Kategoria: kirjat

HelMet tarjoaa e-lehtiä Zinio-palvelun kautta

Olen pitkään pitänyt kirjastoa vain fyysisten kirjojen, videoiden ja lehtien lainaamis- tai lukupaikkana, mutta HelMetin tarjoamat nykyaikaiset palvelut pystyvät yllättämään. Nyt HelMet-kirjastot avasivat Zinio-lehtipalvelun asiakkailleen ensimmäisenä kirjastona Pohjoismaissa ja voit lukea e-lehtiä missä ja milloin vain. Uudessa e-lehtikokoelmassa on luettavissa lähes 200 vieraskielisen aikakauslehden digitaalista näköislehteä. Zinio-lehtipalvelun kautta toteutettu e-lehtien tarjonta englantia osaavalle lukijakunnalle on mainio lisä kirjaston etäpalveluihin jo aikaisemmin testaamani e-kirjapalvelun kaveriksi. Kokonaisuutena Zinion lukusovellukset ja näköislehdet toimivat hyvin sekä tietokoneella että mobiililaitteilla, mutta palvelun toteutus lehtien ”lainaamisen” osalta on hieman hankala.

HelMet ja Zinio-lehtipalvelu

Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot avasivat Zinio-lehtipalvelun asiakkailleen keväällä ensimmäisenä kirjastona Pohjoismaissa ja e-lehtikokoelmassa on luettavissa lähes 200 vieraskielisen aikakauslehden digitaalista näköislehteä. Zinion kautta kirjastot voivat tarjota vieraskielisiä yleisaikakauslehtiä useista kymmenistä eri aihepiiristä muun muassa: uutiset, talous, ruoka, urheilu, lemmikit, sisustus, puutarha, autot, veneet, valokuvaus, naisten lehdet, tiedelehdet. HelMet-kirjaston lehtikokoelma koostuu 21 eri aihepiiristä ja kattaa laajasti eri aihepiirit: uutis-, talous- ja tiedelehdet, urheilu- ja musiikkilehdet sekä naistenlehdet ja erikoislehdet aiheista kuten vaikkapa koti ja sisustus, puutarha, tai veneily ja ilmailu. Ziniossa ei ole varsinaista arkistoa, vaan tarjolla ovat lehtien uusimmat numerot, mutta ladattujen lehtien vanhemmatkin numerot säilyvät lukijassa. Palvelu on käytettävissä lukuisilla eri alustoilla ja päätelaitteilla kotoa käsin (lehtiin on etälukuoikeus) tai asiakaspäätteillä kirjastossa. Palvelu on tällä hetkellä käytössä vain HelMet-kirjastoissa, mutta tietääkseni kirjastokortin voi hankkia, vaikka ei asuisikaan pääkaupunkiseudulla, kunhan hakee kortin ja tunnusluvun paikanpäältä.

Palvelun käyttöönotto ja lehtien lainaaminen on hieman monimutkainen, sillä Zinion käyttöä varten on luotava kaksi tiliä: RBDigital Gateway –tili lehtikokoelman selaamiseen ja Zinio-tili lehtien lukemiseen. RBDigital Gateway –tilissä ja Zinio-tilissä käyttämäsi sähköpostiosoitteen on oltava sama, jotta järjestelmä osaa lisätä ”lainatut” kirjat Zinion valikoimaan. Lehtikokoelmaan kirjaudutaan RBDigital Gatewayn kautta, josta voidaan valita halutut lehdet lisättäväksi Zinio-tilille. Tarkemmat ohjeet tilien luomiseksi kannattaa lukaista HelMetin artikkelista. Zinio-lehtipalvelun ja RBDigital Gatewayn tunnusten tekemisen ja lehtien lisäämisen jälkeen lukijalla ovat saatavilla luettavaksi päätelaitteesta riippumatta Zinioon lisätyt lehdet ja ne päivittyvät sinne sitä mukaa, kun RBDigitalissa niitä lisäilee.

E-lehtien lukeminen vaatii hieman tottumista, mutta vaikka perinteisissä lehdissä lukukokemus on jotenkin miellyttävämpi, tarjoavat sähköiset lehdet tiettyjä etuja kuten lehtien sivujen kirjainmerkkaaminen, sisällysluettelo klikkaaminen, haku-toiminto, linkkien klikkaaminen ja helpompi säilytettävyys. Lisäksi lukusovellus muistaa mille sivulle jäit lehteä lukiessasi. En tosin saanut hakua toimimaan digitaalisissa näköislehdissä.

Muita etuja Ziniossa ovat sen sosiaaliset toiminnot, sillä artikkeleita voi jakaa sosiaaliseen mediaan kuten Facebookiin, Twitteriin, lähettää sähköpostilla tai sisällyttää nettisivulle. Jako toimiikin oikein kätevästi, sillä jaettu sivu voidaan esikatsella Zinion Web-palvelun kautta, vaikka lehteä tai Zinio-tiliä ei omistaisikaan. Tämä tosin toimii vain lehdillä, jotka ovat luettavissa selaimen kautta. Esimerkiksi esikatselu kesäkuun Mountain Biking UK -lehden sivulla 124 olevaan ohjaustanko-testi ei toimi, mutta kesäkuun PC Magazinessa sivulla 92-93 oleva Samsung Galazy S4 testin esikatselu toimii. Ilmeisesti lehtien numeroihin on käytössä muutava ”zoomaus”, johon esikatselu pohjautuu.

Uusimmat lehdet eivät päivity Zinio-kokoelmaan automaattisesti, vaan lukijan pitää ne lisätä erikseen RBDigital Gatewayn kautta. Uusien lehtien lisäämistä hankaloittaa se, ettei RB Digitalissa ole omien suosikkilehtien listaa, vaan koko lehtikokoelmaa selataan aina kerralla ja saatavilla ovat lehtien viimeisimmät numerot. Tältä osin RBDigital Gateway on toteutettu tökerösti, sillä palveluun tarvitaan kuitenkin erillinen tili, johon suosikkilehdet voitaisiin helposti lisätä.

RBDigital Gateway

helmet_zinio_2013-04-25_152124

RBDigital Gateway tarjoaa portaalin erilaisten digitaalisten palveluiden käyttämiseen ja HelMetin lehtikokoelmiin kirjaudutaan RBDigital Gatewayn HelMetin Zinio -sivuston kautta. Lukemista varten lehdet on klikkaamalla siirrettävä RBDigitalin kokoelmasta henkilökohtaiseen Zinio-kokoelmaan, jota käytetään Zinion sovelluksella tai selaimella.

Käytännössä RBDigital Gateway toimii vain varmentajana ja klikattaessa valikoimissa olevaa lehteä, avautuu Zinio-lehtipalvelu ja uusi lehti lisätään listalle. Tämän jälkeen uusi lehti näkyy myös muissa päätelaitteissa. Ratkaisu on hieman selkeämpi kuin testaamassani e-kirjapalvelussa, joissa kirjaston ja maksullinen kokoelma olivat sekaisin samassa palvelussa.

Lehtivalikoima

HelMetin artikkelin kommenteissa oli listattuna kirjaston lehtikokoelmasta löytyvät lehdet, joita on aika liuta:

.net, 100 Best Cookies, 3D World, 4 Wheel & Off Road, American Poetry Review, American Spectator, Analog Science Fiction and Fact, Android Magazine Australia, Artists & Illustrators, Astronomy, Avenue, Aviation Classics, Aviation Week & Space Technology, Backpacker, Bead&Button, BeadStyle, Beer Connoisseur Magazine, Bicycle Times, Bicycling, Bloomberg Businessweek, Bloomberg Businessweek-Europe Edition, Boating, Canoe & Kayak, Car and Driver, Classic Dirt Bike, Classic Racer, Classic Rock, Classic Toy Trains, Classics Monthly, Clean Eating, Climbing, Clin d’oeil, Comics and Gaming Magazine, Computer Music, Cosmopolitan, Country Gardens, Country Living, CrossStitcher, Cycle World, Cycling Plus, Diabetic Meals Made Easy, Digital Camera World, Digital Photo, Digital PhotoPro, Digital SLR Photography, Discover, Dogs Life, Drawing, Dreamscapes Travel & Lifestyle Magazine, Dwell, EARTH Magazine, Economist, EcoParent, Electronic Musician, Elevation Outdoors, Elle, ELLE DECOR, ESPN The Magazine, Esquire, Every Day with Rachael Ray, Family Circle, Family Handyman, Family Handyman Get Organized!, Fast Bikes, Flying, Food Network Magazine, Forbes, Fortean Times Paranormal Handbook, Future Music, Games, Gamesmaster, Garden Making, Girls’ Life, Golf & Travel, Golf Tips, Good Housekeeping, Good Times, Guitar Player, Guitar Techniques, Guitarist, Handcrafted Jewelry, Harper’s Bazaar, Health & Fitness, Hockey News, Horse & Rider, House & Home, House Beautiful, ImagineFX, Inked, Inter Art Actuel, International Tattoo Art, Interweave Crochet, Interweave Knits, iPad for Parents, iPhone Life, Kitchen Garden, Knit Wear, Knitscene, Knitter’s Magazine, L’actualite, La Cucina Italiana US, Ladies Home Journal, Les Idees de ma maison, Lowrider, Macworld, Maison & Demeure, Marie Claire, Martha Stewart Living, Martha Stewart Weddings, Men’s Fitness, Men’s Health, Modern Patchwork, Mother Jones, Motor Trend, Motorcyclist, Mountain Biking UK, National Geographic Interactive, National Geographic Traveler Interactive, Natural Bodybuilding & Fitness, Natural Health, New York Review of Books, Newsweek, O, The Oprah Magazine, OK! Magazine, Organic Gardening, Outdoor Life, Outdoor Photographer, Parenting Early Years, Parenting School Years, PC Magazine Digital Edition, PCWorld, Pets, Poker Player, Popular Mechanics, Popular Photography, Popular Science, Practical Horseman, Publishers Weekly, Quilters Companion, Reader’s Digest, Rolling Stone, Runner’s World, Running Times, Saltscapes, Saveur, Science, Scuba Diving, Seventeen, Skiing, Slow Cooker, Slow Cooking, Smithsonian Magazine, Snowboarder, Sound & Vision, Sport Fishing, Sportsnet Magazine, Stereophile, Taste of Italia, Thrasher Skateboard Magazine, Total Film, Traditional Home, Trains, Transworld Skateboarding, Transworld Snowboarding, Triathlon Plus, Ultimate Guide to Amazon Kindle, Ultimate Guide to Android Tablets, Urban Ink, Us Weekly, Utne Reader, Vibe Magazine, Warp, Wild, Wine Access, Women’s Adventure Magazine, Women’s Health, Woodcraft Magazine, Writer, Yoga Journal, Yoga Yoghismo, Your Family

Lukusovellukset

Zinion tarjoamia lehtiä voi lukea useilla eri alustoilla sekä tietokoneella että mobiilisti. Lukuohjelma on saatavilla seuraaville laitteille: PC, Mac, iPhone, iPad, Android, Nook HD/HD+, Kindle Fire/Fire HD, Windows 8 ja Blackberry Playbook. Lisäksi useiden lehtien lukeminen onnistuu myös selaimen kautta, jos Flash-lisäosa on käytössä. Luettaessa lehtiä sovelluksella, ei tarvita nettiyhteyttä. Ziniossa olevat lehdet, kirjanmerkit ja suosikit synkronoituvat Zinion tilin kautta eri lukulaitteille.

Android

Digitaalisten näköislehtien lukeminen onnistuu kohtalaisesti myös pienellä 7″ -näytöllä varustetulla Asuksen Nexus 7 -Android tabletilla, riippuen hieman lehden taitosta. Toisissa lehdissä pieni ja ahdas taitto tekevät lukemista hankalaa jopa yhden sivun näkymässä ja toisissa väljästi taitetuissa lehdissä lukeminen onnistuu hyvin kahden sivun näkymässäkin 1280×800 -tarkkuuden näytöllä. Sivujen vaihdossa on pieni viive, mutta muuten lukusovellus ja lehtien lukeminen toimii mainiosti, eikä siitä ole juurikaan kommentoitavaa.

zinio_nexus-7_2013-05-22-13-50-04_main zinio_nexus-7_2013-05-22-13-50-46_lib zinio_nexus-7_2013-05-22-13-51-07_lib-edit zinio_nexus-7_2013-05-22-13-59-38

zinio_nexus-7_2013-05-22-14-07-22 zinio_nexus-7_2013-05-22-14-08-32 zinio_nexus-7_2013-05-22-14-08-35 zinio_nexus-7_2013-05-22-14-11-15

Mac, PC ja Web

Tietokoneella Zinion valikoimissa olevia lehtiä voi lukea joko suoraan selaimessa tai erillisen lukusovelluksen kautta. Kaikki lehdet eivät ole saatavilla selaimen kautta, vaan vaativat erillisen lukusovelluksen, mutta en keksinyt mitä eroa niillä on. Web-selaimessa lukusovellus pyörii Flashilla ja erillinen Zinio Reader 4 on toteutettu Adobe Airilla, joten lukukokemus on aikalailla sama luki lehteä selaimessa tai ei. Toteutuksestaan johtuen Zinion lukusovellus ei ole kovin kevyt, sillä etenkin selattaessa lehteä useamman sivun näkymässä toiminta hidastelee 2 Ghz Core 2 Duo -prosessorilla varustetulla koneella.

Kunnollisella 22″:n 1920×1200-tarkkuuden monitorilla lehtien lukeminen onnistuu kelvollisesti ilman zoomailua kahden sivun näkymässä, mutta paremmin käännettäessä näyttö pystyyn yhden sivun näkymän kera. Vastaavasti lukukokemus 13″ Macbookin 1280×800-tarkkuuden näytöllä ei ole kovin miellyttävä, jos teksti on jo lähtökohtaisesti pientä. Muun muassa Gamemaster ja MTB UK ovat hieman tihrustelua Macbookilla ilman zoomailua, mutta vastaavasti PC Magazine on paljon luettavampaa, sillä lehden taitto on väljempää ja teksti on suurempaa. Vertailukohtana samalla näytön tarkkuudella varustetulla 7″ tabletilla lukeminen on miellyttävämpää, kun näytön voi kääntää pystyyn yhden sivun näkymää varten.


Yhteenveto

HelMetin tarjoamat palvelut yllättivät taas monipuolisuudellaan ja e-lehtien tarjonta englantia osaavalle lukijakunnalle on mainio lisä kirjaston etäpalveluihin jo aikaisemmin testaamani e-kirjapalvelun kaveriksi. Zinion lukusovellukset ja näköislehdet toimivat hyvin sekä tietokoneella että mobiililaitteilla, vaikka tuntuvatkin olevan hieman raskaita ja lehtien nopean pläräilyn voi sivunvaihto viiveen takia unohtaa. Omalle lukulistalle päätyivät muun muassa Mountain Biking UK, Bicycling, Cycling Plus, Gamemaster, PC Magazine, PC World, ja Sound & Vision.

Palvelussa on toki omat puutteensa etenkin lehtivalikoiman osalta, sillä Zinio-palvelusta ei löydy ”lainattavaksi” suomalaisia lehtiä, ja uudet lehdet pitää aina ”lainata” erikseen RBDigital Gateway -palvelun kautta, joka on hieman tökerösti toteutettu. Kuten kommentoin E-kirjastopalveluidenkin osalta, on myös Zinio sekoitus kirjaston tarjoomaa ja maksullista palveluita, mutta jako eri tarjoomiin on selkeämpi, kun Zinio-sovelluksen kautta ei voi kirjaston valikoimaa edes selata, vaan se tehdään vain selaimen kautta RBDigital -portaalissa. Tavallaan toimivaa, mutta kuitenkin hieman hankalaa, sillä RB Digitalissa ei ole erikseen omien valittujen lehtien listaa, vaan näkymässä ovat kaikki tarjolla olevat lehdet.

Kokonaisuutena HelMet-kirjaston tarjoama lähes 200 aikakauslehden digitaalisten näköislehtien valikoima Zinio-lehtipalvelun kautta on mainio palvelu, mutta pienellä vaivalla sen käytöstä olisi varmasti saatu hieman käyttäjäystävällisempi. En kuitenkaan valita :)

Seuraavaksi HelMetin palveluiden pilotointiin on ilmeisesti tulossa IndieFlix-elokuvapalvelu, jossa kirjaston asiakkaat voivat katsoa verkon kautta eri festivaaleilla, kuten Cannesissa ja Sundancessa palkittuja elokuvia. Sitä odotellessa.

HelMetin e-kirjastot: käteviä, mutta hieman hankalia

Sähköiset kirjat ovat viime vuosina yleistyneet lukulaitteiden ja tarjonnan parantuessa, ja niitä voi jopa lainata kirjastoista, vaikkakin kohtalaisen rajatusti verrattuna fyysisiin kirjoihin. Pidän itse enemmän oikeiden teosten lukemisesta, sillä niissä on sitä jotain, mutta pitihän se testata HelMetin e-kirjastojen tarjonta ja toimivuus. Lyhyen testin perusteella voi todeta, että HelMetin tarjoamat kolme e-kirjastoa ovat kohtalaisen käteviä, mutta turhan hankalia: kirjavalikoima on suhteellisen kapea, siirto lukulaitteeseen hankalaa, lukuohjelmat kohtalaisia, teoksilla teennäiset lainausmäärärajoitukset ja laina-ajat ovat lyhyitä.

Olen jo vuosia hyödyntänyt kirjastojen tarjontaa fyysisten kirjojen osalta, mutta vasta nyt huomasin, että teoksia voi nykyään lainata myös sähköisesti HelMet-kirjaston tarjoamista e-kirjapalveluista. HelMet tarjoaa kolmen eri palvelun kautta kirjastokortin omistajalle sähköisiä kirjoja sekä tietokoneelle (Windows, Mac) että tableteille (iOS, Android).

Lukusovellukset

E-kirjojen lainaamiseen löytyy lyhyet ohjeet HelMet-kirjaston sivulta, joissa käsitellään tietokoneella ja mobiililaitteella kirjojen lukeminen eri palveluissa. Android ja iOS -laitteilla ohjeistetaan Bluefire Readerin käyttöön ja Windowsissa ja Mac OS X:ssä Adobe Digital Editionsin käyttöön. Lukusovellukset vaativat toimiakseen Adobe-tunnuksen (Adobe ID).

Tietokoneella e-kirjojen lainaaminen onnistuu muutamalla välivaiheella, mutta mobiililaitteilla asiat voi tehdä hankalastikin. Jos kirjoja selaa suoraan tabletilla, onnistuu teoksen lataaminen lukulaitteeseen kuten tietokoneella, mutta muuten e-kirja-tiedoston latailu ja siirto lukulaitteelle on työlästä.

Android

HelMetin e-kirjastot toimivat muun muassa Android-laitteilla, jossa lukusovelluksena on Bluefire Reader. Sovellus toimii ihan pätevästi ja tarjoaa ne toiminnot, joita lukusovellukselta voi olettaa e-kirjaston teosten lukemiseen. Lukeminen toimii myös ilman nettiyhteyttä ja sovellus tarkistaa teosten laina-ajan ilman nettiyhteyttäkin.

Helpoiten lukulaitteella lainattujen kirjojen lukeminen sujuu, kun käyttää itse lukulaitetta teosten lainaamiseen, jolloin Bluefire Reader osaa avata ladattavan tiedoston suoraan. Ebibissä ei ole erikseen mobiilikäyttöliittymää, mutta ainakin Androidissa Chromella e-kirjasto toimii ihan hyvin.

Mac, PC

Tietokoneella, sekä Macilla että PC:llä, lukulaitteena toimii Adobe Digital Editions, joka on ihan asiallinen sovellus sähköisten kirjojen lukemiseksi. Kirjojen lukemisen lisäksi onnistuu myös lainattujen kirjojen palautus. Lukuohjelma toimii sekä Windowsilla että Mac OS X:llä.

Muutamia ruudunkaappauksia Adobe Digital Editions -sovelluksesta:

adobe-dig-ed_lista adobe-dig-ed_teos_1 adobe-dig-ed_teos_2

Ebib e-kirjasto

Ebib e-kirjasto tarjoaa kotimaista kauno- ja tietokirjallisuutta ja ensimmäisenä Suomessa kotimaista uutuuskirjallisuutta sähkökirjoina kirjaston asiakkaille. Koska palvelu on vielä kokeilukäytössä, tarjolla on 36 kirjaa. Kirjoja voi lainata ja varata yksi kirja kerrallaan yhdeksi tai seitsemäksi päiväksi, jonka jälkeen teos palautuu automaattisesti. Sama teos voi olla lainassa rajoitetulla määrällä lukijoita samanaikaisesti. Palvelun ulkoasu on positiivisen yksinkertainen ja käyttö on selkeää.

Marraskuussa 2012 testikäyttöön avatun Ebib-sähkökirjapalvelun kokeilussa ovat mukana Otava, Edita, Ellibs, Kirjavälitys, VTT, Aalto ARTS, Viestinnän keskusliitto, Helsingin kaupunginkirjasto sekä Kansalliskirjasto. Palvelu on yksi osa eReading-hanketta, jonka tehtävänä on luoda e-kirjojen testiympäristöjä ja testijakson aikana kerätään asiakaspalautetta, jonka pohjalta sähkökirjojen kirjastokäyttöä jatkokehitetään.

ebib_kokoelma ebib_teos ebib_esikatselu

Ellibs-kirjasto

Ellibs e-kirjapalvelu tarjoaa suomenkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta ja myös englanninkielistä tietokirjallisuutta. Teokset voivat olla lainassa vain yhdellä käyttäjällä kerrallaan ja laina-aika on kaksi viikkoa. Teoksia voi olla lainassa useampia kerralla, ainakin kolme, joka on positiivista.

Palvelun käyttöä haittaa e-kirjastossa tarjolla olevien teosten hakumahdollisuudet, jotka ovat rajatut. Tarjontaan ei ole kunnollista luokittelua, jonka perusteella kirjoja voisi helposti hakea esimerkiksi Sci-fin mukaan. Toki, jos tiedät mitä haluat lukea, ei ongelmia ole. Lisäksi sekaannusta aiheuttaa myös maksullisten kirjojen sekoittaminen samaan järjestelmään, joille on tarjolla myös paremmin toimiva haku.

ellibs_kaikki_1 ellibs_kaikki_2 ellibs_teos_2

OverDrive e-kirjasto

OverDrive e-kirjasto sisältää englannin- ja ruotsinkielistä bestsellerkirjallisuutta, sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Teokset ovat saatavilla pääsääntöisesti yhden yhtäaikaisen käyttäjän lisenssillä, poikkeuksena muun muassa Lonely Planet -matkaoppaat, joihin on rajaton yhtäaikainen käyttö. Samanaikaisia lainoja voi olla viisi ja laina-aika on kaksi viikkoa. Jos kaikki lukukappaleet ovat lainassa, voi sähkö- ja äänikirjoja myös varata.

overdrive_kaikki overdrive_teos overdrive_laina_2

Yhteenveto

HelMetin e-kirjastot ovat lyhyesti testattuna käteviä palveluita ja toimivat suhteellisen kätevästi. Teoksia voi lukea näppärästi usealla eri päätelaitteella ja tietokoneella, ja lukusovellukset toimivat asiallisesti.

E-kirjastopalvelut ovat rakennettu enemmän tai vähemmän maksullisten kirjakauppapalveluiden sekaan, joka toimii osittain käyttöä häiritsemättä, Ellipsiä lukuun ottamatta. Ellibsin ja OverDriven käyttökokemukseen ei ole juurikaan panostettu ja niiden käyttö on hieman sekavaa. Vastaavasti Ebibissä näkyy, että palvelun käyttöä on mietitty ja lainaus toimii kätevästi.

Kenties suurimpana ongelmana e-kirjastoissa on vielä tarjolla olevien teosten määrä, lainattavissa olevien teosten määrä ja lainattujen teosten siirto lukulaitteeseen ja -sovellukseen. E-kirjastot ovat kuitenkin hyvä lisä perinteisen kirjaston monipuoliseen tarjontaan.

Seuraavaksi vuorossa: HelMet-kirjaston tarjoama Zinio-lehtipalvelu, jossa on lähes 200 aikakauslehden digitaaliset näköislehdet.

Enkelit ja demonit sekoittaa sopivasti fiktiota ja faktaa

Pitkästä aikaa paremman lukemisen puuttuessa tartuin dekkareihin ja kirjastosta löytyi Dan Brownin ”Enkelit ja demonit”, joka on ollut tarkoituksena lukea ennen kuin kyseisen elokuvan voisi joskus katsoa. Jo Brownin ”Da Vinci koodi” -teoksesta tehty samanniminen elokuva osoitti, että teos on aina parempi kuin elokuva, jossa tarinaa kiirehditään, lyhennetään ja karsitaan siten, että kirjan tunnelmasta ei jää juuri mitään jäljelle. Ja kun elokuvan on jo katsonut, ei kirjassa ole enää oikein mitään jännitettä.

Roomaan, tarkemmin Vatikaaniin sijoittuva, ja Illuminateihin keskittyvä ”Enkelit ja demonit” on tyypillistä Dan Brownia, kun vertailukohtana kirjoittajalta on vain ”Da Vinci koodi”. Tarina pohjaa salaliittoteorioihin ja käyttää tukenaan taide- ja historiallista faktoja, joita yhdistellään näppärästi fiktioon ja joiden avulla esitellään lukijalle uskottavalta kuulostava tarina. Myös juonen kulku on tuttua, sillä alussa on kryptinen murha, jota uskonnollisen symbologian professori Roberg Langdon saapuu selvittämään murhatun tyttären kanssa ja joutuu juonen edessä ratkaisemaan arvoituksia murhaajan jäljille pääsemiseksi. Lopulta arvoitukset ratkeavat ja Langdon saa naisen.

Teos ei tarjoa kovin omaperäistä kerrontaa, mutta viihteellistä ja mukaansa tempaavaa. Historiallisten faktojen ja fiktion yhdistely mysteeriin toimii ja tarinalle saadaan hyvin syvyyttä ja mielenkiintoa. Pituutta teoksella on noin 500 sivua pokkarimuodossa, jotka sain luettua parissa viikossa. Yöunet jäivätkin kirjan lukemisen aikana hieman vajaiksi, kun piti lukea ”vielä yksi” kappale.

En tiedä oliko Brownille maksettu tästä, mutta teoksessa pisti silmään pienoinen väkinäinen kaupallisuus, kun Langdon joi Nesquick-kaakaota, kurvaili Saab 900S:llä ja sveitsiläiskaarti kiisi pitkin Vatikaania tietenkin punaisilla Alfa Romeo 147 T Sparkeilla. Vauhdikkaasti. Renkaat ulvoen. Hyvää tuotesijoittelua ei siinä mitään.

Dan Brownin teokset, ainakin kahden otoksen perusteella, ovat viihdyttäviä, joten lukulistalle pitänee lisätä ”Murtamaton linnake” ja mitä niitä muita olikaan. Ainakaan ne eivät ole samanlaista pakkopullaa kuin eräät William Gibsonin kuuluisat ja kehutut teokset.

Lois McMaster Bujoldin Vorgosigan-saaga

Kaiken päivittäisen teknisen lukemisen ja tekemisen vastapainona tulee lähes joka ilta luettua jotain fiktiivistä kirjaa kuten fantasiaa tai scifiä. Viime aikoina tosin ovat tuttujen ja turvallisten kirjoittajien kuten Georger R. R. Martinin, R. A. Salvatorin, Brian Herbertin ja Kevin J. Andersonin, Robin Hobbin ja Robert Jordanin teokset tulleet lähes kaikki luettua, eikä uusia osia kesken olevista sarjoista ole vielä pokkareina ilmestynyt. Niinpä oli aika etsiä uusia kirjailijoita ja kaverin suosituksesta aloitin Lois McMaster Bujoldin Vorkosigan saagan lukemisen.

Ennakkotietojen mukaan luvassa tulisi olemaan hyvää kirjallisuutta, sillä amerikkalainen scifi- ja fantasiakirjailija Lois McMaster Bujold (s. 1949) on yksi ylistetyimmistä kirjailijoista alallaan ja voittanut arvovaltaisen Hugo Awardin parhaasta romaanista ennätykselliset neljä kertaa. Lisäksi scifissä ”The Mountains of Mourning”-novelli on voittanut sekä Hugo että Nebula Awardin ja fantasian puolella samaan ylsi ”Paladin of Souls” -teos. Toisaalta, tuntuu että lähes jokainen hiemankin nimekkäämpi kirjailija on jotain palkintoja voittanut ja on vähintään New York Times Bestselling author.

Scifiä sisällään pitävä Vorgosigan-saaga alkaa Cordelia Naismith -sarjan Shards of Honor (1986) ja Barrayar (1991) -teoksilla, jotka ovat saagan alkusoittoa Miles Vorkosigan -sarjalle. Sarja sijoittuu noin 1000 vuotta tulevaisuuteen kuvitteelliseen maailmaan ja alkupään teokset ovat tyyliltään avaruusoopperaa taisteluineen, salaliittoineen ja juonenkäänteineen. Myöhemmät Miles-sarjan seikkailut ovat enemmän dekkarityylisiä. Tähän mennessä saagassa on 25 teosta ja sarjaa kirjoitetaan edelleen, joten lukemista riittää. Sivumäärältään ainakin lukemani teokset ovat lyhyehköjä noin 300 sivun tarinoita, joten yhden kirjan lukee vajaassa parissa viikossa omalla hitaalla ”vajaa tunti päivässä”-tahdillani.

Vorkosigan saaga vaikuttaa lupaavalta ja tarina vasta lähtee käyntiin Milesin päästessä lavalle. Lukeminen on helppoa ja tarina etenee viihdyttävästi, vaikka ei ainakaan muutaman teoksen otoksella pääse yllätyksellisyydessään ja käänteissään loistavan George R. R. Martinin tasolle. Vorgosigan saagan teokset löytyvät myös kätevästi Helmet-kirjastoista, joista ne voi varata omaan lähikirjastoon.