Formula 1 -lähetykset netistä 2009

Vuoden 2009 Formula 1 -kausi on lähtenyt käyntiin ja tallien voimasuhteet ovat ainakin alkukaudesta muuttuneet päälaelleen. Kisat ovat olleet mielenkiintoisia ja täynnä tapahtumia, mutta kisojen selostus on edelleen samaa varmaa tauhkaa kuin ennenkin. Formula 1 -kisoja voi seurata myös netistä BBC:n Formula 1 -lähetysten kautta, jolloin kisoihin saadaan myös asiantunteva englanninkielinen selostus.

BBC:n Formula 1 -lähetykset näkyvät valitettavasti vain Iso-Britannian verkkoalueelle, joten lähetysten katsomiseen tarvitaan muutamia kiertokeinoja. Kaikki on onneksi selvitetty valmiiksi ja asiaan löytyy Muropaketin keskusteluista selkeät ohjeet, joita seuraamalla kisat saa näkymiin muutamassa minuutissa.

Käytännössä ohjeissa asennetaan anonymisoiva Tor-verkko toimimaan verkkoliikenteen kierrättäjänä ja liikenteen ulostulopiste asetetaan sijaitsemaan Iso-Britanniaan. Tämän jälkeen asennetaan Firefoxiin FoxyProxy-lisäosa, jolla saadaan määriteltyä tarkemmin Torin kautta käytettävät osoitteet ja täten huijattua BBC:n kohdemaatarkistusta.

Kauden aikaisemmat kisat olen katsonut MTV 3:n kanavapaketin kautta vanhempien luona, tai jättänyt katsomatta, mutta tämän viikonlopun kisaa varten tuli tutustuttua Muropaketin ohjeisiin tarkemmin ja viriteltyä asetukset kuntoon. Ohjeissa seurasin vain Linuxille tarkoitettuja toimenpiteitä ja sovelsin niitä Mac OS X:lle. Eli asensin Tor-paketin Portsista ja käynnistin tor-verkon suoralla komennolla.

Kuvanlaadultaan BBC:n lähetys on ainakin peruslaadulla hyvää ja parempaa kuin mitä viime vuonna ITV:n lähetyksissä tuli katsottua. Lähetys myös toimi luotettavasti ja kisan seuraaminen onnistui ilman katkoksia. Pientä säätöä kisan katsominen vaati, mutta lopputulos on kokonaisuudessaan paljon miellyttävämpi kunnollisen selostuksen kera, vaikka kuvan koosta joutuukin hieman tinkimään. Lisäksi ratkaisu on myös ilmainen, joka lämmittää lompakkoa.

Vuosittainen alaston tyylitiedosto -päivä

Tänään 9.4.2009 vietetään vuosittaista alaston tyylitiedosto -päivää (CSS naked day), jolloin sivusto näkyy ilman tyylitiedostoja 48 tunnin ajan, eli niin kauan kuin jossain päin maailmaa on huhtikuun 9. päivä. Päivän tarkoituksena on edistää Web standardeja.

Kuvakkeiden vertauskuvat sovelluksissa: WordPress

WordPressin seuraavaa 2.7 versiota varten on käyttäjiltä pyydetty muutamaan otteeseen kommentteja ja arvioita, mihin suuntaa WordPressin hallintapaneelia pitäisi kehittää. Äskettäin kysyttiin mielipiteitä erilaisista kuvakkeista, joita tuleva versio mahdollisesti käyttäisi. Vertaillessa useita hieman erilaisia vaihtoehtoja samalle toiminnolle, huomasi helposti, miten eri kuvakkeet toimivat paremmin kuin toiset kuvaamaan tiettyä toimintoa.

Kojelauta (dashboard) -kuvaketta hahmoteltiin tutuilla ideoilla: talo, mittaristo, sivu. Itse pidin eniten ”talo”-metaforasta, joka siis viittaa kotiin. Kojelauta on WordPressin hallintapaneelissa saman arvoinen, kuin muun muassa web-selaimista löytyvän ”talo”-kuvakkeen idea.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Kirjoitukset (posts) -kuvake tarjosi aika tuttuja ideoita: taulunasta, muistilappu, kappalemerkki. ”Neliön sisällä oleva kappale-merkki” -kuvake lämmitti teknistä ajatusmaailmaani, mutta muistilaput ja taulunasta ovat kyllä selkeämpiä.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Mediaan (media) viitattiin perinteisellä kuvalla ja kameralla, mutta oivaltavin idea oli yhdistää kamera ja nuotti, joka kuvaa hyvin median monimuotoisuutta.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Linkkejä (links) kuvattiin totuttuun tyyliin ketjun linkeillä ja hieman harvemmin nähdyllä maapallolla. Sydämen muotoon yhdistetyt linkit olivat mainio idea ja viittaavat blogien keskinäiseen linkittämiseen (link love).

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Sivuja (pages) kuvaava idea ei tarjonnut juurikaan juhlimisen aihetta.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Kommentteja (comments) hahmoteltiin puhekuplien ympärille ja hyvä idea oli liittää puhekuplaan myös henkilö. Kommenttien määrän ahtaminen puhekuplan sisään ei oikein tunnu loppupeleissä hyvältä idealta.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Ulkoasu (appearance) -kuvake-ehdotelmat tarjosivat hyvin vaihtelevia ideoita. Mielestäni silmä ja pensseli olivat ovelia, mutta kameleontin ja pönttömacin ideat eivät oikein auenneet. Monitori ja kaksi ikkunaa tarjosivat tuttua ja turvallista.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Lisäosat (plugins) -kuvakkeessa näkyy hyvin englannin vaikutus ja englanninkielisenä ideana töpseli toimii hyvin. Idealtaan legopalikka toimii hieman paremmin myös muilla kielillä, mutta olettaa kaikkien tietävän, mikä legopalikka on. Kuvalistan viimeinen kuvake viitannee hieman palapeliin, jota on käytetty esimerkiksi Firefoxin laajennukset-kuvakkeena. Akkupariston ajatus jäi hieman arvoitukseksi.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Käyttäjä-tietoja (users) kuvattiin perinteisesti henkilö-kuvilla ja ilmeisesti osoitekirjan sivuna.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Työkalut (tools) viittasivat loogisesti työkaluihin. Tarjolla oli jakoavainta, työkalulaatikkoa ja jakoavainta ruuvimeisselin kanssa.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Asetukset (settings) -kuvakkeet ehdottivat erilaisia säätövipuja ja ratasta, jotka ovatkin yleisesti käytettyjä, mutta ilmeisesti tarkistuslistaa kuvaava idea jäi aika heikoksi.

wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons wordpress icons

Oivaltavia kuvakkeita WordPressin kuvakeideointiin suunnittelivat Ben Dunkle, Verena Segert, Guillaume Berry, Open Source Design class at Parson’s in New york City ja Luke Smith. Sekä yllä olevat kuvakkeet että tekijät ovat järjestetty kuvake-kokonaisuuden äänten mukaan. Dunklen ideoimat kuvakkeet saivat 35% prosenttia äänistä ja Segertin kuvakkeet saavuttivat 29% prosenttia äänistä.

Kyselyn vastaukset julkistettiin eilen ja tulokset nojaavat myös omiin mieltymyksiini. Lisäksi voittaneita ja toiseksi tulleita kuvakkeita vielä tarkennetaan kyselyn mukaisilla tuloksilla muutamien kuvakkeiden kuten ”kojelauta” ja ”työkalut” -osilta. Eri kuvakekokonaisuudet ja WordPress-tiimin kommentit löytyvät kyselyn tuloksista, joka kannattaa vilkaista.

Pienillä eroilla esimerkiksi sovelluksen kuvakkeiden valinnassa on suuri ero käyttäjien kokemassa sovelluksen selkeydessä ja käyttäjäystävällisyydessä. Valitettavan usein ne pienet mutta merkittävät asiat ovat juuri niitä asioita, joita ei aina ehditä miettiä ja suunnitella kunnolla. Tietenkin, hyvä suunnittelija tekee samalla työmäärällä hieman paremman ja tähän pitäisikin pyrkiä. Jotta hyvän lopputuloksen suunnittelu ei olisi liian helppoa, eivät asiat koskaan ole yksiselitteisiä ja ongelmaan on harvoin vain yksi oikea ratkaisu.

Blueprint CSS -kehys avustaa sivuston taiteilussa

Kaikkea ei aina kannata keksiä uudestaan, eikä se ole aina edes tarpeellista, sillä hyviä ideoita voi kierrättää. Web-sivujen suunnittelussa taustalla olevat rakenteet ja elementit ovat usein eri projekteissa pohjimmiltaan samanlaisia ja mahdollisuuksia uusiokäytölle on useita. Internetistä löytyykin useita kirjastoja ja frameworkkeja JavaScriptille, web-ohjelmointiin ja viime aikoina enenemissä määrin myös CSS:lle. Yksi kohtalaisen kätevä ja selkeä CSS-framework on Blueprint CSS -framework.

Blueprint CSS on norjalaisen opiskelijan, Olav Frihagen Bjørkøy:n luoma CSS-framework, joka käytännössä kokoaa yhteen useita hyväksi havaittuja tekniikoita ja tarjoaa hyvän perustan web-sivun rakentamiselle. Kehyksen kokonaisuus rakentuu ristikkotaiton päälle (Grid Layout) ja tarjoaa järkevät perusarvot typografialle ja eri CSS-elementeille. Vakiona sivuston sisältö on suunniteltu 960px leveäksi eli 1024×768 -resoluutiolle. Blueprint CSS:n tarjoamia ominaisuuksia voi laajentaa muun muassa hienommilla napeilla. Jos Blueprint CSS:n taustat kiinnostavat, kannattaa lukaista Olavin haastattelu.

”Spend your time innovating, not replicating.” – Blueprint CSS

Parhaiten Blueprint CSS:n idea selvenee esimerkeistä:

Blueprint CSS Blueprint CSS Blueprint CSS Blueprint CSS

Blueprint CSS:llä saa aikaan nopeasti sekä näkyvää että siistiä tulosta ja varsinkin hieman vähemmän CSS:n kanssa taistelleille web-koodareille se on hyvä lähtökohta. Vastaavasti hieman kokeneemmille toteuttajille Blueprint CSS:n käyttäminen voi tuntua hieman rajoittavalta ja jäykältä, vaikka monilta osin se tarjoaakin käteviä palikoita nopeaan toteutukseen. Tältäkin osin Blueprint CSS -framework toteuttaa monen muun frameworkin tavoin yhden niiden käytön ongelman: olet ”rajoittunut” valitsemasi kehyksen sisään ja sieltä irtautuminen voi olla työlästä.

Kokeilin Blueprint CSS:n kätevyyttä muutaman web-projektin suunnittelussa ja etenkin sen sopivuutta omiin tarpeisiini, mutta vaikka kehys vaikuttikin näppärältä, ei se oikein taipunut haluamiini raameihin. Pala palalta kaipasin jotain hieman erilaista, jota Blueprint CSS ei tarjonnut, ja lopulta totesin helpommaksi vain poimia käyttöön ne osat, jotka havaitsin käytännölliseksi. Eli käytännössä olen osa osalta rakentamassa omaa CSS-kehystä, joka toki hiemankin enemmän web-sivujen suunnittelua tekeviltä jo jossain muodossa löytyy. Työläin vaihehan vain on kaikkien palikoiden kerääminen yhteen ja sen jalostaminen sopivaksi kokonaisuudeksi.

Vaikka Blueprint CSS ei oikein lämmittänyt, sen kanssa leikkiessä tuli kuitenkin todettua, että ristikkotaitto eli Grid Layout on aika kätevä tapa sijoitella komponentit ruudulle. Kehitysvaiheessa ristikkotaiton ja elementtien sijoittelun apuna on lisäksi kätevä käyttää Grid Layout JS -palikkaa, joka JavaScriptin avulla näyttää ja piilottaa sivutaiton sarakkeet.

Kenties seuraavaksi pitää tutkia, mitä tarjottavaa BlueTripillä on ja mitä kaikkia komponentteja Yahoo User Interface Librarysta löytyy. Open Sourcessa on se mainio ominaisuus, että jos jokin asia ei miellytä, lisäyksen saa kohtalaisen helposti toteutettua ja aina voi tietenkin forkata.

IE 6 ja Web-sivujen testaus Windowsissa

Kuvittelin, että jo tässä vaiheessa Windows XP:n Service Pack 2:n ja 3:n jälkeen, olisi oikeasti päästy jo eroon Internet Explorer 6:sta, mutta olin väärässä. Jostain piti siis löytää keino, jolla web-sivustoa voisi testata tuolla Microsoftin tekeleellä.

Hieman asiaa selvitettyäni, löysin Tredosoftin kirjoituksen, jossa käsiteltiin eri Internet Explorerin versioiden asentamista Windows XP:hen. Käytännössä tämä onnistuu hyödyntämällä DLL-uudelleenohjausta. Jutussa viitataan Evoltin Internet Explorer -arkistoon, josta löytyy kätevästi Zip-paketoituna ”standalone”-versiot muun muassa IE 5:sta, IE 5.5:sta ja IE 6:sta. Tredosoftin kirjotuksesta löytyy asennuohjelma kaikkien eri versioiden asentamiseen, mutta kannaa käyttää selaimista standalone-versioita, sillä asennusohjelman kanssa voi tulla ongelmia, jos haluaa lisäksi asentaa Safarin.

Standalone-versio IE 6:sta riitti täyttämään testauksessa olleen aukon, vaikkakin vain rimaa hipoen. Ainakin vaikutti siltä, että keksit eivät toimisi ja lisäksi selain toimi erittäin epävakaasti. Loppupeleissä olisi melkein helpointa ja kätevintä asentaa virtuaalikoneeseen Linux ja käyttää vanhoja selaimia Winen kautta.

No, jospa vaikka ensi vuonna voisi jo unohtaa IE 6:n ja siirtyä (suunnittelussa) edes hieman lähemmäs nykyaikaa.

JSPWiki tarjoaa selkeän monipuolista Wiki-moottoria

Nykyaikana yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen ovat kovasti esillä ja Wikit ovat Wikipedian myötä levinneet myös työyhteisöihin. Talven aikana työskennellessäni useiden erilaisten projektien parissa, totesin että levylle alkoi kertymään lukuisia muistiinpanoja sisältäviä tekstitiedostoja projektidokumentaation lisäksi, joiden luettavuus ja etenkin haettavuus oli heikko. Päätinkin siirtää henkilökohtaiset muistiinpanoni nettiin ja Wiki-muotoon, jolloin ne olisivat hyvin organisoitu ja tarvittaessa muidenkin työyhteisön jäsenten luettavissa. Enää oli vain kysymys siitä, minkä lukuisista erilaisista Wikeistä valitsisin.

Erilaisia Wiki-sovelluksia löytyy useille alustoille ja vaikka kaikki Wikit tarjoavat periaatteessa samoja perustoimintoja, on käytännössä Wikeissä suuriakin eroja. Itselle sopivan Wikin valinta vaatiikin usein muutaman lupaavalta vaikuttavan testausta, mutta onneksi vaihtoehtoja on helppo supistaa asettamalla muutamia reunaehtoja ja karsimalla Wikejä WikiMatrixin tai Wikipedian vertailun avulla.

Pienen alkututkimuksen jälkeen ja olosuhteiden pakosta, päädyin valitsemaan Java-pohjaiset Wikit ja sovelluspalvelimeksi Apache Tomcatin. Testailin kyllä myös Caucho Resiniä ja Oracle Application Serveriä, mutta Tomcat sekä toimi että soveltui paremmin haluamaani tarkoitukseen. Wikeistä tein pienen testikierroksen JSPWikin, JAMWikin ja XWikin välillä, joihin syötin muutamia testisivuja. Lopulta päädyin valitsemaan JSPWikin, joka osoittautui riittävän selkeäksi, yksinkertaiseksi ja ominaisuuksiltaan monipuoliseksi. Myös JAMWiki vaikutti ihan lupaavalta Wikipediassa käytetyn MediaWikin kopiolta, mutta jäi hieman uupumaan ominaisuuksiltaan.

JSPWiki on Janne Jalkasen vuonna 2001 aloittama luomus ja wikillä on aktiivinen kehittäjäyhteisö. JSPWiki on Wikipedian mukaan sisällytetty Sun Java System Portal -tuotteeseen, on käytössä useiden yritysten intraneteissä ja helpon asennettavuuden ansiosta useat ihmiset käyttävät sitä henkilökohtaisen informaation organisointiin. JSPWikiä voi käyttää lisäksi myös blogina ja esimerkiksi Jannen blogi ”ButtUgly” toimii sillä ja todella on ulkoasultaan nimensä veroinen. JSPWikistä julkaistiin tämän viikon maanantaina 2.8.0-versio, joka on lisäksi ensimmäinen Apache-lisenssillä varustettu versio. Aikaisemmin JSPWikissä oli leimattu LGPL-lisenssillä.

Ennen 2.8.0-versiota käytin JSPWikistä SVN:stä haettua 2.7.0-sarjaa, joka tarjoili tulevaisuuden (eli 2.8.0:n) ominaisuuksia ihan toimivassa paketissa. JSPWikin vakioteemalla varustetun Wikini etusivu ei paljon sisältöä tarjoile ja näyttää seuraavalta:

JSPWiki

Ominaisuuksiltaan JSPWiki tarjoaa kaiken tarpeellisen, mitä Wikiltä voi olettaa ja kuorruttaa toiminnot JavaScriptillä, jota ei ole turhaan säästelty. Wikin ominaisuuslista kattaa kaikki perusominaisuudet kuten sivujen versioinnin, kuvien ja liitetiedostojen liittämisen, käyttäjähallinnan ja laajennettavuuden lisäosilla. Myös lokalisointi on mahdollista ja toimivan suomennoksen lisäksi on JSPWikin suomennoksessa käytetty ripaus huumoria.

JavaScriptin avulla Wikiin on toteutettu lukuisia käytettävyyteen vaikuttavia pieniä, mutta merkittävyydeltään suuria ominaisuuksia kuten esimerkiksi haluttaessa lisätä sivulle kategoria, saadaan lista jo olemassa olevista kategorioista, joista voi sitten valita haluamansa. Myös sivujen pikahaku tapahtuu kirjoittamalla hakukenttään muutama kirjain ja valitsemalla ehdotuksista.

JSPWiki

Tekstin muotoilussa käytettävä syntaksi on mielestäni selkeämpää kuin mitä esimerkiksi Wikipediassa käytetään, mutta tavallaan rajoittavaa. Tekstin syöttämisessä on mahdollista käyttää perinteistä naputtelutilaa, tai klikkailla halutut muotoilut työkalupalkista. Koodia sisältävä tekstiosat on mahdollista merkitä koodimuotoilulla, joka näkyy sitten värikoodattuna.

JSPWiki

Ei JSPWiki aivan täydellinen tietenkään ole, ja vaikka sivut on mahdollista tallettaa tietokantaan tekstitiedostojen asemesta, on sen toteutus hieman hankala ja vaatii erillisen tietokannan. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin ilmeisesti mahdollisuus käyttää Javalla toteutettua HSQLDB-tietokantaa, joka vastaa SQLite-tyylistä tiedostopohjaista tietokantaa. HSQLDB on käytössä muun muassa OpenOffice.orgissa.

Kokonaisuutena JSPWiki tarjoaa kaikki tarvittavat ominaisuudet ja on näppärä työkalu informaation organisointiin ja sen jakamiseen muiden kanssa. Se on lisäksi helppo asentaa, helppo käyttää ja sitä voi testata hiekkalaatikossa.

Wikeillä on tehokkaasti käytettyinä paljon potentiaalia ja työyhteisöjä ajatellen, Web-pohjaiset -työvälineet tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi Wiki on teoriassa riittävän epäformaali media kaikkien käytettäväksi ja esitystavaltaan selkeä tiedon myöhempää jakamista varten. Wikistä usein löytyy sitä tietoa, jota ei välttämättä löydy mistään muista dokumenteista, mutta joka kuitenkin tärkeää ja muistamisen arvoista.

Voitaisiin jopa sanoa, että vaikka niin sanotun hiljaisen tiedon kerääminen on vaikeaa, tarttuu Wiki-sivua kirjoittaessa osa kokemuksen kautta kerätystä tiedosta myös tekstiin ja on täten myös muiden hyödynnettävissä. Etenkin tietotyössä Wikien käyttö olisi erittäin suotavaa, sillä mitä enemmän tiedät, sen vähemmän tiedät tietäväsi. Tietenkin, Wikit eivät ole mitään ihmeiden tekijöitä, eivät täydenny tai päivity itsestään ja vaativat sitoutumista, aikaa ja panostusta tiedon jalostamiseen.

Alkuperäisenä ajatuksenani olikin, että omaan käyttööni pystyttämä Wiki olisi myös muiden saavutettavissa ja mahdollisesti jopa käytössä, mutta idea ei ole vielä oikein ottanut tulta. Ei tosin ole koko yrityksen laajuinenkaan Wiki suurta suosiota saavuttanut. Sain kuitenkin ainakin itselleni kätevän ja suhteellisen hyvin organisoidun tietovaraston.