Sudoku, numeroita ja logiikkaa

Sudoku tai alunperin ”Number Place” -nimellä kutsuttu arvoitus on oiva numerotehtävä, jossa 9×9 ruudukkoon sijoitellaan numeroita yhdestä yhdeksään, siten että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ja kaikissa yhdeksässä 3×3-ristikossa on tasan yksi jokaista numeroa.

Sudoku on mainiota matkaviihdettä sanaristikoiden ohella muun muassa junalla matkustaessa. Asemalta vain Iltalehti matkaan (ei maksettu mainos), kynä taskuun ja sanaristikot ja sudoku täyttäen matka menee nopeasti. Hyvää vaihtelua lukemiselle tai nukkumiselle.

Numeroristikkoa, kuten asian voi ilmaista, voi pelata myös netissä Web Sudoku-sivustolla ja Helsingin Sanomien tarjoamana. Tarkempaa lisä- ja nippelitietoa löytyy englanninkielisen wikipedian artikkelista .

Linux kernelin suorituskyky

Kerneltrap.org kirjoittaa Linux Kernel Performance Projektista, jonka tarkoituksena on:

”Our goal is to work with the Linux community to further enhance the performance of the Linux kernel. The data available on the site allows community members to closely track performance gains and losses with every version of the kernel. Ultimately, we hope that this data will result in performance increases in Linux kernel development.”

Lähinnä suunnattu siis kernelin kehittäjille ja muille asiasta todella kiinnostuneille. Linux Kernel Performance Project ei ole ainut ”projekti”, jolla kernelien toimivuutta voi mitata.

Performance Matrix näyttää eri benchmarkeilla ajettuja tuloksia verrattuna kernelin päälinjaan, mm-linjaan ja muihin linjoihin.

Con Kolivas eli ck-sources kernelipatchien tekijä, tarjoaa Interbench-nimistä ohjelmaa, jolla ajaa suorituskykytestit ja toimii eri kernelipatchien kanssa.

Interbench keskittyy kernelin interaktiivisuuden ja latenssin mittaamiseen ja huolellisella testauksella eri rautakokoonpanoja voidaan verrata. Interbench on suunniteltu mittaamaan muutoksia Linuxin kernelissä tai systeemin kokoonpanossa (kuten CPU, I/O ajanjakaja ja levyjärjestelmä). Tarkempaa informaatiota Interbenchin toiminnasta löytyy Interbenchin sivuilta.

Oikeastaan tämä blogi-kirjoitus olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten, koska suoritin Interbench-testit jo heinäkuun lopussa. Ajelin testit ”AMD64 3000+, 1GB DDR muistia ja Seagate 7200.1 PATA-levy” -kokoonpanolla, käyttäen cpufreq-governoria ja 2.6.12 ja 2.6.13 -sarjan kerneleitä sisältäen ck, cko, mm, vanilla, gentoo ja morph kernelpatchit.

Kätevimmin tulokset ovat nähtävissä seuraavista kuvista:

ja seuraavista logeista:

Ainakin itselle jäi testeistä sellainen mielikuva, että gentoon vanilla-pohjainen kernelilinja toimii ihan yhtä hyvin interaktiivisuuden ja latenssien puolesta kuin agressiivisesti patchatut kernelit. Jos ei ”eksoottisten” valintojen ansiosta (ReiserFS jne.) tarvitse ck/cko/mm/ac-linjan kerneleitä, ei niiden suosimiselle omien testieni pohjalta näy syytä. Toki jatkan silti ck-sarjan kernelipatchien käyttämistä työpöytäkoneessani.

Henkisellä puolella ne suurimmat erot on ennenkin nähty, oli kyseessä sitten kännykän toimivuus, auton ominaisuudet tai kernelin patchit :)

Helsinki – kaupunki, jossa ihmiset eivät tunne edes naapuriaan

lappeen Rannan teknillisen yliopiston tietotekniikan kilta Clusterin vuosijuhlaviikon (26.9 – 2.10.2005) päätteeksi matkani suuntasi kohti Otaniemeä ja Helsinkiä. Kaupunkiin, jossa ihmiset eivät tunne edes naapuriaan, kuten laulun sanoissa asia ilmaistaan.

Otaniemessä laskettiin teekkarien lakit PMMP:n ja Maj Karman tahdittamana. Teekkarihymnikin kuultiin torvensoittajilta tahdittoman hitaasti ja porukkaa oli enemmän kuin riittävästi. Mutta ei niistä juhlista enempää. Paluu arkeen.

Helsinki on maailman mittakaavassa pienehkö kaupunki, mutta ulkopaikkakuntalaiselle aina elämys. Helsinki-turistina ja varmaan varsinkin Helsingissä asuville Helsingin kortteleista tehty mainio korttelit.fi -sivusto on mielenkiintoista luettavaa iltapäivien täytteeksi. Kyllä kaikkien olisi hyvä hieman pääkaupunkiaan tuntea. (nim. merkillä. ”etsin Kalliossa oikeaa raitiovaunupysäkkiä 15 minuuttia”)

Korttelit.fi esittelee kuvin Helsingin korttelien rakennuksia ja tarjoaa mm. turistipelin, jossa voi arvuutella tunnetuimpia rakennuksia. Enemmän Helsinkiä tuntevat voivat testata tietoaan sijoittamalla rakennuksia oikeille kaduille tai näyttää osaamisensa tunnistamalla rakennusten arkkitehtejä.

Kryptattu varmuuskopiointi verkon yli

Pyörittäessä omaa palvelinta, vaikka vain testimielessä, on syytä muistaa varmuuskopiointi. Levyillä olevien tietojen ei tarvitse olla edes tärkeää, kun laitteistorikon ja sitä myötä levyrikosta aiheutunut tiedostojen tuhoutuminen harmittaa. Varmuuskopiontiin on monta tapaa ja käytettävästä alustasta riippuen yksinkertaisempia ja monimutkaisempia.

Linuxissa varmuuskopioinnin voi hoitaa kätevästi vaikkapa automatisoidusti rsyncillä verkon ylitse. Varmuuskopiontiin on myös erillisiä ohjelmia, kuten duplicity, joka tarjoaa kryptattua varmuuskopiointia verkon ylitse käyttämällä rsync algoritmia, scp/ftp/rsynciä siirtämiseen ja gpg:tä kryptaukseen. Debian-Administration.org käsitteleekin artikkelissaan: ”Unattended, Encrypted, Incremental Network Backups: Part 1”, kuinka duplicity-järjestelmä otetaan käyttöön. Artikkeli on selkeä ja esittää ohjelman käytön ja asetusten teon selvästi ja käsittelee myös cronin, ssh-avainten ja ssh-keychainin käytön varmuuskopionnin yhteydessä.

Varmuuskopioinnin toteuttamiseen on olemassa myös useita muita ohjelmia, jotka tarjoavat monipuolisempia vaihtoehtoja, kuin pelkkä duplicityn käyttäminen:

Debian Administrationin artikkelin kommenteissa kritisoitiin kryptattua varmuuskopiointia. Kommentoija painotti, että bittivirheiden lisäksi (esim. tar-paketissa bittivirhe korruptoi yhden tiedoston ja voidaan korjata) kryptatut kopiot ovat riippuvaisia purkuavaimen säilytyksestä (varkaus, poisto, tulipalo jne.) ja kryptattua varmuuskopiointia pitäisi käyttää vain, jos kohdekone on epäluotettava.

Artikkeli on osa 1, joten jatkoa on luvassa. Osassa 2 on tarjolla: ”the issues in running a multiuser backup system for untrusted users, the software we can use to protect our server from our users, our users from each other, and our users’ backups against successful client machine compromises.”

En osaa kommentoida tuota kryptattujen varmuuskopioiden etu/haitta -astetta, mutta ennen kuin itse ottaisin kryptauksen käyttöön (eli varmuuskopioisin epäluotettavalle koneelle), selvittäisin tarkemmin riskit ja vaihtoehdot. Mutta sitä ennen saa aivan perinteinen purkkatyylinen rsync+scp -skripti hoitaa varmuuskopioinnin. Jään odottamaan artikkelin toista osaa.

F-Securen johtajat pelimiehiä

Tietoviikon Afterissa on juttu turvafirma F-Securen johtajien peliharrastuksesta. Ari ja Mikko Hyppönen koodasivat 80-luvulla Paha Juttu -seikkailupelisarjan Commodore-kotitietokoneelle.

Sarjan viides osa viipyy yhä, mutta Mikko kertoo:
”Inspiraatio on puutunut. Mutta ehkä se palaa. Olemme ylpeitä kaupallisestikin julkaistusta pelisarjastamme. Käsikirjoitimme juonet yhdessä. Koodasin ruudun käsittelyä ja velipoika suomensi kielen syntaksia.” Peli sisälsi jopa digitoituja äänitehosteita ja ykkösosan läpi pelannut sai kuulla veljesten onnittelut koneen kaiuttimesta.

”Meillä oli analogi-digitaali-muunnin, jollaista ei naapurin pojilla ollutkaan”, Hyppönen muistelee kehitysympäristöä.

Peli löytyy osoitteesta Suomen Commodore-arkisto : C-64 Tekstipelit ja Googlesta hakusanoilla ”paha juttu hyppönen”. Nyt vain kaivamaan kaapeista vanhat C-64:t käyttöön ja pelaamaan.

KGB:stä apua krapulaan

Tekniikka&Talous kertoo etelä-afrikkalaisesta Wellco Health yrityksestä, joka markkinoi krapula- ja potenssilääkkeitä. Johannesburgin pörssiin listautuneen yrityksen keihäänkärki on KGB-niminen krapulalääke, joka perustuu Neuvostoliiton salaisen poliisin kehittämiin, myrkyllisiä aineita elimistössä pilkkoviin prosesseihin.

Agentit joutuivat työssään juomaan paljon, mutta ryyppäämisen aikana hankittuja salaisia tietoja ei saanut unohtaa. Kaikkihan tietävät, että kiristys, uhkailu ja kidutus eivät ole läheskään yhtä tehokkaita, kuin henkilön humalaan juottaminen ja tietojen hienovarainen urkinta.

KGB on tulossa myös Pohjoismaiden markkinoille, jossa markkinapotentiaalia ainakin suomalaisen juomakulttuurin puolesta uskoisi riittävän. Nopeasti googlettamalla selvisi myös, että krapulalääke ei vaikutta humalatilan positiivisiin puoliin, rentoutumiseen ja sosialisoitumiseen. Vanha sanontahan kuuluu: ”Juo ittes mukavaks ja muut kauniiks.”

Vielä kun väsymykseen kehitettäisiin lääkkeet.

Linux distribuution valinta

Linux jakelupaketteja on tarjolla enemmän kuin runsaasti, joten aloittelevan linux-ihmisen voi olla hankalaa valita mieluinen versio. Informit.com on kirjoittanut artikkelin Linux distribuution valinnasta: Linux vs. Linux: Which Distro Should You Dump Windows For?. Artikkeli ei käsittele lähdekoodipohjaisia jakeluita, kuten Slackware ja Gentoo, vaan keskittyy ”helpommin” lähestyttäviin jakeluihin: Debian, Ubuntu, SuSe, Fedora Core, Mandrive, Linspire, Xandros.

Valintaa helpottamaan on olemassa myös Linux Distribution Chooser, joka kattaa Fedora Core, Mandriva, SuSE, Debian, MEPIS, Ubuntu, Kubuntu, Linspire, Xandros, Desktop/LX, PCLinuxOS, Yellowdog Linux, Gentoo ja Slackware distribuutiot. Linux Distribution Chooser on hieman yksinkertaisempi ja kysymys-klikkaus -toimintaan perustuva. Tuloksetkin ovat selkeämmin jaoiteltuina kysyttyjen tarpeiden mukaan.

Omat valintani Debian palvelimeen ja Gentoo työpöydälle, ovat palvelleet hyvin tarkoituksiaan. Vaihtoehtoja ja tarpeita on monia, joten yksiselitteistä ”paras distribuutio käyttöön x” ei voi antaa. Loppupeleissä testeistä, arvioista ja suosituksista huolimatta, on valinta tehtävä käyttökokemuksien perusteella.