieniä. Consolas verrattuna Monospaceen oli hieman pienempää, mutta pidän Monospacesta kyllä enemmän.

Kokeilin myös ProFont -nimistä fonttia, mutta enpä oikein osaa sanoa. Kaikkien kokeilujen jälkeen Monospace vaikutti edelleen parhaimmalta.

Istua ruohikolla saa uuden käsitteen

Jos perinteinen nurmikolla istuminen kyllästyttää on nyt vielä hyvää aikaa rakentaa ruohikkotuoli. Luit aivan oikein, tuoli, joka on pinnaltaan nurmikkoa. Nurmikolle asetetaan aaltopahvista tehty nojatuolin pohja, lisätään 240 litraa maata ja pussi ruohon siemeniä. Ennenpitkää sinulla on ruohikkonojatuoli. Aaltopahvipohjan hieman korkea $114 hinta ja tuolin liikuteltavuus ovat pieniä miinuspuolia, mutta kyllä naapurit ovat kateellisia. Tuotetta on saatavilla ainakin Brittiläisestä ”Purves and Purves” kaupasta. (via gizmodo.com)

ruohikkotuoli

Nurmikosta voi myös kasvattaa sohvan, kuten readymademag.com esittelee. Jos siis naapurisi hankkii ruohikkonojatuolin, kannattaa tutustua readymademag.com:n ohjeisiin ruohikkosohvan rakentamisesta.

Pullea USB-muistitikku

Näin Wapun aikaan hieman kevyempää bloggaamista (Wappuhan alkoi lappeen Rannassa 18.4.).

Flashbag on USB-muisti, joka pullistuu täyttyessään. Ovela idea, mutta ominaisuuden hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä. Flashbag on vielä vain konsepti ja suunnittelija Dima Komissarovilla on patenttihakemus vireillä. (via Gizmodo.com, Flashbag)

En tiedä haluaisinko nähdä kyseistä tuotetta markkinoilla, mutta onhan niitä hullumpiakin tuotteita nähty.

flashbag

Debian ja puuttuva tiedosto

Debian Administration kirjoittaa keinosta löytää jokin tietty kirjasto tai tiedosto ja vastaava Debian-paketti, joka sisältää haetun tiedoston.

Tiedoston etsiminen paketista onnistuu käyttämällä dpkg:tä –search argumentilla. Toinen vaihtoehtoinen tapa on käyttää apt-file -komentoa.

Ensin apt-file pitää asentaa komennolla: apt-get install apt-file. Komennolla apt-file update haetaan data, josta apt-file etsii tiedostoja. Tämän jälkeen voidaan etsiä tiedostoa debian-paketeista komennolla: apt-file search <tiedosto> .

Toiminto näyttää esimerkiksi seuraavalta ja saamme selville, että alisp.h löytyy paketista libasound2-dev:

~$ apt-file search alisp.h
libasound2-dev: usr/include/alsa/alisp.h

KDE:n graafinen ulkoasu Java-sovelluksiin

The KDE Look and Feel Project on GPL-lisensoitu Swing -plugattava ”look and feel” -palikka. Palikka toteuttaa useimmat Javan ulkonäkörajapinnan (API:n) elementit kuten dialogit (väri- ja tiedostovalinta) käyttäen Qt:ta ja KDE:ta niiden piirtämiseen. Kun Swingin pitää piirtää elementti, vastaava elementti piirretään QPixmappiin piilossa olevan KDE ohjelman kautta ja QPixmap muutetaan Javan BufferedImage -elementiksi. Lopuksi Java piirtää tämän kuvan elementin taustaksi. Sivuilla olevat ruudunkaappaukset näyttävät kyllä hienoilta, kun Java-sovellus istuu KDE:n käyttöliittymään sulavammin.

KDE-look-and-feel palikka on vielä alpha-asteella, mutta pitäisi ilmeisesti toimia vähintään kohtalaisesti. Sivuilta saatu i386 -binääri ei oikein 64bittisellä Javalla suostunut toimimaan, kuten oletinkin ja 32-bittisessä Debianissa Java tuntui muuten vaan olevan yhteistyökyvytön. Ihan kivalta Java-sovellukset kuitenkin KDE:n kanssa muutenkin näyttävät. Pitää vielä ajankuluksi yrittää kääntää palikka lähdekoodeista.

Myös toisenlainen Qt Java ja KDEJava (Koala) -kirjasto on saatavilla. Kirjasto käärii useimmat Qt ja KDE luokat, siten että niitä voidaan käyttää Java-ohjelmien kirjoittamiseen, jotka näyttävät ja käyttäytyvät kuten C++ versiot. Qt Javan ja KDEJavan käyttäminen on hieman heikosti dokumentoitu, mutta paketit ovat saatavilla suoraan Gentoon portagesta ja toimivatkin nopean testauksen (ScribbleWindow -mallisovellus) perusteella.

Päivitys:
Lähdekoodista käännettynä KDE-look-and-feel (kdelafworker) alkoi toimimaan, joskin tuntui kuormittavan CPU:tä enemmän kuin normi Java-sovellus. Toimivuudessakin oli hieman toivomisen varaa, sillä muutaman oman Java-projektin kanssa tuntui hävittävän nappeja ja jumitti sovellusta. Selkeää alpha-tasoa siis.

Thermaltaken lämpötilan näyttävä tuuletin

Thermaltake on kehittänyt kotelotuulettimen, joka näyttää pyöriessään punaisella LED:llä kotelon lämpötilan ja Thermaltake -tekstin. iFlash -tuuletinta on saatavilla kahta mallia; iFlash mini (80mm, 2000rpm, 21dBA) ja iFlash 12 (120mm). Jälkimmäinen versio vaihtaa logon väriä punaisen, vihreän ja sinisen välillä, mutta ei Thermaltaken sivujen mukaan ilmeisesti näytä kotelon lämpötiloja ollenkaan, vaan tyytyy vain vilkuttelemaan LEDejä. (via Gizmodo.com)

iFlash Mini

MacBook Pro Anandtechin arvostelussa

Anandtechissä on hyvä artikkeli MacBook Pro:sta, jossa MacBook Pro:ta verrataan PowerBook G4:een. Apple’s MacBook Pro: Using it as a Mac and a PC -artikkeli on hyvää luettavaa ja ei niinkään keskity Macin hehkuttamiseen vaan oikeisiin ominaisuuksiin ja pieniin ongelmiin käyttäjän näkökulmasta. Vertailut muun muassa laitteiden fyysisistä ominaisuuksista, virrankulutuksesta ja teho/watti lukemista ovat mielenkiintoista luettavaa. Jutussa käsitellään lisäksi Applen Boot Campin toimivuutta ja suorituskykyä verrattuna virtualisointitekniikkaa käyttävään Parallels ohjelmaan. Lopuksi Anand Lal Shimpi tekee suorituskykyvertailuja Boot Camp vs. Parallels VM vs. Rosetta vs. PB G4 välillä.

Artikkeli ei tuo esille mitään yllättäviä seikkoja, virtualisointi on hitaampaa kuin oikean käyttöjärjestelmän ajaminen ja Boot Camp (sekä Parallels) ovat vielä Beta-asteella, joten toimivuudessa on vielä hieman kehitettävää. MacBook Pro tuo tupla-corellisena lisää tehoa ja PowerBookin G4:n suorituskykyyn verrattuna eron kyllä huomaa.