Avainsana: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

Enemmän irti Wrt-tukiasemasta

Lifehacker -sivustolla on käsitelty Linksys WRT54GL:n firmwaren päivittämistä DD-WRT -firmwarella. ”Hack Attack: Turn your $60 router into a $600 router” -artikkelissa kerrotaan mitä firmwaren päivittämiseen tarvitaan ja miten päivitys etenee. Päivityksen jälkeen avoimella firmwarella saadaan edulliseen WLAN-tukiasemaan käyttöön samoja ominaisuuksia, kuin mitä kalliimmissa tukiasemissa on. Artikkelissa lisätään tukiaseman lähetystehoa ja otetaan käyttöön QoS (Quality of Service), jolla voidaan määrätä eri prioriteetteja erilaiselle liikenteelle kuten p2p tai VoIP.

Artikkeli on kohtalaisen pintapuolinen, mutta Wrt-tukiaseman firmware päivitys on kohtalaisen helppo ja ainakaan OpenWrt -firmwaren asentamisessa ei ollut mitään ihmeellistä. Omat kokeilut OpenWrt:n ja iBookin Airportin kanssa kyllä jättivät hieman toivomisen varaa ja enemmän testausta olisi tarvittu muun muassa salausten säätämiseen. Käytettävyydeltään OpenWrt:n web-käyttöliittymä oli parempi kuin Linksys WRT54GL:n normaalin firmwaren mukana tuleva hallintasysteemi.

Linuxdevices.com uutisoi, että myös Linksysin VxWorks:iä käyttävään 5-version WRT54G WLAN-tukiasemaan on mahdollista päivittää Linux käyttämällä muokattua DD-WRT -firmwarea. Verrattuna WRT54G tukiaseman 4-versioon ja on tuoreemmassa 5-versiossa vähemmän tilaa ohjelmistoille ja siihen mahdutettu DD-WRT-firmwaren ”micro-versio” jättääkin pois osan paketeista.

NVIDIA:lta uudet ajurit Linuxille, X.Org 7.1

NVIDIA julkaisi viimeinkin uudet versionumeroa 1.0-8774 kantavat näytönohjainajurinsa Linuxille. Tämä päivitys on siinä mielessä merkittävä, että nyt NVIDIAn binääriajurit toimivat myös X.Org 7.1:n kanssa. Xorg 7.1:n ABI-muutosten (Application binary interface) takia binääriajureiden käyttäjät joutuivat ~amd64 -arkkitehtuuria (testing) käyttäessä estämään portagen päivittämästä Xorg 7.1:n liittyviä paketteja. Uusia ajureita on odoteltu toukokuun loppupuolelta lähtien, jolloin Xorg 7.1 julkaistiin. Tukea AIGLX:lle saadaan silti vielä odottaa 1.0-9XXX -sarjan ajureihin asti.

Uusien ajurien tärkeimmät uudistukset ovat:

  • Added support for X.Org 7.1.
  • Added support for XVideo with the Composite X extension when using X.Org 7.1.
  • Improved interaction with newer Linux kernels.

Gentoossa uudet NVIDIAn ajurit löytyvät portagesta, mutta ebuildit vaativat hieman puukottamista, kun eilen X.Org 7.1:n ja uudet ajurit asensin. Xorg-serverin ebuildissa on blokattu nvidia-drivers ja vastaavasti nvidia-driversin ebuildissa xorg-serverin tuorein versio. Kunhan kyseiset esteet poistaa, asentuu uusi X.Org hienosti. Ebuildeihin vaadittavat muutokset ovat kohtalaisen yksinkertaiset ja niistä voi lukea lisää vaikkapa Gentoo foorumilta.

Gentoo ja USE-flagit, sasl

Gentoon USE-flagit ovat käteviä ja ongelmallisia, jos ei osaa jo ohjelmaa asentaessa ottaa huomioon mitä ohjelman ominaisuuksia tarvitsee ja haluaa. Jos ohjelman ominaisuuden x määrittävää USE-flagia ei ole määritetty, ei kyseistä ominaisuutta ole ohjelmassa käytettävissä.

Puutteellisten USE-flag asetusten huomasin taas kerran, kun asentelin KMailin ja yritin kirjautua SASL-authentikaatiota tukevaan IMAP-laatikkoon. Virheilmoitus ”SASL authentication is not compiled into kio_imap4” kertoi kaiken ja komentamalla ”echo ”kde-base/kdepim-kioslaves sasl” >> /etc/portage/package.use” ja ”emerge kdepim-kioslaves” kaikki taas toimi kuten pitikin.

Bash -shellin pikakomennot

All About Linux -blogissa on listattuna Bash-shellin pikakomentoja. Toinen komentorivin käyttämistä helpottava ominaisuus on Bashin täydennys -ominaisuus, esimerkiksi kirjoittamalla grep — ja painamalla kahdesti Tabia, saa listan mahdollisista parametreistä.

Gentoo, soikko, voikko ja OpenOfficen suomenkielinen oikoluku

Näin opiskelusyksyn lähestyessä piti lämmittelyksi kirjoittaa lyhyet puolen sivun raportit viime viikon Kesäkoulun esityksistä. OpenOffice.org Writer auki, raportit kasaan, mutta missäs se oikoluku olikaan? Soikko, tuo oikolukija OpenOffice.orgiin, oli päättänyt hävitä ja kellon lähestyessä uhkaavasti puoltayötä, piti raportit lähettää ilman tarkempaa oikolukua. Ei sinällään, etteikö kiire olisi tullut, tai kirjoittamista olisi voinut aloittaa vaikkapa eilen.

Oli siis aika tutustua Soikon uudelleenasentamiseen. Ensimmäinen yritys portagesta tuotti pyöreän nollan, joten seuraavaksi hakusanat Googleen, joskin olisin ollut nopeammin perillä menemällä suoraan Gentoon Bugzillaan ja Soikon ebuildiin, johon myös päädyin kiertämällä Linux.fi:n Soikko-ohjeen kautta. Soikon ebuildista päädyin uuteen viritelmään avoimesta suomenkielisestä oikoluvusta eli Voikkoon ja sen ebuildiin. Voikon lisäksi tarvittiin vielä parit ebuildit Bugzillasta, suomi-malaga ”Finnish language morphology” ja malaga ”natural language morphology” ja ~x86 keywordit portage.keywordsiin. Onneksi tajusin vasta kaikki ebuildit portage-overlayhin naputeltuani, että vaadittavat tiedostot ja puurakenteen olisi voinut ladata Voikko-oikolukuohjemiston -kotisivulta lataamalla asennusohjeissa olevan Gentoon hunspell-fi -portage overlayn. Aivan sama, lopputulos oli kuitenkin, että ebuildit olivat asetettuina ja kaikki valmiina asennukseen.

Tässä vaiheessa toiveet olivat vielä korkealla, mutta se ei kauaa kestänyt. Asennus loppui heti ensimmäiseen pakettiin, kun malagan ebuild ei halunnut patchata Makefileä. Kiva, kiitos ja näkemiin. Ei ongelma logien perusteella suuri ollut, mutta riittävä. Hieman tälläistä sitä voi epävakailta (unstable) ja kehityksen alla olevilta ohjelmistoilta olettaakin. Gentoon ebuilditkin olivat vasta noin kuukauden vanhoja, joten testauskin varmaan aika vähäistä. Myös ~x86 keyword lupaa aina hyvää, kun alustana on ~amd64.

Loppujen lopuksi latasin Soikon ja oikoluku oli OpenOffice.orgissa toiminnassa vajaassa minuutissa. Olisihan se ollut ihan liian helppo ratkaisu asentaa suosiolla ekana Soikko ja jättää Bugzillassa olevat ohjelmat rauhaan.

Päivitys, 16.12.2007:
Vuosi myöhemmin suomenkielinen Voikko-oikoluku, Linux ja OpenOffice.org tulevat ihan hyvin keskenään toimeen. Ainakin 32-bittisessä ympäristössä.

Adobe jatkaa Flashin kehittämistä Linuxille

Cnet News uutisoi, että Adobe ilmoittaa palaavansa Flash Playerin Linux-version kehittämiseen ja suunnittelee saavuttavansa saman tason, eli Flashin 9. version, joka on saatavissa Windowsissa ja Mac OS X:ssä. Hyvä uutinen Linux-käyttäjille, sillä Linuxille on saatavissa tällä hetkellä Flash 7 ja jotkut web-sivut vaativat jo Flash 8:ia.

Kompose tuo osan Exposea Linuxille

All about Linux kirjoittaa KDE:n ohjelmasta nimeltä Kompose, joka periaatteessa vastaa Mac OS X:n Expose -ohjelmaa. Käytännössä Kompose ottaa ruudunkaappaukset eri ikkunoista ja pikanäppäintä [Ctrl+Shift+J] painettaessa järjestää ne riveihin, niin että kaikki nykyisen virtuaalityöpöydän ikkunat ovat näkyvillä. Ikkunat voi ryhmitellä myös virtuaalityöpöydittäin tai näyttää kaikki ikkunat kerrallaan.

Kompose käyttää Imlib2:sta kuvien näyttämiseen ja näyttää ikkunakuvat sulavasti ainakin koneella, jossa on AMD64 2.0GHz ja 1GB muistia. All About Linux:ssa Komposea testattiin kokoonpanolla, jossa oli Pentium 4 2.0GHz ja 256 MB muistia.

Gentoossa Komposen asentaminen onnistuu kätevästi komennolla:

# emerge kompose

Kompose tekee samat tai ainakin melkein samat toiminnot kuin Expose, mutta jokainen ikkuna on staattinen elemenetti, kun taas Exposessa ikkunat ovat eläviä, eli esimerkiksi elokuvat jatkavat pyörimistään. Kompose on kätevä ikkunoiden välillä hyppimiseen klikkailemalla haluttua ruutua, mutta nopeammin ikkunat vaihtuvat perinteisellä Alt-Tab -yhdistelmällä.

En ole Mac OS X:ssäkään erityisen aktiivisesti Exposea käyttänyt, eikä Komposekaan juuri enempää lämmitä. Näyttää kivalta ja on kohtalaisen kätevä, mutta ikkunoiden pienentäminen alapalkkiin ja Alt-Tabilla niiden välillä pomppinen kyllä riittävät.

KDE Kompose