Kategoria: windows

Windows, tuo kaiken pahan alku ja loppu.

Firefox 3 RC1, kohti parempaa selainta

Firefox on kehittymässä kohti uutta versiota ja eilen julkaistu Firefox 3 RC1 näyttää lupaavalta sekä uudistustensa että toimintansa suhteen. Lukuun ottamatta muutamia lisäosia ja teemojen puutetta, voi Release Candidate 1 (RC1) -version sanoa olevan jo ihan käyttökelpoinen selain.

Uudessa versiossa on lukuisia uudistuksia, kuten parempi käyttöjärjestelmän ilmeeseen integroituminen, nopeampi Javascripti, parannettu muistinkäyttö ja kehittyneempi lisäosien ja laajennusten sekä kirjanmerkkien hallinta. Esimerkiksi lisäosia voi hakea suoraan lisäosat-ikkunasta ja osoitekenttä toimii hakukenttänä historiaan. KDE-käyttäjänä Firefoxin parempi sulautuminen käyttöjärjestelmään ei paljoa lämmitä, sillä GTK-ohjelmat eivät koskaan kovin hyvin KDE-maailmaan sulaudu.

Käyttämistäni lisäosista muutamat tärkeimmät ovat jo valmiita Firefox 3:sta varten ja loputkin varmaan aikanaan. Lisäksi Firefox 2:sta varten tehtyjä laajennuksia voi koittaa Firefox 3:n kanssa asettamalla laajennusten versiotarkennuksen pois päältä about:config -asetuksista, määrittelemällä extensions.checkCompatibility -määritteen arvoksi false.

Firefox 3 RC1 on ladattavissa Firefoxin sivuilta. Linuxissa ja Mac OS X:ssä Firefox 3 ylikirjoittaa aikaisemman asennuksen, mutta Windowsissa asennus menee omaan kansioonsa, joten uutta ja vanhaa versiota voi käyttää rinnakkain. Tietenkin Firefox 3 on vielä tarkoitettu vain testauskäyttöön ja lopullinen versio julkaistaan ”kun se on valmis”.

Fx3 Fx3 Fx3

SoundMax HD Audio ja ei ääniä unesta herättäessä

Jos integroitua SoundMax HD Audio äänikorttia käytettäessä ääniä ei kuulu, kun Windows XP herää unesta (hibernate), niin kannattaa päivittää äänikortin ajurit.

Kyseistä integroitua äänikorttia käyttävälle Lenovo ThinkPad T61p:lle ajurit löytyvät Lenovon tukisivuilta. Ajurin versio 5.10.1.5670 korjaa ”No sound after resume from suspend.” -ongelman.

Subversion ja versionhallinta

Kaikki enemmän tai vähemmän ohjelmointiin tutustuneet varmasti tietävät, että koodia on kätevää säilyttää versionhallinnassa. Pieniäkin projekteja on suhteellisen vaivatonta ja hyödyllistä säilyttää esimerkiksi Subversion-versionhallinnassa, vaikkapa ihan vain omalla työasemalla sijaitsevassa repositoryssä.

Versionhallinta on tietenkin omimmillaan isommissa projekteissa, joissa toteuttajia on useita ja repository sijaitsee keskitetysti jollain palvelimella. Versionhallinnan ei tarvitse rajoittua pelkästään sovelluskoodiin, vaan sen voi ulottaa muihinkin muuttuviin ja versioitaviin projekteihin, kuten esimerkiksi PL/SQL-paketteihin ja asetustiedostoihin.

Coding Horror -blogi ohjeistaa kätevästi Subversionin (SVN) asennuksessa omalle koneelle ja kattaa myös hieman versionhallinnan perusteita. Subversion onkin kohtalaisen hyvin tuettu eri ohjelmien toimesta ja sille on saatavilla useita eri ohjelmistoja eri alustoille kuten TortoiseSVN, SubCommander ja Eclipseen saatava Subversive. Muista ohjelmista mainittakoon Trac, joka tarjoaa projekteille viritellyn wikin, tikettiträkkerin ja liitynnän Subversioniin.

Jos versionhallinta yleisesti ei ole tuttu asia, kannattaa vilkaista visuaalinen opastus versionhallintaan ja sen toteuttamisesta keskitettynä mallina Subversionilla löytyy kattava Version Control with Subversion -kirja.

Vaihtoehtona hajautettu versionhallinta?
Versionhallintaa voi toteuttaa myös hajautettuna mallina, kuten Linuxin Kernelin kehittämisessä Gitiä käyttäen. Muita hajautettuja malleja ovat muun muassa Mercurial (mm. Mozilla) ja Bazaar (mm. Ubuntu). Keskitettyyn malliin verrattuna hajautetussa mallissa on esimerkiksi jokaisella kehittäjällä oma paikallinen repository. Hajautetuista lähteistä tulokset yhdistetään erilaisin perusteilla, kuten määrättyjen projektijäsenten päätöksillä mitkä muutokset siirretään eteenpäin tai sitten voidaan käyttää keskitetyn mallin tapaa. Hajautetun mallin järjestelmät ovat yleistymässä, mutta muutos keskitetystä mallista hajautettuun vaatii totuttelua. Pitämällä paikallista repositoryä, päästään aina käsiksi historiatietoon, sekä saadaan versionhallinnan tarjoamat edut ilman koodin yleisesti julkistamista.

Versionhallinta onkin osaltaan myös uskonnollinen kysymys samalla tavalla, kuten esimerkiksi käyttääkö vimiä vai emacsia, KDE:tä vai Gnomea tai Linuxia vai Windowsia. Erilaisista versionhallintamalleista löytyykin vahvoja mielipiteitä, kuten Linus Torvaldsin esitys hajautetun mallin Gitistä osoittaa. Yleisesti katsottuna tärkeintä kuitenkin on, että käytössä on edes jokin versionhallintajärjestelmä. Oli se sitten Subversion, Git, Mercurial, Bazaar tai vanha kunnon CVS.

Subversionilla alkuun
Tavallaan Subversionin ja yleisesti ottaen keskitetyn versionhallinnan voisi sanoa olevan jo hieman vanhentunutta, mutta Subversion tarjoaa tällä hetkellä helposti lähestyttävän ja hyvin tuetun kokonaisuuden versionhallintaan.

Toisaalta taas Subversionissa on heikkouksiakin, joten muihinkin vaihtoehtoihin kannattanee tutustua, kun perusteet ovat hallussa. Etenkin hajautettu malli vaikuttaa ihan kätevältä.

Subcommander Subcommander Subcommander
Trac TortoiseSVN

Helppoa ruudunkaappausta Windowsissa FSCapturella

Ruudunkaappausten ottaminen on teoriassa helppoa, vain yksi napin painallus, mutta kaapatun ruudun saattaminen kuvaksi onkin sitten hieman vaivalloisempaa. Jos haluaa ottaa useamman kuin muutaman ruudunkaappauksen, on kätevää jos kaapatun ruudun saa suoraan kuvatiedostoksi, eikä vasta erikseen kuvankäsittelyohjelman kautta kierrätettynä.

Windowsissa tämä onnistuu muun muassa käyttämällä FSCapture-ohjelmaa, joka tarjoaa kattavat ominaisuudet ruudun kaappaamiseen ja on ilmainen versioon 5.3 saakka. Ohjelman voi käynnistää taustalle Windowsin tehtäväpalkkiin ja kutsua esiin haluamillaan pikakomennoilla kaappaamaan koko ruudun, tietyn ikkunan tai halutun alueen.

Ilmeisesti Microsoftin Vistassa tulee mukana Snipping tool, joka melkein vastaa Applen Mac OS X:n yksinkertaiseen tapaan ottaa ruudunkaappauksia, joten tulevaisuudessa tämäkin on hieman helpompaa jo vakiona.

Toisena vaihtoehtona voi käyttää Gimpistä poimittua Lightscreeniä, joka myös tarjoaa riittävät ominaisuudet ruudunkaappausten kätevään napsimiseen.

FSCapture FSCapture FSCapture

Songbird: kehityskelpoinen musiikkisoitin

Musiikkia on kiva kuunnella ja sen mahdollistamiseksi on tarjolla useita erilaisia musiikkisoittimia. Linuxissa perinteiset vaihtoehdot kohdentuvat KDE:ssa AmaroKiin ja Gnomessa Exaileen, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy etenkin Gnomessa. Songbird on uudehko tulokas musiikkisoitin-valikoimassa ja on saatavissa Linuxin lisäksi sekä Windowsille että Mac OS X:lle.

Songbirdin kehitys on vielä alussa ja parisen viikkoa sitten julkaistiin versio 0.5, mutta perusominaisuudet vaikuttivat jo olevan ihan kunnossa. Kuten nimestäkin voi päätellä, Songbird on sukua Mozilla Foundationin tuotteille ja sen myös huomaa: tavallaan sekä huonossa että hyvässä mielessä. Songbirdiä voisi melkein kuvailla Firefoxiksi, joka näyttää iTunesilta ja osaa toistaa mediatiedostoja. Jei. Musiikkisoittimen takana on kuitenkin osaava kehittäjätiimi, jonka historiasta löytyy muun muassa Winamp.

Testailin Songbirdin Linux-versiota ja Gentoon ebuild löytyi perinteisesti Bugzillasta ja asennuskin hoitui heittämällä. Ulkoasultaan Songbird muistuttaa etäisesti iTunesia ja on vakioteemaltaan hillityn musta. Musiikkikokoelman lisäys onnistuu parilla napin painalluksella ja musiikki toistuu nätisti. Videoiden toistamiseen olisi tarvinnut jotain GStreamerin lisäpalikoita, joita en jaksanut lähteä säätämään kuntoon. Musiikin ja videoiden toistamisen lisäksi Songbirdistä löytyy Internet-selain.

Firefoxin tapaan Songbirdin toimintaa voi laajentaa erilaisilla lisäosilla, joista löytyy muun muassa tuki Last.fm:lle, Wikipedialle, kuvan kansien haulle ja vaikka mille. Lisäpalikoiden avulla saadaan myös tuki iPodille ja MTP-laitteille eli muille MP3-soittimille, mutta tietenkin vain Windowsissa, vaikka käytännössä tämä olisi mahdollista myös Linuxissa. En tosin oikein pidä Firefoxin tapaisesta ideasta, että jokainen vähänkin erikoisempi tai yleisempikin musiikkisoittimen ominaisuus löytyy lisäosana eikä musiikkisoittimesta jo valmiina.

Songbird vaikuttaa ihan lupaavalta projektilta Amarokin, Exailen, iTunesin ja Windows Media Playerin kilpailijaksi, mutta kehitystyötä vielä tarvitaan. Etenkin iTunesin asemaa Mac OS X:ssä ja Amarokin asemaa KDE-käyttäjien piirissä voi olla hankala horjuttaa, jos vaihtoehtoinen ohjelma ei tarjoa mitään erityisen oivallista.

Myös Arstechnica on kirjoittanut lyhyehkösti Songbirdistä.

Songbird Songbird Songbird
Songbird Songbird Songbird

Esimakua OpenOffice.org 3.0 -versiosta: oikeaan suuntaan

OpenOffice.org on hyvä toimisto-ohjelmistopaketti, mutta kokonaisuutena vielä kaukana kaupallisesta Microsoft Officen hiotusta paketista. Loppuvuodesta julkaistavaksi suunniteltu OpenOffice.org 3.0 tuo useita kaivattuja uudistuksia, mutta OpenOffice.org Ninja -blogin esikatsauksen perusteella, uudistukset eivät ole siltikään maata järisyttäviä.

Esikatseltuina uudistuksina mainitaan OpenOffice.org Writerin osalta useiden sivujen näyttäminen, muistiinpanot marginaalissa ja tuki Microsoft Office 2007 -formaatille. Calc saa Solverin sekä näyttää solujen valinnat läpinäkyvästi eikä enää mustalla. Lisäksi solujen määrä kasvaa 256:sta 1024:ään. Mac-käyttäjien ilona on virallinen tuki Aqua-käyttöliittymälle, jolloin OpenOffice.org toimii kauniimmin myös Maceissä. Tähän asti Aqua-versiot ovat olleet epävirallisia, mutta ihan kohtalaisesti toimivia.

Uudistukset eivät pintapuolisesti näytä olevan mitään suuria, eikä OpenOffice.orgin suurimpiin kompastuskiviin tuoda uudistuksia. Writerin käyttö on luultavasti edelleen yhtä haastavaa ja jäykkää muun muassa sisällysluettelon, ristilinkitysten ja muotoilujen suhteen. Nämä ongelmat löytyvät toki myös osittain eri Wordin versioista. Tietenkin suurin OpenOffice.orgin hidaste on Microsoft Officen valta-asema ja erilaiset tiedostoformaatit, joita ei ihan pienellä murreta.

Microsoftin Office järkäleeseen verrattuna OpenOffice.org jättää toivomisen varaa, mutta kokonaisuutena tarjoaa hyvän ja varsinkin ilmaisen vaihtoehdon dokumenttien tuottamiseen. Kehityssuunta näyttää 3.0 -version esimaun perusteella hyvältä, mutta suurempia ja mullistavampia uudistuksiakin kaipaisi. Tarvittaisiin hieman Office 2007 -tasoista muutosta kokonaisuuden saattamiseksi uudelle käytettävyyden tasolle.

Windows Server 2003:n sammuttaminen ja varmistusikkuna

Windows Server 2003:ssa on kaikenlaisia palvelimen pitämiseen liittyviä ominaisuuksia, kuten sammuttamisen tai uudelleen käynnistämisen yhteydessä oleva varmistusikkuna, johon voi kirjoittaa sammuttamisen syyn. Varmasti ihan kätevä ominaisuus palvelimissa huoltokatkojen seuraamiseen, mutta peruskäyttäjälle turha hidaste. Onneksi kyseisen ”Shutdown Event Tracker” -ominaisuuden voi myös kytkeä pois päältä.

”Shutdown Event Tracker” -ominaisuuden poistaminen onnistuu muokkaamalla Group Policyjä eli kirjoittamalla Windowsin ”run”-komentoikkunaan ”gpedit.msc” ja WindowsNetworking.com -sivuston vinkillä klikkailemalla oikeaan kohtaan ja kytkemällä palvelun pois päältä. Sama palvelu löytyy myös Windows XP:stä, mutta on vakiona pois päältä.

Shutdown event tracker Shutdown event tracker Shutdown event tracker