Vaihtoehtona FreeBSD

Linuxin vaihtoehtona vapaalle käyttöjärjestelmälle ovat vankat ja vahvat Unix-perheen käyttöjärjestelmät, BSD:t. BSD:n makuja on periaatteessa tarjolla viisi: FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Dragonfly BSD ja uusi easy-to-use PC-BSD.

Kun aikanaan päätin, minkä käyttöjärjestelmän palvelimeeni laitan, ei mieleeni edes tullut mikään *BSD -pohjainen vaan päädyin jo aikaisemman lyhyen kokemuksen pohjalta asentamaan Debianin. Vaikka olen ollut tyytyväinen palvelimessa Debianiin ja työpöydällä Gentoohon, valitsisin palvelimeen nykyään *BSD:n, luultavasti FreeBSD:n.

FreeBSD lyhyesti:
”The FreeBSD operating system is the unknown giant among free operating systems. Starting out from the 386BSD project, it is an extremely fast UNIX®-like operating system mostly for the Intel® chip and its clones. In many ways, FreeBSD has always been the operating system that GNU/Linux®-based operating systems should have been. It runs on out-of-date Intel machines and 64-bit AMD chips, and it serves terabytes of files a day on some of the largest file servers on earth.”

A quick tour of the BSD alternative: Why FreeBSD -artikkeli on hyvää luettavaa, jos FreeBSD:n juuret ja perusta eivät ole jo tuttuja. Mm. Applen Mac OS X:n perusta Darwin pohjautuu 4.4 BSD:hen (Berkeley Software Distribution of Unix).

Lyhyesti yhteenvetona:
”Don’t assume that FreeBSD is a Swiss army knife among free operating systems, though: It’s neither as secure as OpenBSD nor as scalable as a future Open Solaris version can be safely thought to be. But it competes with any operating system — commercial or free — on the Intel chip and, in many cases, provides a more stable and scalable platform than any of its nearest competitors.”

daemon

Pirun pieni Linux

Nykyisillä konetehoilla ohjelmien ja jopa käyttöjärjestelmien emulointi onnistuu kohtalaisen hyvin. USB-muistitikkua käsissä pyöritellessäni ja LiveCD-listaa katellessa tuli mieleen koittaa miten USB-muistitikulle asentuvat Linuxit toimivat. Testialustana sai toimia normaali 256MB USB-muisti merkkiä ”Micro Memory”.

Olin jo kertaalleen koittanut SLAXia, Knoppixia, Ubuntua ja Gentoota LiveCD:llä, mutta USB-muistille ei koskaan säätöinto ollut riittänyt. Ihan toimivia kokonaisuuksia ja käteviähän nuo LiveCD:t ovat. LiveCD-listalla eteen tuli Damn Small Linux aka DSL, jota voi käyttää (varmasti monia muitakin) esim. Windows XP:stä käsin QEMU:lla.

DSL on erittäin pieni (50MB) työpöytä orientoitunut Linux distribuutio ja riittävän pieni ja viisas tehdäkseen seuraavat asiat:

  • Boot from a business card CD as a live linux distribution (LiveCD)
  • Boot from a USB pen drive
  • Boot from within a host operating system (that’s right, it can run *inside* Windows)
  • Run very nicely from an IDE Compact Flash drive via a method we call ”frugal install”
  • Transform into a Debian OS with a traditional hard drive install
  • Run light enough to power a 486DX with 16MB of Ram
  • Run fully in RAM with as little as 128MB (you will be amazed at how fast your computer can be!)
  • Modularly grow — DSL is highly extendable without the need to customize

Päätin laiskana ajaa DSL:ää suoraan Windows XP:n alla (AMD Xp 1700+, 512MB, Geforce 5200), koska en jaksanu bootata konetta. Ja hyvinhän kone jaksoi DSL:ää pyörittää, joskin mm. firefoxin käyttäminen ei ollut kovin sulavaa. DSL on erittäin kätevä, jos haluaa siirtää oman ”työpöytänsä” kaikkialle, jossa yleisötietokoneita on. Yleisökonetta ei tarvitse bootata (kuten LiveCD:llä), joskin mukavaan käyttöön vaaditaan rutkasti tehoa.

boot inside desktop

Linuxia massoille

Slashdotissa tuotiin taas esille hieman vielä mielestäni kaukaiselta tuntuva aspekti, Linuxia massoille. Jutussa ja siihen liittyvässä linkissä käsiteltiin Novelin ja Red Hatin tavoitteesta vaihtaa Windows-järjestelmät 100% Linuxiin yritysten sisällä.

With many Linux vendors attempting to push the open source operating system as a desktop alternative to Windows, Computer Business Review reports on Novell’s migration to Linux on the desktop. From the article: ’Changing any mission-critical technology is a daunting task, and despite the growing maturity of Linux as a desktop operating system, it is little wonder that the vast majority of businesses are sticking with Windows.'”

Itse olen käyttänyt liki vuoden Linuxia palvelimessa ja työpöydällä ja muutamaa käyttötarvetta lukuunottamatta ei ole dual-boottiin tarvinnut turvautua. Windowsin tunnettu etu ja suuri sellainen on toimisto-ohjelmien toimivuus ja macrot ja niiden yhteensopivuus, näin peruskäyttäjän näkökulmasta. Myös helppo asennettavuus on jonkinlainen etu (joskin perusasennus ei todellakaan riitä).

Linuxin asennus ei vieläkään ole jokapojan homma, vaikka paljon on menty eteenpäin siitä kun vuosi sitten asensin Debianin ja viime viikonloppuna Ubuntun. Ubuntun asentamisessa ei juurikaan tarvinnut tietää etukäteen mitään (levyn osiointi ja pari muuta seikkaa jotka toki ovat myös windowsin puolella). Perusasennus oli toimiva ja helppokäyttöinen ja ohjelmien asennus ”aptia” käyttäen on paljon kätevämpää kuin Windowsissa.

En ole koskaan MacOSX:ää käyttänyt kuin muutamia minuutteja, joten en voi sanoa kuinka toimiva Applen ratkaisu on, kovasti ovat kyllä kehuneet.

Jos Linux saataisiin (joku jakelupaketti kuten Ubuntu/Debian/Fedora Core/Suse/Novell) esiasennettuna myytäviin koneisiin olisi työpöytien valloitus helpompaa, sillä peruspertille nettiselailu ja sähköposti ovat aivan riittävät ominaisuudet ja OpenOfficekin ihan riittävä. Nyt esiasennettuna kun on tarjolla vain Windowsia niin käyttäjien valinta on selvä. Harrastajat toki erikseen. Ja kuka nyt MacOSX:ää edes harkitsee Linuxiin vaihtaa :)

cko-sources gentoossa

Olen pitkään käyttänyt kernelin ck-sourceja Gentoossani. Kokeilunhalusta ja löydettyäni ebuildin cko-sourceille, eli vielä hieman aggressiivisemmin optimoidulle kernelille, oli päätös selvä: Cko-sources on saatava. Asiasta tein myös pienen muistilapun, koska itselle asia ei ollut ”lataa-ja-käännä” -tyylillä selvä, vaan vaati hieman googlettamista, lue asiasta lisää: cko-sources Gentoossa.

Päivän Google Maps sijainti: spagetti-risteys