Vuosien aikana olen nukkunut erilaisilla tyynyillä ja tyynyn menettäessään ominiaisuutensa olen usein ostanut erilaisen tyynyn. Tällä kertaa olimme reissussa ja oma sillä hetkellä käytössä ollut Jyskin Wellpur Husnes oli jäänyt kotiin, joten majapaikan littanalle tyynylle oli saatava parempi vaihtoehto. Sattumalta kävelimme Tempurin myymälän ohitse ja käteen sieltä pienen konsultaation kautta tarttui Tempur Sonata SmartCool -tyyny. Aikaisemmin olen Tempurilta käyttänyt Ombracio-tyynyä, joka oli myös mainio.
Tempurin Sonata -tyyny sopii moniin eri nukkuma-asentoihin, kuten Ombracio-tyyny. Sonata-tyyny on muodoltaan puolikuun muotoinen ja tyynyn kaareva muotoilu sopii parhaiten kylki- ja selkänukkujille. Vastaavasti aikaisemmin käyttämäni Ombracio on X:n muotoinen pienemmällä niskakololla ja se sopii vatsanukkujille, sekä jos vaihtelee asentoa nukkuessa. Molemmat toimivat mielestäni hyvin, joskin Ombracio toimii paremmin, jos tyynyä myllää.
Tempur Sonata -tyyny
Niskaa ja hartioita syleilevä kaarre tarjoaa aktiivista tukea, mutta tuotekuvauksen lupaus ”Huomaat sen aamulla, kun heräät levänneenä ja virkeänä.” on kyllä vielä jäänyt toteamatta lapsiperheajessa, kun yöt ovat katkonaisia. Se ei kyllä korjaannu pelkällä tyynyn vaihtamisella :) Wellpurin Husnesiin tai Skagetiin verrattuna Tempurit kyllä toimivat paremmin niskan ja hartioiden osalta.
Uutena ominaisuutena itselle Tempurissa on viilennysteknologiaa sisältävä SmartCool-päällinen, joka poistaa kehon ylimääräistä lämpöä pitäen olon viileänä ja raikkaana. Päällinen on konepestävä ja irrotettavissa vetoketjulla.
Muutaman viikon kokeilun perusteella Tempur Sonata -tyyny toimii mukavasti ja oli selkeä parannus nukkumismukavuuteen. Alennuksesta 160 eurolla ostettu tyyny on sieltä tyyriimmästä päästä ja edullisempia vastaavia ”mukautuvia” tyynyjä saa samaan hintaan kolme, mutta ainakaan Wellpur ei tälle pärjää. Ainoa miinus tyynyssä on se, että tyynyliina ei istu näihin oikein mitenkään kunnolla. Pitäisi varmaan ostaa Tempur Fit -tyynyliina, joka sen ongelman ratkaisisi.
Maailma muuttuu ja tulevaisuus voi vaikutttaa juuri nyt epävarmalta, jota vasten on hyvä pohtia siihen vaikuttavia trendejä, tai kuten Sitra asian ilmaisee, megatrendejä. Megatrendit tarjoavat oivalluksia ja vahvistavat pitkän tähtäimen ajattelua. Tämä kirjoitus käy läpi Sitran trendikatsauksen ja avaa hieman mistä megatrendeistä 2023 on kyse. Pohdinnat ja ideoinnit jätetään vähemmälle.
Sitran trendikatsaus esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista, megatrendeistä, Suomen näkökulmasta. ”Megatrendit 2023 -katsaus tarjoaa kokonaiskuvan kehityssuunnista, jotka kuvaavat muutoksen laajoja kaaria ja tuovat esiin ympärillämme tällä hetkellä korostuvia ilmiöitä. Megatrendien kautta voi ymmärtää tässä hetkessä tapahtuvia muutoksia ja pohtia, millaista tulevaisuutta haluamme itse olla rakentamassa.”
”Megatrendien olennaisena tehtävänä onkin muistuttaa, että meillä on edelleen kiire palauttaa luonnon kantokyky ja tarttua hyvinvoinnin haasteisiin, vahvistaa ja puolustaa demokratiaa ja osallisuutta sekä varmistaa, että taloutta ja teknologiaa kehitetään ja hyödynnetään reilusti ja kestävästi. Jos tulevaisuutta ei oteta vakavasti, kohtaamme nämä asiat myöhemmin kriisimoodissa.”
Sitran Megatrendit -sivulla on kerätty aiheeseen liittyvää materiaalia, artikkeleita ja selitetty muutoksen laajoja kaaria.
Tulevaisuuden mahdollisuuksia. (Kuva: Topias Dean, Sitra)
Megatrendien teemoja on kätevä läpikäydä trendikorttien avulla, jotka 55 kortin kautta käyvät läpi erilaisia kehityskulkuja, jotka vaikuttavat elämäämme jo nyt ja tulevaisuudessa.
Poimittakoon tähän vielä tulevaisuuskolmio, joka auttaa hahmottamaan mahdollista tulevaisuutta ja ohjaa ajattelemaan muutosta syvällisemmin.
Luonnon kantokyky murenee eli tarvitaan ekologista jälleenrakennusta, joka mahdollisuuksien ja ratkaisujen osalta Sitran artikkelissa keskittyy luontojalanjäljen mittaamiseen, kiertotalousratkaisuihin, lainsäädännön kehittämiseen, lisäämällä yhteiskunnallista keskustelua ja elämäntapoihin vaikuttamalla. Luontojalanjäljen mittaamisen tutkimushanke kestää vuoden 2025 loppuun asti, mutta väliraportti tarjoaa hieman viitettä asiasta.
Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, joten tarvitaan panostusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tässä aihepiirissä keskitytään osaltaan keskusteluihin ja kanssaihmisten vaikuttamiseen, tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä ja auttamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia eteenpäin. Digitaalisten ratkaisujen osalta on testattu omahoidon työkalua MS-tautia sairastavien hoidossa (More Stamina -sovellus).
Demokratian kamppailu kovenee, joten vahvistetaan luottamusta ja osallisuutta. Ihmisten ja asukkaiden osallistumista kaupungin tulevaisuuden kehittämiseen ja päättäjien ratkaisujen tueksi voidaan vahvistaa kansalaispaneelien kautta. Digitaalisten ratkaisuista rakentavaa mielipiteenvaihtoa suuren joukon välillä on pilotoitu Polis-verkkoalustan avulla. Disinformaation torjumiseen ja kriittiseen informaatiolukutaidon tueksi on tehty Digitaalinen informaatiolukutaito-opas, jonka tavoitteena on vahvistaa etenkin nuorten digitaalista lukutaitoa.
Muista artikkelissa mainitsemattomista asioista mainittakoon ainakin Valtiovarainministeriön visuaalisen ja vuorovaikutteisen Tutkibudjettia.fi-palvelu, josta näkee mihin verorahamme menevät. Vastaavia budjettiin liittyviä palveluita on pintapuolisempi veropuu.fi ja tarkempi valtionbudjetti.fi. Harmillisesti kyseiset palvelut eivät ole ajan tasalla.
Kilpailu digivallasta kiihtyy ja meidän täytyy rakentaa reilua datataloutta. Dataan liittyvissä kokeiluissa on muun muassa tutkittu pilottihankkeessa datan hyödyntämistä energiansäästössä ja kulutushuippujen tasaamisessa. Some-jättien, Suomi.fi- ja pankkitunnistautumisen oheen Suomen Tunnistautumisosuuskunta on kehittänyt kotimaisen salasanat korvaavan kirjautumispalvelu Sinunan, jonka yritykset voivat ottaa käyttöön. EU:n uusien digi- ja datasäädöksien ymmärryksen lisäämiseksi on laadittu Datatalouden ABC -itseopiskelumateriaaleja. Vastaavasti kansallinen reilun datatalouden tiekartta vauhdittaa datavetoisen talouden ja yhteiskunnan rakentamista sekä listaa sitä kirittäviä konkreettisia toimia. Vastuullisen kulutuksen vauhdittamiseen EU on tehnyt aloitteen digitaalisesta tuotepassista, joka välittää ja esittää tietoa tuotteen elinkaaren ajalta.
Datatalous, datan hyödyntäminen ja uudet palvelut ovat mielenkiintoisia avauksia ja kuten viime talvena nähtiin, myös kuluttajat ovat osaltaan valmiita muuttamaan tottumuksiaan. Toki viime talven korkeat sähköhinnat ja pörssisähkön käytön yleistyminen myös pakottivat ihmisiä miettimään energiansäästöä ja kulutushuippujen tasaamista.
Talouden perusta rakoilee ja vastauksena voi olla korjaava ja uusintava talous. ”Korjaava talous pyrkii siihen, että talouden myönteiset vaikutukset ympäristölle sekä hyvinvoinnin oikeudenmukaiselle jakautumiselle ovat kielteisiä suuremmat. Uusintava talous taas ylläpitää ja kehittää tulevaisuuden rakennusaineita, kuten ekologista ja sosiaalista pääomaa.” Esimerkkeinä tästä ovat Patagonia, joka lahjoittaa varoja ympäristötyöhön ja ollut mukana perustamassa maatalouden sertifiointia. Unilever on ilmoittanut takaavansa elämiseen tarvittavan palkan kaikille tavarantoimittajilleen. Greyston Bakery palkkaa työntekijöiksi ihmisiä, joita muut eivät ehkä palkkaisi. Maataloudessa siirrytään ekosysteemejä ja yhteisöjä elvyttävään uudistavaan viljelyyn, josta esimerkkinä elintarvikeyhtiö Danone. Tarvitaan myös kasvihuonekaasujen sitomista takaisin ilmakehästä ja varastoidaan se pysyvästi geologisiin muodostelmiin tai pitkäkestoisesti tuotteisiin. EU:ssa etenee perinteisempiä talouden mittareita täydentämään ekosysteemitilinpito, jossa otetaan huomioon luonnon ekosysteemipalveluiden tuomat hyödyt ja ihmistoiminnan luonnolle aiheuttamat haitat.
Paljon luettavaa ja pohdittavaa
Sitran Megatrendit-katsaus antaa enemmän kysymyksiä, luettavaa ja pohdittavaa kuin vastauksia, vaikka useita pilottihankkeita ja kokeiluita teemoihin liittyen on tehty, jotka antavat osviittaa mitä asioille voidaan tehdä. Ongelmien ratkaisut eivät sinänsä ole abstraktilla tasolla erikoisia: ekologista ja vastuullista kuluttamista, kanssaihmisten vaikuttamista, kriittistä informaation käsittelyä, avointa dataa, dataa ja tietoa päätöksenteon tueksi. Käytännössä ratkaisujat ovat monimutkaisempia ja etenkin globaalin markkinatalouden paineessa. Megatrendikortit ovat kätevä tapa käydä teemoja läpi, jos tulevaisuus kiinnostaa.
Datasta vetoapua energiansäästöön
Itseä kiinnostaa paljolti digimaailman ratkaisut ja sovellutukset kuten datasta saatava vetoapu energiansäästöön ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostavat ratkaisut, jotka ovat aihepiireistä ehkä lähestyttävämpiä ekologisen jälleenrakentamisen lisäksi.
Energiansäästöön vetoapua tuovat ratkaisut ovat tässä yhteydessä mielenkiintoista luettavaa, sillä suunnittelimme töissä Robulla osallistuvamme Sitran Energiankäyttö haltuun datan avulla -ratkaisuhakuun viime syksynä. Ideointitaululta poimittuna tavoitteemme oli ”Selvittää datan hyödyntämistä yksilöllisten toimintatapojen ehdottamiseksi digitaalisessa palvelussa energian kulutuksen vähentämiseksi ja kulutuspiikkien tasaamiseksi sekä näiden toimintapojen jalkauttamiseksi kuluttajan arkeen ja osaksi olemassa oleviarutiineja.” Nyt kun pilottihankkeiden kuvauksia lukee, niin samanlaisia teemoja olimme pohtineet (myös pilottihankkeet pyörivät saman aiheen ympärillä), vaikka ideointitasolta emme ajankäytännöllisistä syistä edenneet.
Loopshoren pilotissa hyödynnettiin olosuhdesensoreita uudella tavalla osana koko rakennuksen energiansäästöä. Sensorit mittasivat huoneilmasta esimerkiksi hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista ilmankosteutta. Eli ei vain suljettu ilmanvaihtoa säästöjen nimissä virka-ajan jälkeen (ja näin pilattu rakennuksen sisäilma), jota usein julkisissa rakennuksissa on tavattu tehdä. ”Mittausten perusteella ilmanvaihtoa voitiin pudottaa yli 50 prosenttia ilman että asumisolosuhteet ja -terveys vaarantuivat.”
Vastaavasti Kapacity.ion pilotissa kehitettiin kotitalouksille järjestelmää, joka ohjaa kotien lämpöpumppuja sähkön hintaennusteen perusteella. Alustavien tulosten perusteella Kapacity.ion älykkäällä lämpöpumpun ohjauksella on mahdollista saavuttaa yli 10 prosentin säästö. Pörssisähkön hintaa seuraavia älyreleitä tai sähköauton latureita onkin viime vuosina tullut markkinoille useilta eri yrityksiltä ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja kuten arska-node. Energiasäästöön ja kulutusjoustoon liittyville ratkaisuille on tarvetta, sillä tulevaisuudessa energiaa tuotetaan yhä enemmän säätilasta riippuvilla tavoilla.
Muita pilottihankkeita, joita Sitra rahoitti: havainnollistusta omasta kulutuksesta ja neuvoja sähkön säästämiseksi kodissa; reaaliaikaisesti tai pelillistetty näkymä miten omat arkiset valinnat vaikuttavat sähkönkulutukseen ja voivat tuoda säästöä; sähkön hintaennusteen mukaan toimivat kodin älylaitteet (kodin lämmöntuotanto, aurinkoenergian käyttö ja runsaasti sähköä kuluttavat laitteet).
Kehittämisen tarvetta on, sillä Sitra toteaa, että ”Datan saatavuudessa on vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi kuluttajan pääsyä omaan kulutusdataansa tulisi helpottaa Fingridin tiedonvaihtojärjestelmässä Datahubissa, jotta datan saisi liikkumaan nykyistä helpommin muihin palveluihin. Energiansäästöä tukevien palveluiden jatkokehittämiseen tarvitaan dataa, datan analyysiä ja datan esittämistä toimivalla tavalla, jotta käyttäjät voivat saada siitä parhaan hyödyn.”
Sovelluskehityksen näkökulmasta kirjoitin keväällä omaan blogiini lyhyen yhteenvedon Vihreän koodin webinaarista, josta saa viitettä mitä termillä tarkoitetaan käytännössä. Lyhyesti kerrottuna parhaiden käytäntöjen seuraamisella pääsee jo pitkälle.
Kiertotalous ja hävikin vähentäminen näkyy myös isommassa kuvassa, sillä Apple palkitsi vuoden 2023 parhaiden sovellusten ja pelien ”Cultural Impact” -kategoriassa ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän Too Good To Go -sovelluksen. Suomessahan vastaavaan tähtää ResQ -sovellus, joka on toimiva palvelu myös omien kokemusten pohjalta. Myös rakentamisessa on alettu hyödyntämään kiertotaloutta, mutta en tiedä miten tämä käytännössä sitten toteutuu purku- ja rakennusjätteiden uusiokäyttönä laajemmassa skaalassa.
On myös ilahduttavaa nähdä, että yritysten vastuullisuus ja eettisyys kiinnostaa ja herättää keskustelua. Maailmalla Good On You (Rank a Brand) arvioi brandien yritysvastuullisuutta kriteeristön perusteella, ja Suomessa Eetti on koonnut listan suomalaisten vaatemerkkien ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyöstä ja sen läpinäkyvyydestä. Harmillisesti tuorein Vaateränkkäys on vuodelta 2021.
Yhteenveto
Tulevaisuus on epävarma, eikä sitä voi ennustaa, mutta voimme jokainen vaikuttaa siihen omilla teoillamme, vaikka välillä se voi tuntua pieneltä globaalissa kuvassa.
”Jos tulevaisuutta ei oteta vakavasti, kohtaamme nämä asiat myöhemmin kriisimoodissa.”
Sitran Megatrendit 2023 julkaisussa on paljon luettavaa, mutta onneksi tiivistelmästä saa jo hyvän kuvan asiasta. Julkaisun kautta voi yrittää ymmärtää tulevaisuutta ja se antaa hyviä faktoja jo tapahtuneesta ja ajatuksia mitä pitäisi tehdä, vaikka varsinaiset ratkaisut jäävät muille. ”Toisenlaisia tulevaisuuksia kannattaa kuvitella, jotta osaisi tehdä perusteltuja ja punnittuja valintoja nykyhetkessä.”
Auton vaihtaminen on tullut ajankohtaiseksi ja olemme hieman arponeet millainen uusi automme voisi olla. Toiveena ominaisuuksista on ainakin vuosimallin 2011 Ford Focusta isompi, neliveto, peräkoukku, plug-in hybrid ja pysäköinti-ilmastointi koiralle. Nettiautosta vaihtoehtoja karsien kävimme ensin koeajamassa vanhemman sukupolven V60 D5 plug-in hybridiä ja sen jälkeen saimme Auto-Killasta viikonlopun ajaksi koeajoon Volvo XC60 T8 Twin-Engine AWD plug-in hybridin, joka ruksaa monta laatikkoa toivelistassa. Jos hintaa ei lasketa mukaan. Tässä hieman koeajoraporttia fiilispohjalta.
Volvo XC60 T8 Twin-Engine 2019
Volvo XC60 T8 AWD hybrid 2019
Valtteri-myrsky loi oivat koeajo-olosuhteet Volvon XC60 plug-in hybridille ja sen tarjoamalle nelivedolle, sekä pelkällä sähköllä ajamiselle lumisilla teillä. Koeajoon saamamme malli oli varustettu Inscription-varustetasolla ja sisälsi muun muassa panoraamakaton ja ilmajousituksen, mutta ei tuulilasin lämmitystä tai peruutuskameraa. Tehoa Nettiauton listauksen mukaan löytyy bensiinimoottorista 223 kW (303 hv) ja sähkömoottorista takapyörille 65 kW (88 hv) eli enemmän kuin tarpeeksi jopa näin isolle autolle. Teho on toki tarpeen, sillä kokonaismassaa on 2660 kg. Lisätietoja ominaisuuksista löytyy esimerkiksi Internetistä.
Volvon ladattavissa hybrideissä jaetaan polttomoottorin teho etupyödille ja sähkömoottorin veto takapyörille. Ratkaisu on energiatehokas, koska sähkömoottorin ei tarvitse vetää auton vaihteiston läpi, mutta kääntöpuolena auto on sähköajolla vain takavetoinen, joten liukkaalla kelillä polttomoottori heräilee tarjoamaan vetoapua täyssähkötilassakin.
Kelin ja maaston mukaan voi valita sopivat ajotilat. Tiloiksi voi valita ajotavat, joissa ajetaan aina nelivedolla, vain sähköllä, hybridi-tilassa molemmilla, off-road korotetulla maavaralla alle 40 km/h nopeuksiin ja power-tila urheilulliseen ajoon. Joistain hybridi-nelivedoista poiketen ”jatkuva neliveto” -tila on aina käytettävissä hybridiakun lataustilasta riippumatta. Hyvä ominaisuus lumisissa keleissä.
Sensus Connect 9,3″ kosketusnäytöllä ja kristallinen vaihdekepinnuppi
Ajotuntuma XC60:lla ilmajousituksen kera on pehmeää ja sulavaa, mutta meno tuntuu hieman kelluvalta ja herkkä ohjaus on etäiseksi vaimennettu (kuten hyvin asiaa jossain testissä kuvattiin). Se toimii, mutta liukkailla pinnoilla kaipaisi vähän tilanteesta varottavaa lisätuntoa. Automaattivaiheisto on 8-nopeuksinen ja toimii vähäeleisesti. Toisaalta vaihteistoa saa myös välillä odotella, mutta rauhallisessa ajossa tämä ei haittaa.
Vaikka auto on sähköllä ajettaessa vain takavetoinen, tuntui meno vakaalta ja tarvittaessa bensamoottori hyppää nopeasti apuun nelivedon kanssa. Toki perä lähtee liukuun helposti etenkin kääntyessä ja liikenneympyröissä, jos kaasujalka on pintaa syvemmällä.
Kuljettajan toimet -tietonäyttö ja auton kulutustiedot
Sähköllä päästiin ajamaan paikoitellen enemmän ja vähemmän, etenkin kun kotona ladattiin akku täyteen. Sähköä pitäisi riittää noin 40 kilometrin matkaan kelistä riippuen. Lisäksi jarrutusenergia otetaan akkuun talteen, joka tuntuu sekä jarrupolkimessa että pienoisena epävakautena hidastaessa. Pakkasaamuna auton sai mukavan lämpimäksi bensalla ennen lähtöä ja sähköllä päästiin ajamaan arviolta 5 kilometrin jälkeen. Polttoainekäyttöinen lämmitin ajastuksella (etäkäyttöä varten Volvo On Call ei ollut asennettuna puhelimeeni) ja lämmitettävä ratti olivat kyllä luksusta, vaikka pakkasta oli vain -5 astetta.
Lumi ja jää kerääntyy helposti latauspistokkeen koteloon
Harmillisesti en nollannut mittareita heti lähtiessä, mutta mitä netistäkin voi lukea, on T8 aika janoinen. Kaupunkiajossa tyhjällä akulla ja aamulla täydellä akulla, jäi kulutus kauas luvatusta 2.8 litrasta sadalla. Mutta teoriassa kesäkelillä arkiajossa päästäisiin vähällä.
Koeajo XC60:lla oli hieman kaksijakoinen verrattuna edellisen päivän V60:een (jota ei tosin päästy ajamaan sähköllä). Maastoauto on maastoauto ja sellaiselta se tuntui, mutta auton kokoon tottui kyllä nopeasti, eikä se vaikuttanut enää niin isolta kuin liikkeen pihasta lähdettäessä. Erittäin mukavaa kyytiä Volvolla sai ajaa sekä kaupungissa että maantiellä, laskettelusukset mahtuivat hyvin takapenkit kaadettuna kyytiin.
Haikein mielin kaivoin Ford Focuksen pihasta ja suuntasin kotiin. Sen verran maastokelpoinen Focuskin onneksi on, että pohja hankea viistäen pääsin kotipihaan ilman tunnin lumitöitä.
Houkutus on herätetty, nyt vain pitää hankinta perustella itselle :)
Järven rannalla asuessa asiaan kuuluu tietenkin omistaa vene ja viimein tänä kesänä sellainen hankittiin. Rantamme on loiva ja matala, joten veneen vesille laskua ja nostoa helpottamiseksi rakensin sille ranturin. Tässä lyhyt kuvaus projektista.
Ranturi eli venetelakka
Soutuvenettä voi säilyttää rannalla monilla eri tavoin ja riippuen veneen koosta ja painosta, sekä rannan tyypistä, voi olla kätevää rakentaa veneelle ranturi, eli venetelakka.
Veneen säilytys rannalla
Hankimme kesän alkupuolella tuttavalta tasaperäisen 4,5 metriä pitkän ja 1,5 metriä leveän Artekno Airisto -veneen vuodelta 1972, kun alkuperäinen suunnitelma hakea puinen soutuvene Pudasjärveltä ei oikein osunut aikatauluihin. Airisto ei ole alkujaan ajatuksissa ollut perinteisempi soutuvene kuten Veto 5, mutta ajanee asiansa ensimmäisenä veneenä.
Rantamme on pienessä lahdessa, jonka keskisyvyys on noin 1,5m ja se nousee loivasti hiekkapohjaisena. Veneen olisi kyllä saanut vedettyä rannalle, mutta sen verran painava Airisto kuitenkin on, että päätin rakentaa sille ranturin. Muutama esimerkkitoteutus Googlesta ja kohti rautakauppaa.
Rantureita eli venetelakkoja on hieman eri mallisia, mutta pääasiassa ne koostuvat veneteloista, kölirullista, keulatuesta ja vinssitelineestä, jotka kiinnitetään kestopuu tai rosteri / alumiini -runkoon. On hieman mielipidekysymys, miten kokonaisuuden lopulta koostaa telojen ja rullien suhteen, sen verran erilaisia ratkaisuja netissä näkyi.
Leveämpi yläosa
Lähes valmista
Venetelakka soutuveneelle
Oma rakennelma kasaantui kestopuiseen 48×98 mm -runkoon, johon etuosaan valikoitujen osien takia tuli leveyttä 101 cm ja jälkimmäiseen hieman kapeampaan 81 cm leveään osaan. Kokonaispituutta ranturille tuli 4,5m + 4,5m eli 9 metriä, jolloin vene mahtuu yläosaan ja alaosa jää veteen.
Välipuiden kiinnitykseen palkkikenkiä 48x96mm, täkkipultteja telineiden kiinnitykseen ja rosterisia ruuveja, 20e
Osien kanssa oli pientä säätämistä ja eihän telat ja rullat tietenkään aivan suoraan olleet yhteensopivia, vaan venetelojen alle piti laittaa hieman korokkeita. Lisäksi pienempiin kölirullatelineisiin ei löytynyt yhteensopivaa rullaa Puuilon hyllystä, vaikka niin olisi kuvitellut, joten kapeampaan osaan piti laittaa kumirullat.
9m pituutta
Vene vielä vesille
Vene telakalla
Ranturin kapeampi osa on vedessä ja leveämpi osa maalla
Ranturi paikallaan
Valmis ranturi
Ranturi onnistui ihan hyvin, vaikka osien valinta meni hieman sinnepäin. Kölirullien korkeutta suhteessa veneteloihin oli vaikea arvioida ennen niiden kiinnittämistä runkopuihin, ilmeisesti olisi pitänyt mennä rautakauppaan mitan ja tönärin kanssa. Kun venetelojen alle laitetuista korokkeista aika jättää, pitänee etsiä paremmat venetelat tai kaivertaa välipalkkeihin sopivat kolot.
Viimeisen vuoden aikana etätyöt ovat tulleet tutuiksi yhä enemmän yritysten työntekijöille, sekä koululaisille, ja yritykset ovat viimeistään nyt opetelleet työn tekemisen uutta normaalia. Etätöistä on puhuttu tietotyössä jo pitkään ja siihen on ollut jossain määrin myös mahdollisuus muutamana päivänä viikossa, mutta pakon edessä suurin osa yrityksistä on ymmärtänyt, että töitä voi tehdä aivan samalla tavalla kotona, kuin että istuisi omalla tai asiakkaan konttorilla.
Itse hyppäsin etätöihin täydellä sydämellä toissa vuonna, kun muutin maalle ja konttori ja kollegat jäivät pääkaupunkiseudulle. Millaista etätöiden tekeminen on sitten ollut ja mitä työvälineitä tietotyössä siihen itselläni liittyy? Tässä muutamia ajatuksia asiasta työskennellessäni konsulttitalossa sovelluskehityksen parissa.
IT-alan kehityksen kärki, parhaat työpaikat ja verkostot ovat pääkaupunkiseudulla
Yksi asia, jota pohdin muuttaessani pääkaupunkiseudulta, oli IT-alan tapahtumat, verkostot ja oman osaamisen kehittäminen meetuppien kautta, josta pakostikin jäisin paitsi maakunnassa. Helsingissä on, tai on ainakin ollut, aktiivinen meetup-kulttuuri, jossa yritysten sponsoroimissa iltamissa kehittäjät esittävät teknologia-aiheisia asioita ja toiset kehittäjät kuuntelevat ruuan ja juoman merkeissä. Samalla voi verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia toisten kehittäjien kanssa. AWS, React, React Native, Kubernetes, iOS, JavaScript, DevOps, tietoturva ja muista aihepiireistä sai kuulla hyviä tarinoita, miten toiset ovat asioita ratkaisseet.
Oman osaamisen kehittäminen ja oman ammattialan kehittymisen seuraaminen on yksi tärkeä osa itseohjautuvuutta, joka korostuu täysipainoisessa etätyössä. Uutislähteiden, blogien, podcastien, tapahtumien nauhoitusten ja virtuaalisten tapahtumien seuraaminen on hyvä omaksua tavaksi, jota olen vuosien aikana tehnyt muun muassa omaan blogiini kirjoittamisen kautta. Eli sinällään meetuppien poisjäänti pitää täyttää omalla tekemisellä, jossa Internetin lähteiden seuraaminen ja virtuaaliset verkostot ovat pääroolissa.
Maakunnissa asuessa vaihtoehdot työpaikkojen suhteen ovat rajatumpia myös tietotekniikan alalla ainakin vielä tällä hetkellä, kun edelleen haetaan työntekijöitä yrityksen konttorien kaupungeista. Muutos päivittäisestä konttorilla istumisesta etätöiden tekemiseen ja muutamana päivänä kuukaudesta konttorille matkustamisen suuntaan on hiljakseen muuttumassa suopeammaksi ja jopa täysin etätöihin sallivaan suuntaan. Kulunut vuosi toi lisävauhtia ajatusmaailman muutokseen valtioneuvoston etätyösuositusten myötä, vaikka jäykimmät organisaatiot eivät niidenkään myötä ole vielä ymmärtäneet etätöiden mahdollisuutta. Tulevaisuudessa odotan, että työntekijän sijainnilla tietotyössä on yhä vähemmän merkitystä ja työyhteisö kehittyy työtapojen suhteen ottamaan etätyöskentelyn paremmin huomioon.
Hevoskontakteja 🦄
Työssäviihtymiseen tarvitaan ihmiskontakteja
Toinen mietinnässä ollut asia oli kollegoiden kanssa spontaani ajatustenvaihdon vähentyminen ja ylipäätänsä kontaktien väheminen, kun ei tulisi käytyä konttorilla tai tavattua pääkaupunkiseudulla olevia kaveri- ja harrastusporukoita.
100% etätyönteko on kieltämättä jossain määrin yksinäistä puurtamista, mutta niin se on vaikka istuisit konttorilla oman projektisi parissa. Kommunikaatiovälineet auttavat ajatusten vaihdossa ja sovelluskehityksessä säännölliset dailyt ja suunnittelupalaverit Meetin välityksellä ovat arkipäivää. Kasuaalinen ajatustenvaihto ja pallottelu on hieman hankalampaa, mutta siihenkin voi käyttää yrityksen sisäistä Slackia tai turvautua laajempaan koodaajien yhteistöön, Koodiklinikan Slackkiin. Ennen oli IRC, nyt on Slack ja Discord. Mutta virtuaalinen kommunikaatio on yksi isoin miinuspuoli etätöiden tekemisessä. Töissä kasuaalista kommunikaatiota on viritelty virtuaalisten kahvituntien parissa ja se on ihan mukava tapa.
Sovelluskehityksessä yksi osa tekemistä on kommunikointi ja asioiden käyminen yhdessä läpi esimerkiksi koodikatselmoinnin tai parikoodauksen yhteydessä. Kaikkeen on työvälineet olemassa, ja yksi koodauksen jakamisen mahdollistava työväline on Visual Studio Live Share.
🚲
🚲
Työmatkat eivät ole mukavia
Kotona työskentelyssä suurin plussa on se, että nyt työmatkaan ei mene lähes tuntia per suunta junassa, metrossa tai muussa julkisessa kulkivälineessa istuessa, vaan se aika jää käytettäväksi vaikka koiran kanssa lenkkeilyyn tai oman osaamisen kehittämiseen. Heräät, käyt koiran kanssa lenkillä, syöt aamiaisen ja kävelet tohveleissa työhuoneeseen aloittamaan työpäivän.
Kotikonttori tuo viihtyvyyttä
Sähköpöytä, satulatuoli, iso monitori, oma työhuone. Siinä neljä etätöiden tekemisen viihtyvyyteen vaikuttavaa asiaa. Satulatuolin ja normaalin työtuolin yhdistelmä tuo ergonomiaan sopivaa vaihtelua ja sähköpöytä mahdollistaa seisaaltaan työskentelyn. Etäpalaveita varten on hyvä olla kunnon Web-kamera ja mikrofoni tai pöytämikrofoni, vaikka usein käytän kuulokkeita. Monitorin suuri ruutualue ja iso resoluutio varmistavat työtehokkuuden, kun ikkunoita voi levitellä sopivasti näytölle. Ja kun tilaa on nyt sen verran enemmän kuin aikaisemmin, voi työt ja työkoneet jättää työpäivän jälkeen työhuoneeseen.
Kotikonttori 🧑💻
Etätyö korostaa kommunikaation merkitystä
Kommunikaation merkitys kaikessa tekemisessä on usein aliarvioitu ja etenkin sovelluskehityksessä sen merkitys korostuu. Riittävä dokumentaatio, asynkroninen kommunikaatioväline, etäpalaverit ja tekemisen jäsentäminen ovat hyviä lähtökohtia onnistumiselle. Etenkin dokumentaatio jää helposti puutteelliseksi ja se hajaantuu kommunikaatiovälineiden historiaan tai tekijöiden omiin muistiinpanoihin.
Toinen merkityksellinen asia ovat palaverit ja niiden tehokkuus. Nykyisessä työssäni olen saanut keskittyä sovelluskehitykseen ja palaverit ovat jääneet vähemmälle, mutta niiden osalta on hyvä tiedostaa muutamia asioita, jotka tekevät niistä parempia. Agenda ja johdonmukainen läpikäynti ovat tuttuja asioita, ja Martin Fowler kertoo miten tehdä tehokkaita etäpalavereita: hyvä audio, käytä galleria-näkymää, mykistä jos et puhu, kiinnitä huomiota valaistukseen. Hieman pidemmälle mennessä voi poimia vinkkejä täältä: älä käytä langattomia kuulokkeita, hanki parempi mikrofoni, älä mykistä ja kuuntele itseäsi.
Etätyö tuo posiviitista virettä, muttaa vaatii myös uusia keinoja
”Lisääntynyt etätyö näyttää vaikuttaneen työssä jaksamiseen pääsääntöisesti myönteisesti ja tuoneen työhön positiivista virettä. Työhyvinvointi jopa parani koronakevään aikana: etätöihin siirtyneillä työn imu lisääntyi ja krooninen väsymys väheni. Haasteita ovat etenkin tylsistyminen, työkavereiden kanssa käytävän epävirallisen vuorovaikutuksen väheneminen ja huono ergonomia. Työnteosta voi kadota kipinä, kun virikkeet ja työkaverit puuttuvat. Jaksamiseen on keksittävä uusia keinoja.”
Etätyö on erilaista tekemistä ja se korostuu, jos sitä tekee päivästä toiseen. Harva yritys on ajatellut etätyöskentelyä ja sen vaatimia erityisvaatimuksia työn tekemiselle ja kommunikaatiolle. Elon artikkelissa ehdotetaan hyviä asioita:
Panosta ergonomiaan ja rytmitä työpäivää: Etätyö vaatii itsekuria. Jaksamista kannattaa ammentaa työn rytmittämisestä, lounas- ja kahvitauoista, ulkoilusta ja liikunnasta. Jos mahdollista, rytmitä päivä niin, että ehdit ulkoilemaan valoisan aikaan.
Vaali yhteisöllisyyttä: Yhteydenpito työkavereihin on merkittävä osa työhyvinvointia myös etätyömaailmassa. Virallisten etäpalavereiden ohella vapaamuotoiset virtuaalikahvittelut ja etäjumppahetket ovat tärkeitä, jotta päiviin tulee myös epävirallista vuorovaikutusta.
Vähennä videopalavereita: Liian usea videopalaveri päivässä lisää väsymystä
Haastetta peliin: On tärkeää huolehtia siitä, että työ tarjoaa myös etäilyn aikana riittävästi mielekkäitä haasteita.
Meillä töissä on otettu ”uuden normaalin” tueksi apua Auntielta, joka tarjoaa ratkaisuja arkeen, jos se tökkii. Ja vaikkei tökkisikään. Heillä on myös hyviä vinkkejä etätyön tekemiseen.
Töitä laiturin nokasta?
Onko etätyö uusi normaali?
Yritykset luopuvat keskustassa olevista isoista konttoreista ja säästävät toimitilakuluissa? Työtä voi tehdä paikattomasti ja rekrytä osaavia tekijöitä sijannista riippumatta? Sovelluskehitystiimit panostavat dokumentaatioon tiedon jakamisessa? Työtavat, -kulttuuri ja -käytännöt kehittyvät tukemaan etätöitä?
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta maailma kehittyy ja toimintatavat, sekä ajatusmaailmat muuttuvat. Etätyön hyödyt ovat todistettu ja nyt viimeistään monessa paikassa todettu käytännössä. Täysiaikainen etätyö vaatii paljon työyhteisöltä, sekä työntekijältä, eikä se sovi kaikille, mutta ajatusmaailman uskoisi sen osalta muuttuvan suopeammaksi. En usko, että kotona tekeminen tulee laajemmalti jäämään uudeksi normaaliksi, sillä ihmiset kaipaavat kontakteja ja parempia työtiloja, mutta flexi-työ ja etätöiden lisääntyminen tulevat kyllä yleistymään.
Sosiaalinen kanssakäyminen on useimmille työntekijöille yksi pääaktiviteeteista. ”Miten viikonloppusi meni?”, ”Katsoitko eilen illan ottelun?” jne. on kirjaimellisesti se, mistä he löytävät sosiaalisen poistoventtiilinsä ja henkilökohtaiset yhteydensä.
Esimiehet tykkäävät seurata alaistensa tekemistä, sillä se tekee heidät tuntemaan olevansa enemmän vallassa kuin itse asiassa ovat.
Työmatkarutiini, vaikkakin se on painajaismaista, tarjoaa tunteen normaaliudesta, johon useimmat ovat tottuneet ja oudolla tavalla luottavat arjen perustan luomisessa.
Työ on pakopaikka kodin arjesta.
On erilaisia työtapoja ja arjen pyörittämistä, ja jokaisen pitää löytää se juttu, joka toimii itselle. Mutta vanhoihin kaavoihin ei ole järkevää kangistua.
Maaseudun rauhallisuus ja luonto tuovat arkeen positiivisuutta
Yhteenvetona todettakoon, että muutto maakuntaan Saimaan rannoille on ollut selkeä elämänlaatua parantava asia sekä asunnon että elämisen rauhallisuuden takia. Toki omakotitalossa ja pihassa riittää tekemistä, mutta se tuo hyvää vastapainoa päätteen ääressä istumiselle ja kotipihasta lähtevillä poluilla liikkumiselle. Myös töiden tarjoamat projektit ovat olleet mielenkiintoisia ja omaa osaamista kehittäviä, eikä etätöissä niiden osalta ole ollut eroa, istuisiko konttorilla vai kotona. Tietenkin viime aikoina tilanne on ollut sama kaikilla. Omaa osaamista on saanut hyvin kehitettyä virtuaalisten konferenssien ja Internetin lähteiden kautta, sekä hetkellisen tauon jälkeen myös omat harrasteprojektit ovat edistyneet.
Arki täällä maaseudulla on erilaista ja se näkyy etenkin (fyysisten) sosiaalisten kontaktien määrässä ja osittain varmaan myös tarjolla olevien projektien valinnassa (nyt meneillään olevien rajoitusten jälkeen), mutta vastapainona se tarjoaa monia positiivisia asioita, joita ei pääkaupunkiseudulla olisi voinut saavuttaa. Voisi siis todeta, että tämä uusi normaali näyttää meille toimivan.
Kannettavien tietokoneiden kannet ovat hyvä paikka liimailla tarroja ja Internetistä onkin saatavilla kaikenlaisia koristetarroja, jos mainos- ja bränditarrat eivät miellytä silmää. Tässä muutamia esimerkkejä miten itse olen koneita tarroittanut.
Aivot ovat tärkeässä osassa päivittäistä tekemistämme, etenkin tietotyössä, ja sen huomioiminen auttaa sekä ymmärtämään omaa toimintaamme että onnistumaan yhdessä. Kirjoitin aikaisemmin aivokemian oivaltamisesta ketterien tiimien työssä teorianäkökulmasta ja tämä kirjoitus jatkaa aiheesta enemmän käytännönläheisesti ja siirtämällä mielen toiminnasta opittuja asioita aivoystävälliseen keskusteluun ja siihen miten onnistut yhdessä tiimisi kanssa.
Töissä vaaditaan usein yhteistyötä ja vuorovaikutusta oman tai muiden tiimien kanssa ja siinä onnistumisessa avainasemassa on oivaltava ongelmanratkaisu, oppimista edistävä seuranta ja konfliktien ratkaisu. Myös itsensä johtaminen, eli oman mielen toiminta, stressin hallinta, tunnetaidot ja ajattelun työkalut ovat tärkeitä välineitä, että olet itse parhaimmillasi.
FLOW – brain based coaching for agile teams, osa 2
Onnistu yhdessä tiimisi kanssa
Kuuntele potentiaalia
Onko lasi puoliksi tyhjä, puoliksi täynnä vai sopivasti täynnä? Tämä pessimisteihin, optimisteihin ja realisteihin ihmisiä jakava kysymys osoittaa, että asioita voi aina katsoa usemmasta näkökulmasta.
Meillä on olemassa filtteri, jolla kertojan juttuja kuunnellaan ja kuulijan ennakko-oletus vaikuttaa siihen, mitä kuullaan. Kannattaa itseltään tietoisesti kysyä, millä kulmalla lähtee kuuntelemaan toista, oli se palavereissa tai coachauksessa. Ollaanko heti tuomitsevalla vai kannattelevalla asenteella kuuntelemassa? Keskusteluissa on hyvä huomioida, että ollaan yhdessä ratkomassa ongelmaa, ei pilaamassa asioita. Kannattaa siis asettaa itselleen tietoinen tavoite kuunnella enemmän kanssaihmisten potentiaalia. Muista myös arvostavan kiinnostunut suhtautumistapa ja olla henkisesti paikalla: aktiivinen kuuntelu on vaikeaa.
Motiivi kuunteluun tai osallistumiseen vaikuttaa siitä saatuun vasteeseen. Esimerkiksi kokeessa, jossa mies oli altaassa delfiinin kanssa, sai kiinnostuneesti käyttäytynyt mies positiivisen vasteen delfiiniltä. Vastaavasti miehen ollessa passiivinen, ei delfiini huomioinut miestä ollenkaan. Eli se, millä motiivilla puhuu ja kuulijan ennakko-oletuksella on vaikutusta. Jos jo lähtökohtaisesti kaikki on kovin hankalaa, eikä ketään motivoi tehdä asioille mitään, ei voi olettaa saavansa ratkaisua ongelmiin.
Jos haluat onnistua yhdessä tiimisi kanssa, kuuntele potentiaalia, ole
henkisesti paikalla, käytä positiivista ennakko-oletusta ja muista arvostavan
kiinnostunut suhtautumistapa.
Rivien välistä voi löytää kuningasajatuksen, FLOW-materiaali
Aivot ja oivallus
Töissä vaaditaan välillä oivalluksia ja uusia ideoita, mutta uusia
ajatuksia ei voi pakottaa syntymään. Tarvitaan sopivat edellytykset välähdyksen
syntymiselle.
Välähdyksen tapahtumiseksi pitää neljä asiaa täyttyä kahden sekunnin aikana.
Hiljaiset hetket
Fokus sisäänpäin
Hieman ”plussalla”, vähän kohti moodissa
Fokus pois ongelmasta
Hiljainen hetki antaa tilaa ajatella, fokus sisäänpäin auttaa hahmottamaan asioiden keskinäisiä suhteita ja myönteisyydellä kohti palkintoa fokusoiden pois ongelmasta avaa ovia uusiin oivalluksiin.
Yleensä workshoppeja ja brainstormingia on pidetty hyvänä tapana oivalluksiin ja asioiden etenemiseen, mutta ne toimivat enemmänkin katalyyttina. Oivallusta ei voi pakottaa. Parempi vaihtoehto on käyttää ”Questions based agendaa”, joka auttaa saamaan ratkaisun.
Valitse fokuksesi
Seuraile millä tasolla oma ajattelusi ja vaikka palaverien fokus menee, keskitytkö tavoitteeseen, suunnitelmaan, yksityiskohtiin vai sorrutko ongelmien ja draaman hautomiseen.
On hyödyllisempää keskittyä kohtiin 1, 2 ja 3: tavoite, suunnitelma ja yksityiskohdat. Coachauksessa tavoite ja suunnitelma ovat keskiössä. Ongelmia ja draamaa ei ole hyödyllistä liikaa törkkiä, ettei henkilöt mene defensiivisiksi.
Valitse fokuksesi, FLOW-materiaali
Kysy ratkaisusta
Keskusteluissa helposti unohtaa, että on hyödyllisempää kysyä enemmän ja neuvoa vähemmän. Kun asia lähtee aukeamaan henkilön itse löytäessä ratkaisun, on se usein toimivampi tapa ongelman selviämiseen, kuin suoraan omien näkemysten tuputtaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen esittäminen.
On oleellista on kysyä ratkaisusta, ei välttämättä niinkään ongelmista ja niiden syistä, ja toisinaan myös ajattelusta. Eli kiinnitä huomiota kysymiseen: hieman enemmän kysymistä ja vähemmän suoralta kädeltä neuvomista/ohjeistamista.
Kysy ratkaisusta, FLOW-materiaali
Tiimin tilanne
Mikä on tiimin lämpötila: ”leuka pystyyn ja hymyssä suin eteenpäin” vai ”leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”?
Hyvä tapa tiimille tai ryhmälle saada tietoa tavastaan toimia on käyttää Virginia Satirin kehittämää ”Satir’s temperature reading” -metodia ryhmän ”lämpötilan” selvittämiseen. Metodissa on viisi keskusteluteemaa ja kukin tiimin jäsen voi kertoa näkemyksensä asioista. Vastaava idea kuin sovelluskehityksen retrospektiivissä.
Kiitokset, mistä asioista haluan kiittää muita tiimin jäseniä
Mikä askarruttaa minua?
Valitukset korjausehdotusten kera
Uutta tietoa: Mitä sellaista tietoa minulla on, joka vaikuttaa tiimin työhön
Toiveet ja haaveet
”Leuka pystyyn ja hymyssä suin eteenpäin” vai ”leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”
Fasilitaattori vetää oivallluksia ja pitää ryhmän fokusoituneena agendan kohtiin. Esille tulleet asiat kirjoitetaan esille, jolloin jäsenet voivat palata löydöksiin palaverin keskustelun aikana. On hyödyllistä keskittyä etenkin kohtaan 1 ja ehkä kohtaan 2, eli positiivisiin ja askarruttaviin asioihin. Positiivisuus luo hyvää henkeä, mutta toisaalta negatiivisuus pitää meidät kiinni todellisuudessa.
Temperature reading agendasta on huomioitavaa, että sosiaaliset tyypit saavat enemmän kiitosta, kuten myös tulipalopelastajat. Miten muut ahertajat saavat kiitosta?
Luettavaa asiasta mainittiin Jurgen Appelon Management 3.0
”Me” vai ”ne”?
Ihmiset usein jakavat toiset ihmiset ”me” ja ”ne” -ryhmiin. Rajat voivat olla
Oman firman sisällä, eri yksiköt ja tiimit
Joukkueiden fanit
Alihankkija – toimittaja
Asiakas – toimittaja
Vahvalla jakautumisella ”me ja ne” -ryhmiin on vaikutusta kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen, oli se sitten tiimien välisessä yhteistyössä tai yleisellä tasolla. Oman ”ryhmän” henkilöitä voi auttaa, kun taas ”niitä toisia” pitää ojentaa. Alla olevassa kuvassa on esitetty miten ”me vai ne” -jako vaikuttaa asenteeseen.
Me vai ne? FLOW-materiaali
On hyvä tunnistaa, miten jakaa ihmisiä ryhmiin ja miten heidän kanssaan kommunikoi, jotta yhteistyöstä saa enemmän irti ja se sujuu paremmin. On hyödyllisempää asioiden etenemisen kannalta kannustaa ja suhtautua luotettavasti myös toisen tiimin henkilöitä, kuin epäillä heidän osaamistaan ja toivoa epäonnistumista.
Hyvä esimerkki ”me” ja ”ne” -jaottelusta on Stanfordin vankilakoe Philip Zimbardon johdolla 1971. Sosiaalipsykologisessa kokeessa tutkittiin ihmisen reagointia valtasuhteisiin vankilanomaisessa ympäristössä. Koe jouduttiin keskeyttämään jo kuuden päivän kuluttua. Koetta on pidetty osoituksena siitä, että kuka tahansa kykenee pahuuteen ja voi kohdella lähimmäisiään julmasti, jos hänelle annetaan siihen rajoittamaton valta. Koetta on myös arvosteltu paljon ja uusien analyysien perusteella sen todenperäisyyttä ja tieteellisyyttä kyseenalaistetaan. Esimerkiksi osallistujien ohjeistus ja opastus eivät olleet sitä mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää, ja roolit ja reaktiot olivat ainakin osittain näyteltyä.
Avaimia oivaltavaan ja aivoystävälliseen keskusteluun
FLOW-ohjelman varsinainen anti oman mielen toiminnan ymmärtämisen, tunnetaitojen ja ajattelun työkalujen kehittämisen, sekä vuorovaikutuksen, oivaltavan ongelmanratkaisun ja konfliktien ratkaisun osalta olivat ”Next Step – oivaltava ongelmanratkaisukeskustelu” ja ”Check-in – aivoystävällinen seurantakeskustelu” -rungot. Ohjelman ensimmäisen ja toisen lähijakson välissä oli pari viikkoa aikaa, jolle saimme suoritettavaksi väliharjoituksena Next Step -harjoitussession. Molemmat pääsivät olemaan sekä mentorin että mentoroitavan roolissa, eli auttamaan keskustelukumppania pohtimaan valitsemaansa aihetta ja asettaa yhdessä yksi tai useampia toimenpiteitä.
Next Step – oivaltava ongelmaratkaisukeskustelu
Next Step -ongelmanratkaisukeskustelussa pyritään saamaan johonkin pulmaan 1-3 ideaa, joita mentoroitava voi lähteä sitten edistämään. Seuraava keskustelurakenne auttaa pääsemään tavoitteesta etenemiseen.
Tavoite
Mihin kysymykseen haet vastausta?
Mitä haluat saada aikaan?
Asteikolla 1-10, missä nyt olet suhteessa tavoitteeseen?
Kuinka pitkään olet miettinyt tätä asiaa?
Kuinka usein pohdit tätä asiaa?
Kuinka tärkeä asia on sinulle, asteikolla 1-10?
Mitä olet oivaltanut / oppinut asiasta tähän mennessä?
Mitä ajatuksia sinulla nousee esiin nyt, kun pohdit tätä asiaa?
Nyt kun meillä on [x] minuuttia aikaa, mikä olisi hyvä lopputulos tästä keskustelusta?
Vaihtoehdot
Mitä vaihtoehtoisia etenemistapoja tässä tilanteessa voisi olla?
Kuka muu osaa tämän / tietää asiasta / on ratkaissut vastaavan tyyppisen tilanteen? Mitä hän mahtaisi tehdä tässä tilanteessa?
Mitä muuta tässä tilanteessa voisi tehdä?
Mikä on toiminut aikaisemmin vastaavan tyyppisessä tilanteissa? Miten sitä voi soveltaa tässä tilanteessa? (vaarallinen kysymys, vaikea peruuttaa, onko mikään aiemmin toiminut)
Haluatko kuulla, mitä minulla nousee mieleen / miten minun mielestäni voisi edetä?
Eteneminen
Mikä näistä vaihtoehdoista puhuttelee sinua eniten?
Mitä haluaisit konkreettisesti tehdä tässä tilanteessa?
Mikä voisi olla ensimmäinen askel?
Miten voit varmistaa, että etenet oikeaan suuntaan?
Milloin palataan asiaan?
Check-in – aivoystävällinen seurantakeskustelu
Check-in -rakenteessa keskustelu jaetaan seuraavasti: toteuma, tunnelmat, opit ja oivallukset ja jatkot. Toteumaan ja tunnelmiin kannattaa käyttää vain 20 prosenttia, sillä ne eivät johda mihinkään. Arvokas osa löytyy ”opit ja oivallukset” ja jatkot -kohdista.
Toteuma
Miten asia on edennyt
Miten paljon olet saanut valmiiksi (asteikolla 1-10)?
Kuinka paljon olet ehtinyt panostaa asian edistämiseen?
Miten tämä suhtautuu siihen, mitä olit suunnitellut
Tunnelmat
Missä tunnelmissa olet toteuman suhteen? Mikä fiilis?
Miten voisit tiivistää fiiliksesi sanaan tai pariin?
Opit ja oivallukset
Mitä olet oppinut asian x edistämisestä tähän mennessä?
Mikä ehkä yllätti?
Mitä opit tästä kokonaisuutena?
Miten voisit summata ajatuksiasi?
Haluatko kuulla, mitä ajatuksia minulla nousee mieleen?
Jatkot
Mitä tämän keskustelumme valossa kannattaisi / aiot tehdä seuraavaksi?
Haluatko kuulla, mitä ajatuksia minulla nousee mieleen?
Mikä on ensimmäinenn konkreettinen askel?
Yhteenveto
FLOW: Brain-based coaching for agile teams -ohjelma oli mielenkiintoinen ja tarjosi paljon ajateltavaa. Ohjelmassa oli mukana henkilöitä muutamasta eri yrityksestä, jotka toivat omat kokemuksensa tiimien vetämisestä ja toimimisesta, sekä miten heidän yrityksessään asioita on yleisesti tehty. Hyvä lisänsä oli myös tuote- ja konsulttiyritysten eroavaisuudet tekemisessä. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä asioita ja toimivaa työyhteisöä.
Kaksi kertaa kaksi päivää aivointensiivistä ja aktiivista osallistumista oli oivaltaa ja antoisaa, mutta lisäksi hieman myös kuluttavaa. Kotiintuomisina ohjelmasta jäi uusien ajatusmallien lisäksi konkreettisesti ”Next Step – oivaltava ongelmanratkaisukeskustelu” ja ”Check-in – aivoystävällinen seurantakeskustelu” -rungot, joiden pohjalta on hyvä tehdä mentorointia ja pohtia miten ja millä toimenpiteillä tiettyyn tavoitteeseen päästäisiin. Ohjelmassa harjoiteltiin myös mentorointia ja siitä sain hyviä vinkkejä valitsemaani ongelmaan: miten kohdistaa aika ja halu oppia uutta. Pienistä hetkistä koostuu isompi kokonaisuus.
Oman mielen toiminnan ymmärtäminen on etenkin tieto- ja tiimityössä mielenkiintoinen aihe, johon olen FLOW-ohjelman jälkeen kiinnittänyt enemmän huomiota, sekä ohjelman oppien kautta, että muulla kirjallisuudella, kuten ”Voittamisen anatomia” ja ”Idiootit ympärilläni”. Kun ymmärtää omaa käyttäytymistään ja johtaa itseään, pystyy paremmin kehittämään tunnetaitojaan, ajattelun työkaluja ja vuorovaikutusta. Tähän auttaa arjen organisointi vähän tahdonvoimaa vaativaksi ja hyvien rutiinien ja tapojen kehittäminen, että norsu kulkee suotuisasti autopilotilla, kun kuski ei ole ohjaksissa. Lisäksi mielestäni on turhaan väheksyä hieman kliseisen ”positiivisen kautta”-sanonnan merkitystä, mutta se on yksi asia, joka auttaa pääsemään eteenpäin, kun ei keskitytä vain negatiivisiin asioihin.
Suosittelen FLOW-ohjelmaan osallistumista, jos aivojen toiminta ja ihmisten käyttäytyminen kiinnostaa ja haluat onnistua tiimisi kanssa paremmin.
