Verteksi

Irssistä on viimeinkin saatu uusi vakaa versio. Irssi 0.8.10 julkaistiin eilen ja vaikkei tänään vielä Debianille paketoitua versiota löytynyt, voi uusimman irssin asentaa subversion versionhallinnasta. Tämä onnistuu hakemalla komennolla ”svn co http://svn.irssi.org/repos/irssi/trunk/ irssi” Irssin lähdekoodit ja kääntämällä paketit itse. Uusista ominaisuuksista voi lukea lisää Irssin sivuilta.

Vaikka vaihdoin aikanaan Operasta Firefoxiin ja viime keväänä takaisin Operaan, on Firefox edelleen kakkosselaimena. Olenkin viime aikoina harkinnut vaihtamista Operasta takaisin Firefoxiin, mutta kun Operan näppäinkomennot ovat selkärangassa ja ”musta tuntuu” -fiilis kertoo selaimen toimivan jouheammin ei vaihdosta ole vielä tapahtunut. Lähinnä Firefoxin (lyhennys Fx) parempi plugin-tuki Linuxissa ja Macissa puoltaisi vaakakuppia Fx:n puolelle.

Mutta kuitenkin, Extremetech kirjoittaa kätevistä laajennuksista Firefoxiin. Monet Operasta vakiona löytyvät ominaisuudet löytyvät Firefoxiin laajennuksina. Esimerkkinä hiirieleet ja Session Saver. Firefoxin laajennukset -sivulla eri lisäosia on kuitenkin runsaasti ja hyödyllisten löytäminen on ongelmallista. Extremetechin artikkeli tarjoaakin listan kätevistä laajennuksia, tässä niistä muutama.

Fasterfox: nopeuttaa selailua virittämällä yhteys- ja renderöintiasetuksia säätämällä ominaisuuksia kuten useat samanaikaiset yhteydet, DNS cache, linkkien etukäteishaku.

IE Tab: Internet Explorer Firefoxin välilehden sisällä. Kätevä webkehittäjille ja ”vain IE”-sivustojen käyttämiseen. Jos vielä MS porttaisi IE:n Linuxillekin (tiedän, että winettämällä pitäisi toimia).

FoxyTunes: Mediasoittimen hallitseminen Fx:n työkalupalkissa olevien kontrollien avulla. Tukee useita eri soittimia.

FireFTP: FTP ohjelmisto sulautettuna selaimeen.

Download Status Bar: Jos et halua, että latausmanageri pomppaa aina esiin.

Google Preview: Googlen hakutulosten sivut ruudunkaappauksina tulosten yhteydessä.

Ja omat suosikkini:
Session Saver: Tallettaa auki olevat välilehdet selainta suljettaessa (vakiona Operassa). Lisäosasivulla oleva versio laahaa hieman versionumeroissa ja tekijän ”sivulta” saatava versio toimii bleeding-edge selaimienkin kanssa.

All-in-one Gestures tai Mouse Gestures -lisäosat hiirieleisiin. Jos hiiressä on 3 tai 7 nappia, on sivuilla ees-taas liikkuminen ja sivujen sulkeminen kätevää eleitä käyttämällä.

PageZoom: Lisää ominaisuuden sivun zoomaukseen. Zoomaa koko sivua. Kätevä etenkin pienillä näytöillä, kuten 12″ iBookissa.

Adblock: Suodata häiritsevät mainokset pois nettisivuilta. (Jotkut tykkää, itse en.)

Lisäksi selaimen ulkoasulle myös hieman kohennusta:
iFOX: Selkeä ja hieman OS X:än ulkoasua muistuttava teema.

Pimpzilla: Pimp My Browser! Karvaa työkalupalkkiin ja leopardin nahkaa välilehdille.

Aina ajoittain näkee Internetin keskusteluissa termitaistelua hakkerin ja krakkerin välillä. Vaikka termien merkitysero on selkeä, käytetään hakkeri-nimitystä usein väärin krakkerin sijasta. Tämä ei sinällään ole mikään ihme, sillä suurelle yleisölle tietotekniikkaan yleensäkin liittyvät termit ovat outoja tai tuntemattomia. Asiaa vielä pahentaa lehtien kirjoituksen väärillä termeillä. Kun termiä hakkeri väärinkäytetään vielä yliopiston luentomateriaalissa, tuntuu peli olevan menetetty.

Hakkeri-termi tarkoittaa taitavaa tietokoneenkäyttäjää, joka tuntee tietokonejärjestelmien toiminnan syvällisesti ja hallitsee käyttämänsä työkalut ja laitteet erittäin hyvin. Hakkerille tietokoneet eivät ole vain väline muiden tavoitteiden saavuttamiseen (esim. rahan) vaan hakkeri on kiinnostunut omasta mielenkiinnon kohteestaan kohteen itsensä vuoksi. Asiaa tutkinut Pekka Himanen on nimennyt hakkerimaisen elämänasenteen hakkerietiikaksi (wikipedia: Hacker ethic) ja teorian mukaan hakkereiksi voidaan kutsua myös muita hakkerietiikan mukaan eläviä ihmisiä, joiden intohimoinen mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun asiaan kuin tietokoneisiin, ohjelmointiin ja tietokonejärjestelmiin. (wikipedia).

Krakkeri tai kräkkeri -termillä tarkoitetaan henkilöä, joka murtautuu (cracker; alk. eng. crack, murtaa) tietojärjestelmään ilman järjestelmästä vastaavan tahon lupaa. Myös tietokoneohjelmien kopiosuojausten murtajaa kutsutaan kräkkeriksi. Tietojärjestelmään murtautumisessa vaaditaan joko syvällistä tietokoneohjelmien ja -ohjelmoinnin tuntemusta, kohdejärjestelmän käyttäjien varomattomuuden hyödyntämistä (social engineering) tai toisten kirjoittamia murtautumista avustavia ohjelmia. Myös henkilöä, joka esimerkiksi arvaa liian helpon salasanan ja täten pääsee järjestelmään, kutsutaan krakkeriksi. (wikipedia)

Hakkeri/krakkeri termien sekoittaminen on yleistä, etenkin tietotekniikkaa tuntemattomien keskuudessa ja näkee termien väärinkäyttöä alan piirissäkin. Termit ovat hieman horjuvia ja nopeasti muuttuvassa ATK-slangissa mahdolliset viralliset suositukset eivät yleensä vastaa käytäntöä. Usein krakkerin määritelmään sisällytetään myös se, että henkilön on oltava hakkeri – siis jonkun toisen tekemän murtautumisohjelman käyttö ei tekisi käyttäjästään krakkeria. Kuitenkin on helpompi ajatella niin, että krakkeri tarkoittaa yksinkertaisesti murtautujaa riippumatta tekotavasta. Väärinkäsitysten mahdollisuuden vuoksi hakkeri-sanan käyttö ei ole suotavaa ilman lisäselitystä.

Tietotekniikan harrastajaan voidaan viitata monilla termeillä englanninksi (white-hat, grey-hat ja black-hat -hakkeri, geek, hacker, nerd, script-kiddie jne.). Suomen kielisiä termejä on aika niukasti ja usein käytetäänkin englannin kielisiä termejä viitatessa tietotekniikan harrastajaan tarkemmin. On harmillista, että mediassa hakkeri on lähes aina negatiivisessa merkityksessä ja harrastajiin käytetään vain termiä nörtti.

Myös muiden tietotekniikan termien kanssa on suomen kielellä hieman ongelmia. Miten kuvaisit esimerkiksi termiä ”hack value” tai ”wardriving”? Usein jos termille olisikin ”virallinen” määritelmä suomeksi, se ei vastaa alkuperäistä merkitystä (vrt. avopaistos = pizza) tai on muuten sopimaton.