Kuukausi: elokuu 2005

Ääkköset verkkotunnuksiin

Ääkkösellisiä verkkotunnuksia on mahdollista hakea huomisesta lähtien (1.9.2005). Kansallisia merkkejä sisältävissä verkkotunnuksissa (Internationalized Domain Names, IDN) on kuitenkin huomattavia teknisiä rajoituksia, eikä Viestintävirasto suosittele niitä ensisijaiseksi verkkotunnukseksi.

Koska nimipalvelimet pystyvät käsittelemään vain latinalaisten aakkosten kirjaimia (a-z), IDN-verkkotunnukset tulee koodata nimipalvelimien ymmärtämään ACE-muotoon (ASCII Compatible Encoding). Internet Explorerissa ei vielä tällä hetkellä ole IDN-verkkotunnus tukea ilman Verisignin toteuttamaa selainlaajennusta, mutta useimmista kilpailevista selaimista, kuten Firefox, Opera, Safari ja Konqueror, tuki löytyy. (via sektori.com

Eli loppujen lopuksi ainakin tällä hetkellä, ja jatkossakin, turha ominaisuus. Lämmittänee suomalaisia ja muita erikoismerkein varustettuja maita. Mitä, onko elämää englanninkielisten maiden ulkopuolellakin :)

Ja lopuksi illan kevennys:

Alkuviikon linkkivinkki

Kiintolevyn tyhjentäminen ylikirjoittamalla

Tietokoneharrastelijoille on tapana kertyä tietokoneromua nurkkiin, vanhempaa kalustoa jää käyttämättömäksi ja siitä on päästävä eroon. Vaikka yksityisellä henkilöllä ei välttämättä ole kiintolevyt täynnä salaista ja arkaluontoista dataa, on ne silti hyvä tyhjentää ja ylikirjoittaa ennen koneiden myyntiä. Yrityksissähän datan ylikirjoitus, tai levyjen tuhoaminen, on vieläkin tärkeämpää, ettei ostaja saa kaivettua levyiltä esim. yrityssalaisuuksia tai asiakastietoja.

Kotikäyttäjällä datan ylikirjoitus kiintolevyltä on helpoin suorittaa Linux Live-CD:n avulla, eli bootata kone CD:ltä ja ajaa ohjelma, joka ylikirjoittaa kiintolevyn. Darik’s Boot and Nuke suorittaa saman automaattisesti boottaamalla koneen levykkeeltä.

Engadget.com:n jutussa kiintolevyn tyhjennys suoritettiin Live-CD:n avulla Gentoossa, mutta itse tyydyin käyttämään hyllystä löytynyttä Knoppixia. Kone päälle, CD asemaan, hetki odottelua ja levy sileäksi käyttämällä Shrediä, joka on osa GNU fileutils-pakettia. Toimenpide meni yksinkertaisuudessaan komentamalla: shred -vz -n 3 /dev/hda

Paranoidimmat ihmiset voivat ylikirjoittaa datan useamminkin kuin 3 kertaa, mutta Engadgetin artikkelin perusteella kolme kertaa on riittävä, ainakin kotikäyttöön. Datan hävittämisestä magneettisilta medioilta kiinnostuneet voivat lukea Peter Gutmannin 1996 asiasta julkaistun paperin.

Yön nopeat

MySQL-tietokannan varmuuskopiointi

Elokuun tenttiviikosta on selvitty, lähes, joten on taas aikaa kirjoitella hieman.

Kuten kaikki tietävät on varmuuskopioiden tekeminen tärkeää, koska laitteistorikot ja muut sattumat voivat osua juuri pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tällöin tietoa on toivottavaa ja mielekästä etsiä mahdollisimman tuoreista varmuuskopioista.

MySQL-tietokantaa on helppo varmuuskopioida Linux-maailmassa pienellä skriptillä. Tarvitaan vain muutamat mysqldump ja scp -lauseet ja kanta on tallennettu omalle koneelle ja toivottavasti vielä jollekin toiselle koneelle.

Lyhyesti: Teemme Bash-skriptin sisältäen muutamat muuttujat ja tarvittavat lauseet. Skripti kommentteineen löytyy täältä ja näyttää suurinpiirtein seuraavalta: 

#!/bin/bash
#
# MySQL mysqldump + backup with scp

# We need user with enough privileges to dump (or use an user who has all privileges)
# grant select,reload,process,lock tables on *.* to db_user@localhost identified by 'password';

# For crontab 1 times a day,  add this to your crontab (crontab -e)
# remove the ">/dev/null 2>&1" if you want email if backup done ok
# 0 6 * * * /home/user/mysqldump.sh >/dev/null 2>&1

DB_USER='db_user'
USER='user'
PASSWD='password'
HOST='host.net'
DESTINATION='backups'

# backup with date (2005-08-24)
DATE=`date -I +%F`

# If you want to compress your backups directly even without hitting your HD. You can try this command:
#
mysqldump --opt -u $DB_USER --password="$PASSWD" --all-databases | bzip2 -c > db_backup-$DATE.sql.bz2

# Sending the backup file with scp
# You need to have ssh-keys used so that no passwords are asked
# Or use scp manually
scp db_backup-$DATE.sql.bz2 $USER@$HOST:~/$DESTINATION

IBM:n SoulPad

USB-tikulle mahdutetut käyttöjärjestelmät ovat jo arkipäivää. USB-tikku taskuun ja oma tietokone on aina mukana. Ei mitään uutta. IBM:kin on tutkinut liikkuvaa työpöytää SoulPad -nimellä.

”IBM:n tutkijat kehittävät SoulPad-ohjelmistoa, joka mahdollistaa työasemaympäristön tilanteen siirtämisen pieneen kannettavaan tallennuslaitteeseen. SoulPadin avulla asetukset, dokumentit ja sovellukset siirtyvät kätevästi koneesta toiseen.”

”SoulPadin esittelyvideossa liitetään iPod ThinkPad-kannettavaan, joka käynnistää Knoppix Linuxin ja VMWare-virtuaalikoneohjelmiston. Käyttäjän eteen aukeaa Windows- tai Linux-ympäristö, jossa sovellukset ja ikkunat ovat täsmälleen siinä tilanteessa kuin edellisen tallennuskerran yhteydessä. Tilanteen tallentaminen kestää noin 20 sekuntia ja toiselle koneelle siirryttäessä käynnistyminen noin kaksi minuuttia.” (sektori.com)

Toistaiseksi on epäselvää, millä aikataululla SoulPadin tapaiset laitteet tulevat markkinoille. Tarvittava teknologia on kuitenkin jo olemassa. Useita samantyyppisiä ”ota työpöytä mukaasi” -toteutuksia on jo saatavilla, kuten BlackDog Linux tai USB-tikulta ajettava Damn Small Linux. USB-tikulta voi toki myös käynnistää Linuxin Live-cd:n tapaan, joskin toimivuudessa on toivomisen varaa, ainakin HardwareCentralin artikkelin ”FingerGear Computer-on-a-Stick Review” mukaan.

IBM:n Soulpad toteutus on käytettävyydeltään parempi, sillä työpöydän voi kuljettaa iPodissa tai kännykässä, eikä olla sidottu USB-muistitikkuun. Teknologian toimivuus ja käytettävyys käytännössä onkin aivan eri asia.

Python ohjelmointikieli otsikoissa

Jo aikaisemmin kesällä luin useammasta tietokonelehdestä Python ohjelmointikielestä ja nyt uudestaan Prosessori-lehdestä. Kun vielä ircissäkin oli puhetta Pythonin käytöstä, niin tottakai mielenkiinto heräsi ja kehuttu nopea sovelluskehitys (protoaminen) tietenkin kiinnosti.

”Python on monipuolinen tulkattava ohjelmointikieli, joka on alunperin kehitetty yhdistämään skriptikielten ja tavanomaisten ohjelmointikielten hyvät puolet. Pythonia pidetään helppona oppia sen yksinkertaisen syntaksin ja korkean tason tietorakenteiden takia ja monet suosittelevat sitä ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi. Pythonia on usein verrattu sellaisiin kieliin kuin Perl, Java, Ruby, Tcl ja Scheme.” (Python Wikipediassa)

Pythonin opetteluun on hyvä lähteä lukemalla intro-materiaali ja Python tutoriaali. Sen jälkeen voikin suunnata kohti loitsukirjaa, joka pitää sisällänsä perustason ohjeita siihen, kuinka yleisiä ohjelmointiongelmia ratkaistaan Python-ohjelmointikielellä. Linkit kirjaan eri muodoissa löydät Tao of Macista.

Pythonista ehkä myöhemmin lisää, kunhan ehdin, eli lukea mainitsemani linkkien aineston ja koodailla jotain :)