Avainsana: how-to

Vinkkejä ja lyhyitä ohjeita tietotekniikan ja ihmisen yhteysymmärrykseen.

Linux ja hämmentynyt DVD-asema

Päivitin noin kuukausi sitten kotikoneen Windowsin Linuxiin ja vaihdos sujuikin helposti. Ainut mikä ei ilman googlettamista toiminut oli DVD-RW-asema, joka oli logien mukaan hämmentynyt. Ongelma johtui Intelin P965 -piirisarjalla varustetun Asus P5B Deluxe -emolevyn Jmicron piirillä toteutetusta IDE-liitännästä (JMicron 20360/20363 AHCI Controller), johon DVD-RW-asema oli liitetty. Gentoon foorumilta löytyi kuitenkin aihetta käsittelevä kirjoitus ja ongelma olikin helposti korjattavissa: kerneli tarvitsi hieman erilaiset asetukset kuin aikaisemmin.

DVD-RW-aseman kanssa ollut ongelma ilmeni KDEn tunnistaessa levyn olevan asemassa, vaikka asemassa ei mitään ollutkaan. Lisäksi dmesg ja logituskonsoli (F-12) näyttivät pitkän listan parin sekunnin välein toistuvia virheitä.

hda: cdrom_pc_intr: The drive appears confused (ireason = 0x01). Trying to recover by ending request.

ja

hda: status error: status=0x58 { DriveReady SeekComplete DataRequest }
ide: failed opcode was: unknown
hda: drive not ready for command

Ratkaisu oli asettaa kernelistä päälle JMicron PATA support, joka löytyy Device Drivers –> Serial ATA (prod) and Parallel ATA (experimental) drivers -kohdasta. Asuksen P5B Deluxe emolevystä ei löydy muita IDE-liitäntöjä ja perinteistä ATA/ATAPI/MFM/RLL tukea ei tarvita.

Niin sanottuun ongelmaan löytyi selkeä ja looginen ratkaisu. Kernelin lukuisat asetukset eivät ole aina kovin selkeitä ja uuden raudan ominaisuuksien määrittäminen voi välillä tuottaa hankaluuksia. Onneksi piirisarjojen ja palikoiden versioiden tarkasteluun löytyy lscpi ja dmesg ja tietenkin emolevyn käyttöohjettakin voi lukea.

Gentoo ja pakettien kääntöä DistCC:n avustuksella

Gentoossa kaikki paketit käännetään lähdekoodista ja tämä vie varsinkin isompien ohjelmien kohdalla ja hieman vanhemmalla tietokoneella jonkin verran aikaa. Pakettien kääntämistä voi kuitenkin nopeuttaa jakamalla käännöstyötä useampien tietokoneiden kesken. Gentoossa tämä onnistuu helposti käyttämällä DistCC:tä.

DistCC:n käyttöönotto on yksinkertaista lukemalla Gentoon DistCC -ohje. Ohje neuvoo muun muassa käyttämään samaa GCC:n versiota jokaisessa kääntöön osallistuvassa koneessa. Kokonaisuutena DistCC:n asentamisessa ja asetusten määrittämisessä ei ole mitään erikoista.

DistCC:n asentamiseen tulee kuitenkin hieman lisää vaiheita, jos käytössä olevat koneet eivät ole samaa arkkitehtuuria, eli toinen on esimerkiksi 64-bittinen amd64 ja toinen 32-bittinen x86. Lisävaiheet eivät ole monimutkaiset, sillä tarvitaan vain crossdev, muutamat linkit ja halutun käännösympäristön valmisteleminen. Ohjeet tarvittavista toimenpiteistä löytyvät Gentoon DistCC Cross-compiling -ohjeesta. Usean alustan DistCC:n valmistelu kannattaa suorittaa ennen varsinaisen DistCC:n asentamista.

Tarvittavien ohjelmien ja asetusten jälkeen paketit kääntyvät enemmän tai vähemmän nopeammin, sillä kaikki ohjelmat eivät hyödynnä useamman koneen tarjoamia mahdollisuuksia. DistCC:n käännöstyön jakamista eri koneiden välillä voi seurata käyttämällä graafista distccmon-gui -ohjelmaa tai tekstipohjaista distccmon-text -ohjelmaa. Lähiverkon lisäksi DistCC:n voi myös putkittaa normaalisti SSH:n läpi, mutta esimerkiksi lähiverkossa DistCC käyttää kaistaa 200 – 2000 kt/s, joten käytössä olevan kaistan on suotavaa olla riittävän leveä.

Pakettien kääntöaika ei ole koskaan ollut mielestäni ongelma, sillä käännökset voi suorittaa haluamaan aikana eikä järjestelmää ole tarvetta koko aikaa päivitellä. Käännöstyön jakaminen useampien koneiden välille on kuitenkin ihan kiva lisä.

Näytä Thunderbirdissä IMAP-kansioiden koko

Mikko Saari kirjoittaa hyvästä vinkistä, jolla Thunderbirdissä saa näkymään IMAP-kansioiden viemän tilan.

Thunderbirdin asetuksista valitaan lisäasetusten yleiset -kohdasta ”Näytä sarakevalinnat kansiopaneelissa”, jonka jälkeen kansioikkunaan ilmestyy mahdollisuus avata lisäsarakkeita. Lisäsarakkeista löytyy koko-sarake, jolla
postilaatikon viemä tila näkyy kilo- tai megatavuissa.

Kätevä keino perata ylisuurta postilaatikkoa sieltä, missä tilankulutus on suurinta.

Amarok ja Creative Zen V

Olin alkuun hieman epäileväinen MP3-soittimeni toiminnasta Linuxissa, mutta huoli oli turhaa. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka helposti Creativen Zen V Plus Linuxin ja Amarokin kanssa toimi. Tarvittiin vain libmtp:n asentaminen, Gentoon USE-asetuksiin Amarokille mtp ja Amarokin laiteasetuksissa määriteltiin laitteeksi MTP-laite. Lopuksi vielä piuha kiinni ja yhdistä.

Libmtp on POSIX-yhteensopiva (lue Linux) toteutus Microsoftin Media Transfer (MTP) protokollasta, josta libmtp:n toteuttamaa käyttöjärjestelmästä riippumatonta MTP Basic -rajapintaa on ehdotettu myös standardoitavaksi. Libmtp on yhteensopiva useiden MTP:tä käyttävien laitteiden kanssa.

Amarokin ja Zen V:n yhteistoiminta ja kappaleiden siirtäminen on melkein helpompaa Linuxissa kuin Windowsissa, sillä turhat kikkailut on jätetty pois. Musiikin siirtäminen onnistuu normaalisti raahaa & pudota -menetelmällä, kansitaidekin näytti siirtyvän ja kun vielä soittolistan luominenkin onnistui, olen tyytyväinen. Tietenkin Creativen oma ohjelma tarjoaa mahdollisuuden soittimen kokonaisvaltaiselle käyttämiselle, mutta en tarvitse MP3-soittimeen ahdettuja turhia ominaisuuksia kuten videoita, kalenteria tai tehtäviä.

Hieman alle vuoden ikäinen Creative Zen V Plus on toiminut mainiosti ja radionkin herkkyys on ihan kohtalainen. Kestävyyskin on kohdallaan, vaikka yhden napin toiminnassa onkin jo hieman jäykkyyttä havaittavissa ja kuulokkeista kuuluu ajoittain hiljaista nakutusta. Kosteassa pyöräilypaidassa vietettyjen tuntien huomioiden, tämä ei ole mikään yllätys.

Mielestäni Zen V Plus tarjoaa hyvän vaihtoehdon kaikkialla hehkutetulle iPodille, vaikka en juurikaan Creativen tuotteita (äänikortit) arvosta ja pidän Applen tuotteista. Lukuunottamatta iTunesia, en näe mitä erikoista iPodissa on, muuta kuin kalliimpi hinta, ei radiota eikä kelvollista Linux-tukea. Seuraavaa soitinta hankittaessa voikin laitteen Linux-tuki olla ratkaisevassa asemassa, tai sitten vaan täytyy yksinkertaisesti hankkia samalla kertaa sekä Macbook että iPod.

Amarok

Suomenkielinen Voikko-oikoluku, Linux ja OpenOffice.org

Testailin vuosi sitten Linuxissa Voikko-oikolukua, joka tarjoaa avoimen lähdekoodin oikolukua ja tulee korvaamaan suljetumman Soikko-oikoluvun. Kyseiset testit eivät sujuneet kovin lupaavasti, mutta vuoden aikana on tapahtunut kehitystä. Voikko on käännettävissä lähdekoodista Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle, mutta edelleen parhain tuki löytyy Linuxille. Windowsille on saatavilla valmis asennuspaketti OpenOffice.orgia varten.

Linuxissa Voikon käyttö onnistuu helposti Debianissa, Ubuntussa ja Mandrivassa, joissa oikoluku tulee jakelun mukana ja OpenSUSEen löytyy valmiit asennuspaketit. Gentoolle ja Fedoralle on vastaavasti saatavilla kokeelliset asennuspaketit. Gentoo-käyttäjän näkökulmasta vaikuttaa siis hyvältä.

Gentoohon tarvittavat kokeelliset ebuildit löytyvät Gentoon Finnish -projektin ohjelmistohakemistosta (overlay). Uuden ohjelmistohakemiston asettaminen Gentoon Portageen onnistuu käyttämällä Layman-ohjelmaa, joka automatisoi muun muassa ebuildien hakemisen ja hallintaan tarvittavat asiat. Gentoon globaalista overlay-listasta löytymättömän overlayn tiedot lisätään tekemällä tiedot sisältävä xml-tiedosto ja lisäämällä tiedot sen sijainnista Laymanin asetustiedostoon. Tämän jälkeen voidaankin lisätä finnish-overlay Laymanin hallintaan (layman -a finnish), joka samalla hakee siihen liittyvät ebuildit.

Tarvittavan ohjelmistohakemiston lisäämisen ja pakettien hakemisen ohessa lisäsin Gentoon USE-asetuksiin ”tmispell”, jolla saadaan ispell käyttämään tmispell-liityntää. Tämän jälkeen kaikki olikin valmiina voikko, openoffice-voikko ja tmispell -ohjelmien kääntämiselle, joka sujuikin onnistuneesti. Vuoden takaiseen testailuun verrattuna lopputulos oli selkeästi parempi, tosin tällä kertaa käytössäni oleva Linux oli muuttunut 64-bittisestä 32-bittiseksi. Myös 64-bittisessä ympäristössä paketeista kääntyivät openoffice-voikko:a lukuunottamatta kaikki tarvittavat. OpenOffice.orgilla on hieman ongelmia laajennusten asennuksen suhteen.

Nyt Voikko-oikoluku on käytössä oikolukua tukevissa ohjelmissa kuten OpenOffice.orgissa ja suomenkielisen oikoluku -laajennuksen asentamisen jälkeen myös Firefoxissa ja Thunderbirdissä, joissa on nyt mahdollista käyttää Soikkoa tai Voikkoa. Verrattuna pelkän Soikon asentamiseen OpenOffice.orgille, on ainakin Gentoossa Voikon kääntäminen ja asentaminen hieman työläämpää, mutta vain lopputulos ratkaisee. Lisäksi Voikkoa käyttämällä oikoluku saadaan samalla moneen muuhunkin Ispell-oikolukua tukevaan KDE-ohjelmaan.

OpenOffice.org ja tiedostojen käyttö NFS:n ylitse

OpenOffice.org on kelpo toimisto-ohjelma, mutta toimivuudesta löytyy välillä ovelia ominaisuuksia. Tällä kertaa OpenOffice.org Writer ei halua avata NFS:llä jaettuja tiedostoja kirjoitus-tilaan, vaan käsittelee tiedostoja vain luku-tilassa. Tähänkin ominaisuuteen taisin törmätä jo aikaisemmin, mutta jo kertaalleen unohdin miten asian ratkaisin.

OpenOffice.orgin ja NFS:llä jaettujen tiedostojen ongelmasta löytyy keskustelua LinuxQuestions.org -foorumilta ja OpenOffice.orgin -foorumilta ja ongelmaan on ilmeisesti kaksi ratkaisua. Ratkaisu 1) on vaihtoehdoista parhain.

1) Saadaan tiedostojen lukittuminen toimimaan eli NFS:n rpc.statd on toiminnassa sekä palvelimella että asikas-koneessa. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä NFS-levyjakojen liittämistä uudelleen (/etc/init.d/nfsmount restart).

2) Muokataan soffice-tiedostoa ja kytketään tiedostojen lukot pois päältä. Gentoossa soffice löytyy hakemistosta /usr/lib/openoffice/program/soffice. Kyseisestä tiedostosta etsitään alla olevat rivit, jotka kommentoidaan pois:

# file locking now enabled by default
SAL_ENABLE_FILE_LOCKING=1
export SAL_ENABLE_FILE_LOCKING

Tiedosto-lukkojen poistaminen on periaatteessa turvatonta, mutta yhden käyttäjän ympäristössä ei NFS:llä jaettuun tiedostoon ole pääsyä kuin itsellä. Ilmeisesti myös NFSv4:n käyttäminen korjaisi tiedostojen lukkojen kanssa olevat ongelmat, mutta tällä hetkellä NFSv4 on merkitty kernelissä vielä kokeelliseksi ominaisuudeksi. Parempi luottaa tiedostojärjestelmiin liittyvien asioiden kanssa testattuihin ominaisuuksiin ja NFSv3:een.

Päivitys, 5.9.2007:
Ilmeisesti ongelma OpenOffice.orgin ja NFS:n kanssa ei ollutkaan OOo:ssa, sillä hieman lisää testailtuani ja planeettojen osuessa oikeaan asentoon, tiedostolukot alkoivat toimia ihan normaalisti. Enää ei tarvitse uudelleen liittää NFS-levyjä, vaan statd hoitaa homman suoraan startista. Perinteisesti, heti kun asiasta valitettaa tai tässä tapauksessa kirjoitettaa, ongelma mystisesti häviää.

Formula 1 -lähetykset netistä näkyvät myös Linuxissa

Aiheesta kannattaa lukaista tuoreempi Formula 1 -lähetykset netistä 2009 -kirjoitus.

Kirjoitin aikaisemmin Formula 1 -lähetysten katsomisesta netistä Windowsissa ja sama onnistuu myös Linuxissa. Sopcastista on Linuxille tarjolla komentoriviltä toimiva ohjelma, jolla ensin haetaan videostreami, jota voidaan sitten katsella Mplayerilla tai Vlc:llä. Alkutoimenpiteet ovat hieman työläämmät verrattuna Windowsiin, mutta vain lopputulos merkitsee.

SopCastin komentoriviohjelman käyttämiseksi Linuxissa löytyy pääasiassa kaksi vaihtoehtoa. 1) käytetään SopCastin komentoriviohjelmaa ja määritellään kanava käsin tai 2) käytetään graafista käyttöliittymää QSopCastia ja klikkaillaan näkyviin halutut kanavat. Kolmantena vaihtoehtona olisi tietenkin SopCastin ajaminen Winen kautta, mutta se vaatii jo hieman enemmän virittämistä.

1) SopCastin tarjoaman Linux-ohjelman käyttäminen komentoriviltä vaatii hieman työtä, koska katsottavan kanavan osoite pitää määritellä käsin, eikä sopivaa kanavaa voi vaan klikkailla selaimesta kuten Windowsissa. Kanavan hakemiseksi ja katsomiseksi ajetaan ensin komento, joka on muotoa: ./sp-sc-auth sop://broker.sopcast.com:3912/<kanava> 3908 8908 > /dev/null &. Komennossa määritellään osoite, josta kanava löytyy, kanavan numero ja viimeiseksi portti (8908), johon ohjelma kanavaa lähettää. Tämän jälkeen voidaan katsella kanavaa suuntaamalla Mplayer osoitteeseen: http://localhost:8908/tv.asf. Kanavien numerot löytyvät MyP2P urheilukanava -sivustolta.

2) Käyttämällä QSopCastia eli SopCastin komentoriviohjelmalle löytyvää graafista käyttöliittymää, saadaan hieman samantyylinen liityntä ohjelman käyttöön kuin Windowsissa. QSopCastin käyttäminen Gentoossa on helppoa, sillä Gentoon Bugzillasta löytyy ebuildit sekä SopCastin binäärille että QSopCastille. Käytännössä QSopCast käyttää taustalla SopCastin komentoriviohjelmaa, hakee käyttäjälle kanavalistauksen ja tarjoaa napin halutun toisto-ohjelman kuten Mplayerin käynnistämiseksi. Ennen ohjelman toimimista piti tosin hieman korjata Bugzillasta löytyvää ebuildia, koska ebuildiin oli määritelty väärä hakemisto, josta SopCastin paketti löytyy. Käytettävyydeltään QSopCast on näppärämpi kuin komentoriviohjelma, mutta välillä kanavalistauksen hakemisessa tuntuu olevan vaikeuksia.

Urheilulähetysten katsominen ei ole kenties yhtä yksinkertaista Linuxissa kuin Windowsissa, mutta yhtä lailla toimivaa. Turkin Formula 1 -kisat näkyivät kelvollisesti, vaikka Star Sportsin tarjoama kuva tuntui olevan pikselimössömpi kuin viime kerralla SpeedTV:n kanavavirtaa katseltaessa. Parhainta tälläkin kertaa oli selostus, joka tarjosi jotain muutakin kuin yltiöpäistä hehkutusta. Kokonaisuutena F1-ajot olivat (tälläkin kertaa) kohtalaisen tylsää katsottavaa.

SopCastin tarjoamien kanavien kuvanlaatu vaihtelee, ollessaan parhaimmillaan kelvollista ja heikoimmillaan siedettävää. SopCastin kanavalistauksesta löytyy kaikenlaisia ohjelmia ja esimerkiksi luultavasti kiinan- ja englanninkielellä tekstitetty Linnunradan käsikirja liftareille oli laadultaan jo melkein hyvä. Ei toki lähelläkään edes television kuvanlaatua, mutta parempaa viihdettä kuin televisiosta yleensä.

SopCast ja Mplayer Kanavalista ja asetukset
QSopCast QSopCast